Sytyspuolista

Suurtehopuolat ovat vastusarvoiltaan jotakuinkin samanlaisia merkkiin katsomatta. Välttämättä puola ei kuitenkaan ole autoon sopiva. Väärällä ensiöpuolen vastusarvolla on ikävä taipumus sotkea katkojalaitteen ensiövirran rajoitusta. Seurauksena voi olla puolan tai katkojalaitten palaminen tai muuten mystisiä käyntiongelmia. Ei kai autossasi ole katkojankärkiä, oletan että ei.

Jenkkiautoissa jo varhain, 70-luvulla, moottorit suuniteltiin käyttämään laihaa seosta. Laiha seos on huonoa palamaan ja siksi jouduttiin nostamaan sytytysjärjestelmän tehoa. Kipinää on poltettava koko palamistapahtuman ajan, mielummin pikkuisen pidempään. Jotta seos palaisi täydellisemmin on vielä jouduttu suurentamaan sytytstulpan kärkiväliä, parhaillaan 2 mm.
Rikkaalla seoksella toimivissa moottoreissa riittää kunhan kipinä palaa 0,5-1 ms kun näissä jenkeissä kipinän on räiskyttävä 1,5-2 ms siinä 2mm:n kärkivälissä.
Voimaa tämä leikki vaatii ja sitä saadaan suurtehopuolalta.

Tuottaakseen parhaan mahdollisen tehon, puolan magetoitumisaikaa rajoitetaan. Liian pitkä aika lämmittää (polttaa) puolaa ja rasittaa katkojalaitetta. Lyhyt aika tekee puolasta tehottoman.
Jos ensiövirranrajoitus on vaikkapa 20 ms, tämä aika puolaa magnetoidaan ennen kipinää, ja puolan teho on tasainen huipputeho kunnes kierrokset nousevat lähelle maksimikierroksia ja aikaa joudutaan lyhentämään.

Reilusti väärä, puolan ensiöpiirin vastus, sotkee ensiövirran rajoitusta, aika voi olla liian pitkä tai lyhyt tai rajoitus ei toimi lainkaan. Asian voi kuitenkin tarkistaa kosketuskulma mittarilla. Kosketuskulman on joutokäynnillä oltava pieni, kierroksia lisätessä sen täytyy suurentua. Jos näin on silloin virranrajoitus toimii ja ongelmia ei pitäisi syntyä.