Ihminen loi jumalan, itselleen omiin tarpeisiin.
Rituaalit ja riitit, rukoukset ja palvonta menot perustuvat ajatukselle , että tekemällä näin pääsemme pahasta. Paha poistuu. Pyhittämällä jonkin asian karkoitamme alueelta tai ominaisuudesta pahuuden. Tämä on oppi taikuudesta.
Yksinkertaisesti:Se mikä on pahaa, sitä ihminen pelkää.
Muotoillaan Jumala.(Askarrellaan paskarrellaan)
Aluksi oli ihminen. Ihminen alkoi erottelemaan asioita toisistaan.
Hyväksi ja pahaksi.Ensin vastakohdikseen.
Syy ja seuraus. Ilmiö ja reaktio.
Kipua ja nautintoa.Pelkoa ja turvallisuutta.
Yksinjäämisen pelko, yhdessäolemisen turvallisuutta.
Pelko katoaa kun on enemmän 'tietoa' tilanteesta.
Pimeä pelottaa koska näköaistimme ei silloin toimi. Toisin sanoen kerää tarvittavaa tietoa jotta saisimme rakennettua turvallisuuden tilanteesta kuvaa. Aivomme toimivat näin. Keräävät tietoa.
Pimeässä tai tuntemattomassa tilanteessa joudumme arvaamaan tilanteemme puutteellisten tietojen nojalla.
Pelko on 'tunne',aavistus,mielteidenyhtymä samoin kuin pelon vastakohta.
Pelko rakentuu kuin varmuus, turvallisuus.
Pelko syntyy siitä kun emme tiedä, eli tiedottomuudesta, tunteesta että on jäänyt jotakin huomaamatta tai saamamme tiedot ovat puutteellisia.
Turvallisuus syntyy varmuudesta, joka perustuu tiedolle.
Tunteet ovat vaikutteiden tulosta, vaikutteiden joihin reagoimme vaistomaisesti. Vaikutteet ovat ehdollistuneita muistikuvia. Muistoja.
Tieto, asiantuntemus, kokemus voi poistaa pelon, tuoda tilalle varmuutta,ennustettavuutta ja luotettavuutta.
Kun pelko pitää häivyttää, pitää ensin olla tietoa.
Tietoon on mukava takertua, siitä on helppo hakea turvaa.
Ihminen ajattelee että hänet luonut tietää kaiken.
(Olettaa että on luotu, koska 'luoda' on samaa kuin saada aikaan, synnyttää)
On olemassa yksi joka tietää kaiken.Kaikkivoipa on kaikkitietävä.
Kaikkitietävällä on kaikki valta ja tiedon kautta kaikki voima.
(Tietäjien 'yliluonnollisetkyvyt' perustuivat ns.tiedoille. tai ainakin taidolle esiintyä niin vakuuttavasti että..)
Tiedon omaavasta tulee jumalallinen.
Mutta on vain yksi joka on kaikkivoipa, täydellinen.
Siinä luodaan Jumala.
Yleistyksiä ,yleistysten perään.
Viiva asiasta toiseen.
Mistä johtuu ihmisen käsitys että hänet on luotu?
Ja että luojana toimi 1kpl Jumalia?
Miksi Jumala muistuttaa erehdyttävästi ihmistä itseään?
Ja kun tämä Jumalan luominen tapahtui, sitä ennen ei ollut ihmisiä. Ihminen ei koe itseään ihmeelliseksi, ellei ihaile omaa kykyään kerätä tietoa, tehdä päätelmiä ja luoda ajatuksia. Keksiä oppeja ja opetuksia.
Pelko on pakkomielle kun ihminen uskoo olevansa kykenemätön ratkaisemaan ongelmia.
Avuton,neuvoton,vailla viisauksia.
Tieto auttaa häivyttämään pelon. Ja kaikkitietävälle annetaan lopulta nimeksi Jumala.
Näin ihminen nimittää korkeimmanvoiman palvelijakseen. Sillä Herran alamaisena saa oikeutuksen tehdä mitä Herra tahtoo, eli olla kaikkivoipa. Toteuttaa kaikkitietävän tahdon.
Toisin sanoen olla heikkona vahva, ihailla luojassaan mitä itsestään peilaa.
Jumala luotiin tarpeeseen jossa ihminen tahtoi karkoittaa pelon, pahan.Hallita kohtaloaan, mutta siirtäessään ja heijastaessaan toiveensa Jumalaansa, hän loi itsestään peilikuvan.
Jumala on itseasiassa paradoksi sillä luodessaan kuvaa jumalasta kirjoituksissa ja kuvauksissa, ihminen kertoi vain oman mielensä kehitysvaiheesta.
Vertauskuvallisesti. Peilasi itseään. Ja alkoi palvomaan itseään. Tälle on olemassa nimitys:Narsismi.
Rituaalit ja riitit, rukoukset ja palvonta menot perustuvat ajatukselle , että tekemällä näin pääsemme pahasta. Paha poistuu. Pyhittämällä jonkin asian karkoitamme alueelta tai ominaisuudesta pahuuden. Tämä on oppi taikuudesta.
Yksinkertaisesti:Se mikä on pahaa, sitä ihminen pelkää.
Muotoillaan Jumala.(Askarrellaan paskarrellaan)
Aluksi oli ihminen. Ihminen alkoi erottelemaan asioita toisistaan.
Hyväksi ja pahaksi.Ensin vastakohdikseen.
Syy ja seuraus. Ilmiö ja reaktio.
Kipua ja nautintoa.Pelkoa ja turvallisuutta.
Yksinjäämisen pelko, yhdessäolemisen turvallisuutta.
Pelko katoaa kun on enemmän 'tietoa' tilanteesta.
Pimeä pelottaa koska näköaistimme ei silloin toimi. Toisin sanoen kerää tarvittavaa tietoa jotta saisimme rakennettua turvallisuuden tilanteesta kuvaa. Aivomme toimivat näin. Keräävät tietoa.
Pimeässä tai tuntemattomassa tilanteessa joudumme arvaamaan tilanteemme puutteellisten tietojen nojalla.
Pelko on 'tunne',aavistus,mielteidenyhtymä samoin kuin pelon vastakohta.
Pelko rakentuu kuin varmuus, turvallisuus.
Pelko syntyy siitä kun emme tiedä, eli tiedottomuudesta, tunteesta että on jäänyt jotakin huomaamatta tai saamamme tiedot ovat puutteellisia.
Turvallisuus syntyy varmuudesta, joka perustuu tiedolle.
Tunteet ovat vaikutteiden tulosta, vaikutteiden joihin reagoimme vaistomaisesti. Vaikutteet ovat ehdollistuneita muistikuvia. Muistoja.
Tieto, asiantuntemus, kokemus voi poistaa pelon, tuoda tilalle varmuutta,ennustettavuutta ja luotettavuutta.
Kun pelko pitää häivyttää, pitää ensin olla tietoa.
Tietoon on mukava takertua, siitä on helppo hakea turvaa.
Ihminen ajattelee että hänet luonut tietää kaiken.
(Olettaa että on luotu, koska 'luoda' on samaa kuin saada aikaan, synnyttää)
On olemassa yksi joka tietää kaiken.Kaikkivoipa on kaikkitietävä.
Kaikkitietävällä on kaikki valta ja tiedon kautta kaikki voima.
(Tietäjien 'yliluonnollisetkyvyt' perustuivat ns.tiedoille. tai ainakin taidolle esiintyä niin vakuuttavasti että..)
Tiedon omaavasta tulee jumalallinen.
Mutta on vain yksi joka on kaikkivoipa, täydellinen.
Siinä luodaan Jumala.
Yleistyksiä ,yleistysten perään.
Viiva asiasta toiseen.
Mistä johtuu ihmisen käsitys että hänet on luotu?
Ja että luojana toimi 1kpl Jumalia?
Miksi Jumala muistuttaa erehdyttävästi ihmistä itseään?
Ja kun tämä Jumalan luominen tapahtui, sitä ennen ei ollut ihmisiä. Ihminen ei koe itseään ihmeelliseksi, ellei ihaile omaa kykyään kerätä tietoa, tehdä päätelmiä ja luoda ajatuksia. Keksiä oppeja ja opetuksia.
Pelko on pakkomielle kun ihminen uskoo olevansa kykenemätön ratkaisemaan ongelmia.
Avuton,neuvoton,vailla viisauksia.
Tieto auttaa häivyttämään pelon. Ja kaikkitietävälle annetaan lopulta nimeksi Jumala.
Näin ihminen nimittää korkeimmanvoiman palvelijakseen. Sillä Herran alamaisena saa oikeutuksen tehdä mitä Herra tahtoo, eli olla kaikkivoipa. Toteuttaa kaikkitietävän tahdon.
Toisin sanoen olla heikkona vahva, ihailla luojassaan mitä itsestään peilaa.
Jumala luotiin tarpeeseen jossa ihminen tahtoi karkoittaa pelon, pahan.Hallita kohtaloaan, mutta siirtäessään ja heijastaessaan toiveensa Jumalaansa, hän loi itsestään peilikuvan.
Jumala on itseasiassa paradoksi sillä luodessaan kuvaa jumalasta kirjoituksissa ja kuvauksissa, ihminen kertoi vain oman mielensä kehitysvaiheesta.
Vertauskuvallisesti. Peilasi itseään. Ja alkoi palvomaan itseään. Tälle on olemassa nimitys:Narsismi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tuo on aika lailla tyhjentävästi minunkin käsitykseni jumaluskojen muotoutumisesta. Kirjoituksesi lisäksi ajattelen myös jollain tavalla geneettisesti ja biokemiallisesti, mutta tässä nimenomaisessa asiassa vain sivujuonteen verran. Narsismin ohella minä näen jumalauskon muodostumisessa myös satanistisia piirteitä, mikä ei ole niin kummallista kun sitä vähänkään miettii. Ihmismieli siinä on kuitenkin pääasiallisena taustavaikuttajana. Syvennettynä niillä (bio)kemian lainalaisuuksilla, joista muodostuu ihmisen psykofyysisyys.
Ainakin kahden rumpalin bändi :)
...
Ateisti bändi se soittelee ihan ite tekemäänsä sävellystä.Outoa on, että fanit puuttuu niin pitää kehua itteensä Hohoijaa?? Jumalaan uskominen alkoi kun ihminen sai kontaktin Jumalaan joka kommunikoi ihmisen kanssa.Ateisti ei voi ymmärtää että samoin kun ei voi tietää että maailmassa on ateisteja ennekuin kommunikoi sellaisen kanssa ei voi tietää että on olemassa Jumala.Tutkimusten mukaan alkuperäinen usko jumalaan, on ollut uskoa Luojaan yhteen suureen kaiken tehneeseen persoonaan kuten Raamattu ilmoittaakin ja sen jälkeen ihmiskunnan moraalisen ja hengellisen rappeutumisen myötä se on hajosi erillaisiin uskontoihin joilla on omia kohteitaan.
Vielä joku vuosikymmen sitten löysivät lähetyssaarnajat eristyneitä heimoja jotka palvoivat yhtä suurta Luoja Jumalaa kuten uskon alussa.
Jumala loi ihmisen eikä päinvastoin.Ilman jumalan kommunikaatiota alussa olisi ihminen täysin vapaa uskonnollisuudesta eihän hän edes tietäisi käsitteestä.
Suuresti te eksytte!
Oletuksesi nojaa Jumalan olemassa oloon, mutta edellämainittu aloite nojaa ihmisen tarpeeseen.
Jumala keksittiin, ja ellei sitä olisi keksitty, se keksittäisiin.
Ja mitä merkitystä on loppujen lopuksi sillä että keksittiin Jumala? Hieman sama asia kun keksittäisiin moraali ja lait ja yhteiskunnalliset normit ja säännöt.
Ne tuovat lain ja järjestyksen valtakuntaan.
Mutta sisällä ihmisessä käsitys luojasta ja kaaoksesta, hyvästä ja pahasta, piilossa oleva ja esillä oleva, vastakohtien vuorottelut jatkuvat.
Mitä eroa on sillä keksittiinkö Jumala vai löydettiinkö yhteys Jumalaan?
Käytännössä kysymys on samasta asiasta.
Saivartelua, mutta tarkoituksellista.Se että ihminen keksii (muovaa,luo itse) Jumalan on selkeästi eri asia kuin se, että Jumala etsii ihmistä (oleva ikuinen) ja antaa löytää yhteyden itseensä.Näillä on perustavaalaatua oleva ero.
Millään ihmisen itseluomalla ei ole moraalista ylikaiken olevaa auktoriteettia yli muiden ihmisten.
Se on vain vajavaisen ihmisen omista tarkoitusperistään luoma kokoelma käytössääntöjä.
Jumalaallinen laki perustuu Luojana Jumalan ylikaiken olevaan auktoriteettin ja käskyvaltaan luomansa maailman ylitse.
Esimerkiksi H.P. Lovecraft on kehitellyt oman henkimaailmansa. Oikeasti on ihmisiä, jotka pitävät Necronomiconia muinaisena okkultistisena kirjana...Tässäpä lainaus Cthulhu- kauhuroolipelikirjan alkusanoista:
"Tekijä on jättänyt pois käsitteen "war in heaven", jossa kosmista pahuutta edustavat Suuret Muinaiset taistelivat ja hävisivät hyville Vanhemmille Jumalille. tätä kosmisen sodan käsitettä ei koskaan esiintynyt Lovecraftin omissa teoksissa, ja mikä tärkeämpää, se pilaa sen puhtaan kauhun, joka alkuperäisistä käsitteistä välittyy.
Kauhu ei ole niin suurta, jos kannat mukanasi Vanhempia Merkkejä samaan tapaan kuin pyhää vettä ja krusifikseja ja jossain taustalla on aina valkohattuinen Vanhempi Jumala valmiina pelastamaan nahkasi asioiden mennessä lian pitkälle kuin jos ihmiskunta olisi jätetty yksin ja turvatta karuun ja kolkkoon maailmankaikkeuteen, jossa kukaan ei huolehdi sinusta."