Kun kirkossa on toimitettu hautauspalvelus, kirkon perinteeseen kuuluu, että haudalla toimitetaan litania, usein lyhennettynä, jos sataa tai on pakkanen.
Eräs kanttori, joka on ollut virassa oli 34 vuotta sanoo, ettei missään sellaista toimiteta ja se on jokin uusi keksintö. Onko? Minun milestäni se ei ole uusi asia, vaan vanha tapa.
Eräs kanttori, joka on ollut virassa oli 34 vuotta sanoo, ettei missään sellaista toimiteta ja se on jokin uusi keksintö. Onko? Minun milestäni se ei ole uusi asia, vaan vanha tapa.
Vastaukset 37
Vanhimmat
mutta pappi ja kanttori toimittavat niin kuin omaiset pyytävät eli usein lyhimmän kaavan mukaan, jolloin litaniakin jää pois. Meillä on papiston vähyyden takia jäänyt pois monia tapoja, joita edelleen noudatetaan ortodoksisissa maissa.
Olin hiljattain eräällä paikkakunnalla vigiliassa ja huomasin, miten kanttori hyppi eteenpäin - tuli tynkävigilia.
En tiedän, millä paikkkakunnalla kanttori noin hyppii yli, mutta ei se varmaan mukaavaa olen. On varmaan leipääntynyt!
Muistan nuoruusvuosilta muutamankin seurakunnan, joissa ilmoitettiin lauantaille vigilia, mutta (ainakin jos oli kesäaika, vähän väkeä jne... verukkeita kyllä keksitään...) toimitettiin ehtoopalvelus, jossa troparin jälkeen sytytettiin kirkkoon valot, karjaistiin "rukoilkaamme Herraa Jumalaa, että hän tekisi meidät otollisiksi kuulemaan..." ja luettiin sunnuntain aamupalveluksen ylösnousemusevankeliumi. Sitten "kunnia olkoon Sinulle..." ja loppu kuten ehtoopalveluksessa troparin jälkeen.
Tälleen. Ja näinkö vaalitaan ortodoksisen tradition sisältämiä aarteita!?
No, on vuosien saatossa yksi poikkeus, Tapaiolan kirkossa palvelukset toimiteaan, kuten pitää!
Jos palvelus toimitetaan hosumalla, ei hengitys ennätä edes taasaantua, kun pitää lähteä pois.
Kiitos kaikille, jotka toimitatte edes vävän pidempään!
"En tiedän, millä paikkkakunnalla kanttori noin hyppii yli, mutta ei se varmaan mukaavaa olen. On varmaan leipääntynyt!"
Päätöksen palveluksen lyhentämisestä tekee aina toimittava pappi, ja kanttori toimii hänen ohjeittensa mukaan.
Keski-Venäjällä ja Pohjois-Ossetiassa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa oli tapana että heksapsalmit luettiin suurissa katedraaleissa oikein hartaasti ja hitaasti, jotta kuoro ja osa kansasta ehti käydä huomaamattomasti savukkeella tai piiputtelemassa.
Tapa levisi myöhemmin koko Venäjän Kirkon piiriin. Liettualainen liturgisti (ort.) Iaroslaw Tsirpelis kirjoitti asiasta seuraavasti vuonna 1969 ilmestyneessä To Light a Candle or Something Else -kirjassa: "During the Hexapsalams people use to gather around behind the cathderal and sweet aroma of tobacco and sometimes even opium would raise up to sky. Angels of the Lord would throw down burning coal upon these believers. And it was said that the Angels would even sometimes try to put out the ziggies with their own tears, but in vain. "
Suomessa heksapsalmit pyritäänkin lukemaan tänään täydellisen hartaasti mutta reippaasti, jotta kansa ja kuoru ei valuisi röökille kesken vigilian. Mielestäni tämä Suomen omaksuma linja on selvää paluuta ortodoksiseen traditioon ja niin muodoin oiva vastaisku idän veljiemme "latinalaistunutta" ja "nikotisoitunutta" perinnettä vastaan.
ei yleensä lueta kaikkia kuutta, vaan tässä kohdassa ainakin seurakuntakirkoissa aina lyhennetään. Kuorolaisena minusta tuntuu hyvältä, kun heksapsalmien ajaksi pääsee istumaan.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että vigilia on turhan pitkä palvelus. Miksi lauantai-iltana ei voida toimittaa pelkästään ehtoopalvelusta ja sunnuntaiaamuna ennen liturgiaa aamupalvelusta?
"Kuorolaisena minusta tuntuu hyvältä, kun heksapsalmien ajaksi pääsee istumaan. "
Tämä sotii kyllä rankasti sitä periaatetta vastaan, jonka mukaan heksapsalmien aikana tulee olla liikkumatta paikallaan katse alaviistoon luotuna. Ristinmerkkien yhteydessä tässä erityisessä kohdassa ei tehdä edes kumarruksia, jotta tästäkään ei aiheutuisi liikettä joka voi häiritä rukoilijoita.
Perinne opettaa - en tiedä lähdettä - että viimeisellä tuomiolla istunto alkaa heksapsalmien lukemisella ja sen jälkeen avataan kirjat ja katsotaan mitä itse kukin on tullut tehneeksi...
Heksapsalmit ovat siis erityisen syvän rukouksen ja hartauden kohta aamupalveluksessa EIKÄ siihen kohtaan sovi sen paremmin istuminen, tupakoiminen kuin muukaan liikehdintä. Luostaritraditiossa on jopa tapana, että toimittava pappi tulee ulos alttarista (ylipäätään siellä ei pitäisi olla, jos ei ole mitään siellä toimitettavaa), ripustaa epitrakiilinsa kuninkaan oven ristiin ja tulee muiden joukkoon kuuntelemaan kolmea ensimmäistä psalmia. Sitten "Kunnia..." jälkeen hän menee kuninkaan oven eteen paikalleen, pukee epitrakiilin päälleen ja lukee ääneti aamurukoukset.
Jos vigilia on "pitkä", niin minusta aamupalvelus liturgia on vielä "pidempi". Slaavilaiseen traditioon kuuluu vigiliaperinne ja sillä hyvä.
Mielenkiintoinen tieto tuo, että viimeisen tuomion ajateltaisiin alkavan heksapsalmeihin. Kannattaapa pitää mielessä, jos vaikka toisi niiden kuuntelemiseen tarpeellista vakavuutta...
Mahtaisiko tuo tapa mennä istumaan heksapsalmien ajaksi olla jotenkin katismojen aikana istumisesta johtuvaa? Ihmisille on jäänyt mieleen, että jossain kohdassa mennään istumaan, ja sitten kun katismoja ei enää ole luettukaan (paitsi luostareissa), niin istumaan meneminen on sitten siirtynyt heksapsalmien kohdalle?
Minulle kyllä sopii sata kertaa paremmin vigilia lauantai-iltana kuin ehtoopalvelus lauantai-iltana ja aamupalvelus liturgia sunnuntaiaamuna. Ensinnäkin jos lauantaina olisi vain ehtoopalvelus, saattaisi käydä niin, ettei vain noin puolta tuntia varten viitsisi lähteä kirkkoon ollenkaan. Ja toiseksi aamupalvelus ennen liturgiaa tietäisi, että kirkkoon pitäisi raahautua jopa nykyistäkin aikaisemmin. Kreikkalainen tapa aloittaa aamupalveluksella kello 7 on minusta varsinaista tappotahtia. Saattaisipa olla, että jos asuisin Kreikassa, en välttämättä jaksaisi aina lähteä kirkkoon vapaapäivänä "keskellä yötä"... ;)
Johan sana aamupalvelus viittaa siihen että ko. palvelus on toimitettava aamuisin. Miksi poikkeava käytäntö?
Lauantai-iltaisin kuuluu toimittaa vain ehtoopalvelus, aamupalvelusosuus on jo sitten sunnuntai aamun juttu.
Mistäköhän poikkeava käytäntö johtunee? Olisiko kysymyksessä palveluksien toimittajien laiskuus ajan saatossa, so. jaetaan rasitus tasapuolisesti aamuun ja iltaan.
Itse koen jopa nautintona pikällisen sunnuntaiaamun palveluksen aamupalveluksinneen ja liturgioineen.
Käsittääkseni tapa toimittaa ehtoo- ja aamupalvelus yhdessä edellisenä iltana on lähtöisin koko yön kestäneestä palveluksesta, eli kokoöisestä. Vigilian nimin on slaaviksi/venäjäksi 'vsenoshnaja' eli 'kokoöinen'. Kyseessä oli siis alkujaan palvelus, joka oikeasti kesti illasta aamun liturgiaan asti, ja siinä mielessä palvelukset siis toimitettiin "oikealla ajallaan". Vähitellen sitten ehtoo- ja aamupalvelus lyhenivät, eikä vigilia enää yltänytkään aamuun asti. Kokoöisiä palveluksia toimitetaan kyllä nykyäänkin joskus, ja jos sellaiseen on tilaisuus osallistua, niin suosittelen lämpimästi. :) Ainakin Ortodoksisten opiskelijoiden liitto ja Kosmas Aitolialaisen veljestö järjestävät kokoöisiä kokoontumisissaan. Kreikassa toimitetaan vigilioita nykyäänkin vain ennen suuria juhlia, ja käsittääkseni ne ovat tavallisesti suomalaisia vigilioita pidempiä. Olin itse jokin aika sitten kreikkalaisessa vigiliassa, ja se kesti arviolta noin 5 tuntia, ihan tarkkaa kestoa en muista. Vigilian aamupalvelusosuus loppui joskus klo 23 aikaan ja liturgia olisi ollut seuraavana aamuna.
jos on vanha ja sairas. Seisokaa te nuoret ja hyväjalkaiset, ja lopettakaa moraalisoiminen! Johan täällä Mar Sarug kertoi, että Venäjän kirkossa aikoinaan oli tapana käydä heksapsalmien aikana ulkona tupakalla.
Menee aina melkein koko päivä. Miksei aamupalvelus voisi alkaa sunnuntaiaamuna kahdeksalta ja liturgia yhdeksältä. Varhain alottaminen sopii hyvin vanhemmille ihmisille, joille ei muutenkaan enää unta riitä.
Ja sithen ku joku sanoo notta tupakhalle vaan, niin se on sitten totha! Luulisi maistherinkhin vähän kunnioithavamhin suhtauthuvan Jumalan palvelukshin.
>>>Lauantai-iltaisin kuuluu toimittaa vain ehtoopalvelus, aamupalvelusosuus on jo sitten sunnuntai aamun juttu.>Mistäköhän poikkeava käytäntö johtunee?
>>>Miksei aamupalvelus voisi alkaa sunnuntaiaamuna kahdeksalta ja liturgia yhdeksältä.>Menee aina melkein koko päivä.
>>>Kyseessä oli siis alkujaan palvelus, joka oikeasti kesti illasta aamun liturgiaan asti, ja siinä mielessä palvelukset siis toimitettiin "oikealla ajallaan". Vähitellen sitten ehtoo- ja aamupalvelus lyhenivät, eikä vigilia enää yltänytkään aamuun asti.
Saisi tuo Mar Sarug vähän enemmän kunnioittaa noita palveluksia eikä velmuilla noin tärkeässä asiassa. En tiedä onko Mar Sarugilla piippua. Minä lopetin tuon tupakin polttamisen jo 34 vuotta sitten.
Mitä tulee istumiseen jumalanpalveluksissa, niin kansan joukostahan voi mennä istumaan milloin vain, kun alkaa väsyttää, mutta kuorolaiset voivat istua vain saarnan ja joidenkin pitempien lukukappaleiden aikana, ei kuitenkaan epistolan tai evankeliumin aikana, vaikka kuinka väsyttäisi.
Minua ei harmita, jos joku istuu heksapsalmien aikana vigiliassa, mutta se harmittaa, että kansa menee istumaan epistolan aikana. Eivät tiedä, että epistolan aikana istuminen on papiston erioikeus.
tässäkin asiassa. Käsittääkseni nykyisen kaltaisia vigilioita toimitetaan säännöllisesti lähinnä vain venäläisortodoksisissa kirkoissa.
>>>Käsittääkseni nykyisen kaltaisia vigilioita toimitetaan säännöllisesti lähinnä vain venäläisortodoksisissa kirkoissa.
en tunne niitä tunnettuja seurauksia. (Muutenkin vähän kirkkohistoria huonoissa kantimissa, myönnän.)
vaihtuu silleen, että ehtoopalvelus on illalla ja aamupalvelus "aamulla" - siis kirkollisen vuorokauden mukaan. Ei meidän systeemimme mukaan, jolloin aamu olisi tietysti aamulla.
Oliskohan tästä syystä niin, että ehtoopalvelus on vigiliassa ja sitä seuraa aamupalvelus - illalla, ei aamulla.
Ja mitä pituuteen tulee, niin en ymmärrä henkilökohtaisesti sitä, että miten aamupalvelus lyhentäisi palvelusta, jos se siirrettäisiin illasta aamuun? Liturgia kestää noin 1,5 tuntia, siihen aamupalvelus päälle niin on aika pitkä. Meillä vigilia kestää ehtoo- ja aamupalveluksineen noin 1,5 tuntia.
Pituus on suhteellinen käsite... koittakaahan kilvoitella jaksamisessa ;)
Hyvä niin tai toisin, kunhan palvelukset pidetään hamaan aikojen loppuun. Mikä vielä tärkeää, niihin myös osallistuttaissiin yhä enenevin joukoin.
Kyllä minulla on sellainen muistikuva, jos vigilia pidetään lauantai-iltaisin, niin silloin palvelusten kestomäärä ajallisesti pitenee. Ainakin meillä päin ko. tapauksessa siinä tapauksessa Liturgiaa edeltää varttitunnin kestävät "hetket".
Kansa jakaantui valtionkirkon jäseniin ja vanhauskoisiin osapuilleen suhteessa 75–25 %. Eli saatiin aikaan kunnon hajaannus. Koska vuoden 1667 kirkolliskokous määräsi vanhauskoiset tuomittaviksi maallisen lain mukaan, tästä seurasi suureen väestönosaan kohdistuva vaino, joka lakkasi vasta 1905.
Vainosta huolimatta vanhauskoisuuden kannatus ulottui kaikkiin kansankerroksiin. Suurin osa porvaristosta kuului tähän leiriin.
No nyt top tykkänään Serafima. Kyllä siellä palveluksissa käy niitäkin, jotka ovat vielä työelämän myllyssä vaikka ikääkin alkaa tulla.
Autottomalla menee matkaan sunnuntaiaamuna ainakin tunti, että liikkelle lähdetään jo heti kahdeksan pintaan.
Maanantaina jo onneksi jääkin moinen aamulaiskottelu jo pois.
Sinusta tulee isona marisija tuolla menolla, Serafima hyvä. Anna armoa muillekin.
No nyt ÄKKIÄ kehiin ne jotka sanovat ettei ortodoksisen kirkon historiaan liity vainoja. Serafima huhuu? Anybody? No?
osallistuminen mikään tae siitä että edes sen aikaa pysyy poissa pahanteosta? Entä jos kirkossa rukouksen sijasta ajatteleekin ilkeästi lähimmäisestään?
Terveisin nimimerkki: kokemusta on tuostakin.
nämä vainot eli teki likaisen työn eikä kirkko itse, joka tyytyi saarnaamaan. Venäjän kirkko on kylläkin tullut kuuluisaksi kirkkona, joka valitsi aina väärin. Kuuliaisuus maalliselle esivallalle oli sille tärkeämpää kuin hengellisyys.
että saat tuon valtiovallan aina mukaan näihin kuvioihin. Tai sitten ei ole. Millainen se Pietari Suuren valtiokirkkojärjestelmä taas olikaan? Patriarkan virka oli lakkautettu. Kirkko oli valtiollisen virkamiehen eli maallikon johdossa? Näinkö se meni? Kun Solovetskin luostari vallattiin sotavoimin ja sotatoimin vanhauskoisilta niin keitä ne valtaajat olivat? Etteivät vain olleet ortodokseja (tai ainakin itseään sellaisina pitivät)? Kirkkoko ei ollut mukana? Kirkkoko kielsi jäseniltään vanhauskoisten vainoamisen?
>>>Entä jos kirkossa rukouksen sijasta ajatteleekin ilkeästi lähimmäisestään?
Hei! Kyselisin noita muotoseikkoja? On annettu ymmärtää, että kirkossa voi istua vapaasti jos ei jaksa seisoa? Nyt kuitenkaan epistolan aikaan istuminen on siis vain pappien erikoisoikeus. Mistä löytyy tarkka selvitys koska voi istua, koska seisoa? Katsooko Jumalan suurennuslasilla kuka istuu milloin ja kuka seisoo? Eikös tärkeintä ole, että menee kirkkoon, nämä muotoseikat ja pilkunviilaukset jaksavat sitten ärsyttää ovatko sittenkin kirkonmenojen pääosa, näköjään.
Pietari Suureen tai hänen hallituskauteensa, vaan se alkoi jo edellisenä aikakautena. Pietari Suuri tuli hallitsijaksi vuonna 1682, samana vuonna, jona vanhauskoisten johtaja rovasti Avvakum Petrov kärsi marttyyrikuoleman viruttuaan sitä ennen 20 vuotta vankeudessa.
Jo vuoden 1503 kirkolliskokouksessa Venäjän kirkko oli kuitenkin valinnut tiensä ja asettunut kannattamaan "omistajien" puoluetta ja Moskovan valtaa sekä kirkon ja erityisesti luostareiden yhteistyötä valtiovallan kanssa.
Kirkkohistorian tapahtumat liittyvät aina valtiollisiin tapahtumiin. Moskovan intressien mukaista oli hävittää koko Pohjois-Venäjän demokraattinen ortodoksinen kulttuuri. Kerettiläisvainot palvelivat tätä tarkoitusta ja niitä oli ollut jo ennen vanhauskoisten skismaa. Jo ennestään kerettiläisyydestä syytetyt pohjoisvenäläiset ja Venäjän karjalaiset tarjosivat sitten suojaa vainotuille vanhauskoisille.
Yhtenäiskulttuurissa kirkko ja valtiovalta kietoutuvat aina toisiinsa. Ratkaiseva taistelu käydään ihmisten sydämissä. Asetummeko kannattamaan maallista valtaa ja etsimmekö kirkolle ulkonaista menestystä ja loistoa ja vallassa olevien suosiota vai etsimmekö ensin Jumalan valtakuntaa?
Siellä annetaan ohjeita kirkossa kävijöille ja selitetään ne kohdat, joiden aikana kaikkien, jotka ylipäätänsä kykenevät seisomaan, on hyvä nousta jalkeille. Ne ovat muistaakseni evankeliumin lukeminen, Isä meidän rukouksen lukeminen ja ehtoollisen pyhittäminen. Muulloin voi vapaasti istua.
Älä välitä siitä, vaikka joku sinulle jostain huomauttaisikin. Seisominen ja istuminen kirkossa on jokaisen oma asia. Jokainen seisoo (istuu, makaa ja ryömii) itse Jumalansa edessä.
Huomautin epistolan aikana istumisesta vain nille, jotka narisivat minulle huonojalkaiselle heksapsalmien aikana istumisesta. Epistolan aikana pitää tietysti niiden seistä, joille seisominen ei tuota vaikeuksia. Papit istuvat alttarissa epistolan lukemisen aikana sen merkiksi, että he ovat apostolien seuraajia.
Olen aina ihmetellyt Tito Collianderin kirjoissa mainittua tupakalla käymistä heksapsalmien aikana. Oman aikansahan niiden lukeminen vie, mutta esim. kirjassa Lähellä Colliander kuvaa sitä kunnon tauoksi. Epäilin pitkään, että hän on sekoittanut heksapsalmien ja katismoiden lukemisen, mutta olin siis väärässä.
saivarrella aikatauluista.
Todellakin pääasia olisi, että palveluksiin osallistuttaisiin ja että palveluksia pidettäisiin.
Hyvää kilvoittelun harjoittelemista on mielestäni kestää vaikkapa koko vigilia läpi (1,5 tuntia - ei siis edes pitkä). ;)
Litania lauletaan hautaustoimituksessa hyvästijättöveisujen perään eli se tulee lauletuksi jo kirkossa. Minkä ihmeen takia se siis pitäisi laulaa uudestaan haudalla?
Kanttoreista sanoisin sen verran, että he tekevät jumalanpalveluksissa yleensä niin kuin papit määräävät. Eli jos pappi sanoo, että haudalla litania, niin voi se kanttori jupista, ettei niin olla 34 vuoteen tehty, mutta ei kai kuitenkaan kieltäydy laulamasta. Mutta onhan meitä tietysti enemmän tai vähemmän kaavoihimme kangistuneita pappeja ja kanttoreita samoin kuin seurakuntalaisiakin.
Olin ko. paleluksessa, josta keskustelu alkoi. Olin lähellä sekä pappia että kanttoria. Pappi kuiskasi kanttorille, litania. Kanttori totesi aika kovalla äänellä, ettei sitä kuulu toimittaa. Toimitettiin!
Miten voi sellainen tyyppi, olla kanttorina! Serkkuni aloitti tämän keskustelun; hän oli myös paikalla.