Näin sen näyttää kärjistäen olevan - miesvaltaisen teollisuuden tuottavuus on huippuluokkaa, kun taas naisvaltaisen julkisen alan tuottavuus jää OECD maiden hännille!
Tossa alla enemmän tutkimuksesta (lähde ETLA):
Palveluiden tuottavuus Suomessa keskitasoa
Suomi pärjää kansainvälisissä tuottavuusvertailuissa hyvin, mutta se on teollisuuden ansiota. Palveluiden tuottavuus on Suomessa OECD-maiden keskitasoa. Julkisten palveluiden tuottavuus on keskiarvon alapuolella.
Keskuskauppakamari julkisti eilen yksityisten palvelualojen kansainvälisen tuottavuusvertailun, jonka on toteuttanut Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Tossa alla enemmän tutkimuksesta (lähde ETLA):
Palveluiden tuottavuus Suomessa keskitasoa
Suomi pärjää kansainvälisissä tuottavuusvertailuissa hyvin, mutta se on teollisuuden ansiota. Palveluiden tuottavuus on Suomessa OECD-maiden keskitasoa. Julkisten palveluiden tuottavuus on keskiarvon alapuolella.
Keskuskauppakamari julkisti eilen yksityisten palvelualojen kansainvälisen tuottavuusvertailun, jonka on toteuttanut Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Vastaukset 14
Vanhimmat
kummat yleisemmin vetävät itsensä hirteen?
Miten saataisiin tähän asiaan tasa-arvoa?
Kiintiöllä?
Vai millä?
Itse olen työskennellyt useissa eri tehtävissä, sekä yksityisellä että julkisella puolella. Turha sitä on kierrellä, minkä jokainen tosiasiassa tietää. Julkisella puolella työtahti on toinen. Vaikka julkiselle puolelle on asetettu tulostavoitteita ja työtahti on kiristynyt, ero on edelleen olemassa. Mielestäni pitäisi luoda mittarit, millä työtehoa mitataan ja palkka tulisi maksaa tulosten perusteella.
Eräs, minkä myös olen huomannut. Mitä enemmän luppoaikaa työssä, sitä huonompi ilmapiiri.
Se vaan on ongelma vaikkapa hoitoalojen tuottavuuden lisääminen ja tavallaan myös mittaaminen, koska siellä yksi tärkeä puoli ovat ne hoidettavat potilaat tai vaikkapa vanhukset, lapset. Muutoinkin noissa laitoksissa on kuulemma jo liukuhihnatunnelma, sille pääasialle ei ole aikaa.
Kukaan ei toisaalta mittaa sitä, millä tavoin hyvinvointia ja jopa kustannuksiin vaikuttaa se, että vaikkapa vanhusta välillä kuunnellaan ja pidetään kädestä, ts hoidetaan. Ihminen ja hoidettava tarvitsisi aikaa. Sitä taas ei nähdä tuottavana, vaikka epäilen, että se saattaa olla hyvinkin tuottavaa, jopa rahallisestikin mitattuna pitkällä tähtäimellä. Toisaalta joku voi jopa ajatella, että mitä nopeammin kuolevat, sitä halvemmaksi tulee. Ollaan äärimmäisten asioiden äärellä, vastatusten ovat raha ja ihminen. Miksi tämä yhteiskunta on olemassa, ketä varten tämä on.
Naiset perinteisesti hoitavat näitä töitä. Kyse on siitä mitä arvostamme.
Oleellista on, että suomalaiset naiset suoriutuvat näistä julkisen sektorin tehtävistä tehottomammin muiden OECD maiden naisiin verrattuna!
Niin sitäkinhän voisi ajatella, että mistäköhän se johtuu. Kaikki ei aina ole niin mustavalkoista ..
Johtopäätöksiä kun vedetään, silloin on otettava huomioon muitakin asioita ja eritoten muita "lopputuloksia". Näissä asioissa ei rahassa laskettava tuottavuus ole aina se ainoa, eikä todellakaan oikein kriteeeri.
Se on eräs mittari. Olen käyttänyt monenlaisia palveluja, sekä julkisen- että yksityisen puolen tarjoamia, kuten kaikki meistä. En muista, että koskaan kukaan olisi kysynyt julkisella puolella mielipidettäni palvelun tasosta. Eipä silti, että olisi ollut varsinaista valittamista. Lähinnä joitain ajatuksia, miten palvelu voitaisiin tuottaa tehokkaammin.
Työn tehostaminen ei aina tarkoita työmäärän lisääntymistä, joskus jopa päin vastoin. Kovasti en ole halunnut arvostella varsinaisen terveydenhoitotyön tekijöitä. Olen paria poikkeusta lukuunottamatta (kaikki eivät ole oikealla alalla) saanut henkilötasolla hyvää palvelua.
Olet oikeassa, aina on parantamisen varaa.
Byrokratiakin teettää töitä, sielläkin voitaisiin vapauttaa aikaa ja resursseja, luultavasti.
Tämä asia tuli mieleeni, kun luin tuon jutun.
Eräs nainen oli mennyt siivoojaksi pitkäaikaisvuodepotilaiden laitokseen, lähinnä siellä oli vanhuksia. Hän kertoi, kuinka ne ihmiset kaipaavat läheisyyttä, aina on joku helmassa ja kädessä kiinni. Kontakti toiseen ihmiseen on meidän perustarpeemme. Siksi kaikkea ei voi mitata tuottavuudella. Mutta tosiaan, kuten esitit, asiakaspalautetta voisi käyttää.
Se taitaa oikeastaan olla se paras mittari ja tietysti sitten hoidon lopputulokset.
Verottaja kysyisi, että "miltäs verotus tuntui?", kun jälkiveroja passittaa maksamaan.
:)
Verottaja taitaapi saada palautetta ihan riittävästi ilman erillisiä kyselyjäkin. Tosin, ajat muuttuvat. Esimerkiksi pienyrittäjät ovat aktivoituneet näissäkin asioissa, ja käyttävät "verottajan" tarjoamia palveluja verosuunnittelussa. Verotus on muuten ~99% puhdasta matematiikkaa. Saitko muuten mätkyjä vai tuliko takaisin? Minulla meni verosuunnittelu hieman pieleen ja se harmittaa. Se kuitenkin lohduttaa hieman, että takaisin tuli ;DD
"Kontakti toiseen ihmiseen on meidän perustarpeemme."
Niinpä. Asiasta toiseen. Jotenkin tuli mieleen tuosta viimeisin MOT. Ei ole ole häpöstä joutua byrokratian rattaisiin - Vihaks pisti.
Nyt olisi näytön paikka. Nuo vanhukset voisivat avata tilin, jonne jokainen voisi haluamallaan summalla äänestää (tai olla äänestämättä) julkisen vallan ja oikeuslaitoksen menettelyä vastaan.
Ensinnäkin, voisit opetella ilmaisemaan asioita edes vähän selvemmin, tuosta viestistäsi ei saa selvää, mikä oikeastaan on pointtisi ja mitä yrität sanoa. Eli siis puhutko nyt julkisen sektorin tuottavuudesta vai palvelualojen tuottavuudesta?
Jos esim. puhutaan naisvaltaisen julkisen hoitoalan tuottavuudesta, niin mielestäni tällöin tulisi ottaa huomioon myös näiden palveluiden varsin erilainen laatu esim. Suomessa ja Sloveniassa.
Samoin tulee huomioida, että palvelusektorin rakenne on hyvin erilainen eri maissa. Esim. Usa:lla vähittäiskauppa on hallitseva kun taas monessa etelä-euroopan valtiossa majoitus- ja ravitsemuspalvelujen osuus on suuri. Matkailuala on suomessakin lähtenyt hitaasti nousuun, mutta on mahdotonta, että pääsisimme koskaan e-euroopan tasolle sen suhteen.
Kolmanneksi, palvelualojen tuottavuuteen vaikuttaa melkoisesti maan yleinen palkkapolitiikka. Olisiko mielestäsi parempi, että suomalaiset yritykset yhä enenevissä määrin siirtäisivät palveluiden tuottamisen ulkomaalaisille työntekijöille, jolloin palkkakustannukset laskisivat ja tuottavuus paranisi....Finnairhan on tässä jo hyvää vauhtia näyttämässä esimerkkiä :)
Palvelualojen tuottavuus on kasvussa ja hyvin kilpailukykyistä.
Julkisella alalla esim. terveydenhoito ja opetustoimi on erinomaisen hyvin "tuottavia". Näitä aloja vertaillessa, täytyy vertailukohdaksi ottaa kansantuote ja sitten vertailla saavuttettuja tuloksia menoihin. Terveydenhoito on aina pärjännyt tässä vertailussa hyvin, se on siis tuottavaa. Tuottavuus syntynee palkkojen pienuudesta Opetustoimen kustannustehokkuus on myös huippuluolkkaa, vertailtiinpa mihin maahan tahansa. Julkisen sektronin tuottavuusongelmat liittynevät lähinnä tekniseen alaan. Sosiaalitoimen (perusseksetori) tuottavuuteen ei olla mittareita vielä kehitetty. Lastenhoitojärjestelyt ovat Suomessa hyvinkin kustannustehokkaita, tämä johtuu kahden huoltajan mallista.
Etlan tutkimusksen tiivistelmä
http://www.etla.fi/files/1637_Dp1043.pdf
Jou jou...ja kansa ulvoo kuuta.Aina miehet narisee kun tekevät kaikki työt.En ole montaakaan miestä nähnyt töissä hoitoalalla,kosmetologeina,kirjastoissa,katsastus konttoreissa(tiskin takana jne...kun taas monessa muussa ammatissa on sekä miehiä että naisia mutta ei pidä unohtaa että kunnon miehet on rautaa(perinteisesti)eli lujaa tekoa ja ihanat naiset hentoja ja rakastettavan hauraita,ei sovi telakalle hitsariksi edes kuvitella.."tosi" mies ansaitsee jokatapauksessa paremmin kuin nainen vaikka tekisivätkin samaa duunii...onks se sit reiluu.Ja edelleen saako leipurimies samaa palkkaa kuin leipurinainen...kysyn minä.Tiedätkö sinä... =)