"Ateismin umpikuja
Onko syytä olettaa ihmisen älyn olevan luotettava, jos ihmistä ei ole luotu Jumalan kuvaksi? Viimeaikaisessa filosofisessa keskustelussa on alettu puolustaa näkemystä, jonka mukaan evoluutioteoria ei kumoa uskoa Jumalaan vaan uskon ateismiin. Evoluutioteorian yhdistäminen ateismiin johtaa siihen, että molemmat kumoutuvat sisäisesti ristiriitaisina.
Miten näin yllättävään väitteeseen on voitu päätyä? Väitteen esittäjä Alvin Plantinga on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista tietoteoreetikoista ja uskonnonfilosofeista. Hänen mielestään on mahdollista järkevästi uskoa, että kaikkivaltias ja äärettömän viisas Luoja on käyttänyt luomistyössään luonnonvalintaa ja mutaatioita, jotka meidän ihmisten näkökulmasta näyttävät sattumanvaraisilta, mutta jotka tapahtuvat Jumalan ohjauksessa. Tämä osa väitteestä ei vielä sisällä suuria yllätyksiä. Plantinga kuitenkin perustelee myös hyvin yllättävää väitettä, että evoluutioteoriaa ei ole mahdollista yhdistää ateismiin, sillä jos se yhdistetään ateismiin, siitä tulee itsensä kumoava. Jos ihmisen älylliset kyvyt kuten havainto, muisti ja järjellinen päättely, ovat kehittyneet täysin sattumanvaraisen prosessin tuloksena, ei ole mahdollista järkevästi olettaa, että ne olisivat luotettavia. Jos älylliset kykymme eivät ole luotettavia, ei ole mahdollista luottaa mihinkään uskomuksiimme, jotka ovat näiden älyllisten kykyjen tuotetta. Niinpä ei ole mahdollista luottaa ateismiin ja evoluutioteoriaan, jotka ovat ihmismielen tuottamia uskomuksia. Näin ateismi ja evoluutioteoria yhdessä kumoavat itsensä.
Plantinga herättää epäilyksen älyllisten kykyjen luotettavuudesta, jos niiden alkuperä olisi sattumanvaraisissa mutaatioissa ja luonnonvalinnassa. Charles Darwin itse ilmaisi tämän epäilyksen: ”Minussa herää aina hirvittävä epäilys, onko ihmismielen muodostamilla vakaumuksilla mitään arvoa, ovatko ne ollenkaan luotettavia, ottaen huomioon, että ihmismieli on kehittynyt alempien eläinten mielistä. Luottaisiko kukaan apinan mielen vakaumuksiin, jos sellaisessa mielessä yleensä on mitään vakaumuksia?” Saman epäilyksen ovat herättäneet monet aikamme tieteentekijät: luonnonvalinta ei ole kiinnostunut siitä, ovatko uskomuksemme tosia. Luonnonvalinta kohdistuu vain siihen, saattavatko uskomuksemme meidät oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, niin että säilymme hengissä riittävän kauan voidaksemme saada jälkeläisiä."
Onko syytä olettaa ihmisen älyn olevan luotettava, jos ihmistä ei ole luotu Jumalan kuvaksi? Viimeaikaisessa filosofisessa keskustelussa on alettu puolustaa näkemystä, jonka mukaan evoluutioteoria ei kumoa uskoa Jumalaan vaan uskon ateismiin. Evoluutioteorian yhdistäminen ateismiin johtaa siihen, että molemmat kumoutuvat sisäisesti ristiriitaisina.
Miten näin yllättävään väitteeseen on voitu päätyä? Väitteen esittäjä Alvin Plantinga on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista tietoteoreetikoista ja uskonnonfilosofeista. Hänen mielestään on mahdollista järkevästi uskoa, että kaikkivaltias ja äärettömän viisas Luoja on käyttänyt luomistyössään luonnonvalintaa ja mutaatioita, jotka meidän ihmisten näkökulmasta näyttävät sattumanvaraisilta, mutta jotka tapahtuvat Jumalan ohjauksessa. Tämä osa väitteestä ei vielä sisällä suuria yllätyksiä. Plantinga kuitenkin perustelee myös hyvin yllättävää väitettä, että evoluutioteoriaa ei ole mahdollista yhdistää ateismiin, sillä jos se yhdistetään ateismiin, siitä tulee itsensä kumoava. Jos ihmisen älylliset kyvyt kuten havainto, muisti ja järjellinen päättely, ovat kehittyneet täysin sattumanvaraisen prosessin tuloksena, ei ole mahdollista järkevästi olettaa, että ne olisivat luotettavia. Jos älylliset kykymme eivät ole luotettavia, ei ole mahdollista luottaa mihinkään uskomuksiimme, jotka ovat näiden älyllisten kykyjen tuotetta. Niinpä ei ole mahdollista luottaa ateismiin ja evoluutioteoriaan, jotka ovat ihmismielen tuottamia uskomuksia. Näin ateismi ja evoluutioteoria yhdessä kumoavat itsensä.
Plantinga herättää epäilyksen älyllisten kykyjen luotettavuudesta, jos niiden alkuperä olisi sattumanvaraisissa mutaatioissa ja luonnonvalinnassa. Charles Darwin itse ilmaisi tämän epäilyksen: ”Minussa herää aina hirvittävä epäilys, onko ihmismielen muodostamilla vakaumuksilla mitään arvoa, ovatko ne ollenkaan luotettavia, ottaen huomioon, että ihmismieli on kehittynyt alempien eläinten mielistä. Luottaisiko kukaan apinan mielen vakaumuksiin, jos sellaisessa mielessä yleensä on mitään vakaumuksia?” Saman epäilyksen ovat herättäneet monet aikamme tieteentekijät: luonnonvalinta ei ole kiinnostunut siitä, ovatko uskomuksemme tosia. Luonnonvalinta kohdistuu vain siihen, saattavatko uskomuksemme meidät oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, niin että säilymme hengissä riittävän kauan voidaksemme saada jälkeläisiä."
Vastaukset 33
Vanhimmat
Johan tuota miettivät ensimmäsietkin filosofit, voiko ihmisen havaintoihin luottaa ja voiko niitä pitää mitenkään "totuutena". Minusta niitä voidaan pitää totuutena niin kauan kuin totuudeksi määritellään se mistä jokainen havaintojensa perusteella voi olla yhtä mieltä. Esimerkiksi painovoiman toimivuus voidaan jokainen itse kokeilla ja todeta että se toimii, jutut tulee ylhäältä alas. On siis totuus että kama putoaa maahan päin ainakin siinä ympäristössä jsosa me voimme kokeemme tehdä. Muiden sanaan on sitten luotettava siitä toimiiko sama voima kuinkakin kauas kappaleesta ja miksi se toimii niin, siinä ei voida liikku enää totuus-sanalla vaan jollakin muulla. Teoria?
"Jos ihmisen älylliset kyvyt kuten havainto, muisti ja järjellinen päättely, ovat kehittyneet täysin sattumanvaraisen prosessin tuloksena, ei ole mahdollista järkevästi olettaa, että ne olisivat luotettavia."
Tässä on se ongelma että ihmisen havaintoaistit eivät kehittyneet "sattumanvaraisesti" vaan hyötyä silmälläpitäen. Parhaat ominaisuudet ovat periytyneet, ne ihmiset (tai alkujaan eläimet) jotka ovat tulkinneet ympäristöään tarkasti ja toimineet sen mukaan, ovat säilyneet hengissä, näiden yksilöiden havainnointimallista on tullut meille se "oikea".
Kaikki selittyy kyllä jos unohdetaan se jumala sieltä kuvioista, jos sitä jässikkää sotketaan mihin tahansa ajatusmalliin, totta kai siitä tulee paikkansapitämätön.
***
Kyllä se on ateistille helppoa.Poista Jumala ja kaikki onnistuu loistavasti.Pohdiskelua ei tarvita ja ihmiskunta kukoistaa.Voi veljet miten outoa.
Eiks Neuvostoliitossa yriteetty tätä.Eipä oikein pelittäny!
"Pohdiskelua ei tarvita ja ihmiskunta kukoistaa."
Jännää että noin sen tulkitsit. Hmmh. Tarkoitus oli kuitenkin sanoa *ottaa rautalangan esille* että kun katsotaan maailmaa ja sen toimintaa, ihmisiä ja ilmiöitä ja ylipäätään kaikkea ilman ennakkokäsityksiä, se yhteinen totuus on helpompi löytää ja pohdiskelu ylipäänsä mahdollista. Kun siihen iskee jumaluudet mukaan, on yhtäkkiä jokaisella eri käsitys siitä miten se homma nyt pelaa, perustuen jonkun opetuksiin tahi sanomisiin, kun niiden oikeellisuudesta taas vuorostaan ei ole mitään hajua.
***
lainaus: 'Kyllä se on ateistille helppoa.Poista Jumala ja kaikki onnistuu loistavasti.Pohdiskelua ei tarvita ja ihmiskunta kukoistaa.Voi veljet miten outoa. '
Kyllä se on uskikselle helppoa. Selitä kaikki jumalalla ja kaikki onnistuu loistavasti. Pohdiskelua ei tarvita ja ihiskunta kukoistaa. Voi siskot miten outoa.
.. tai epäiltyjen sellaisten projisointi vihollisiksi koettuihin on tyypillinen reaktio, mitä uskiksiin tulee.
Jos otetaan yksikin raamatun jumalan ilmestymis kokemus, ja asetetaan se tutkimusten kohteeksi niin aika harhaiselta ja sekavalta se kuva vaikuttaa.
Onko luojan lähettimessä jotakin vikaa?
Veikkaan että sekavan opuksen takaa löytyy sarja sekavia henkilöitäkin. :D
Harhaa ^^
...^^
Siteeraamasi uskontotieteilijä ei ilmeisesti ole ymmärtänyt mitään sen enempää ateismista kuin evoluutiostakaan, jos hän kuvittelee niiden kumoavan toisensa. Ateismi on apriorinen kannanotto asiaan, joka on ihmisälyn ulottumattomissa. Siiis myös tieteen. Evoluutio ei paljasta Jumalan olemassaoloa eikä olemattomuutta. Se kertooo vain sen miten monimutkaisemmmat lajit ovat kehittyneet alkeellisemmista.
mielessä että evoluutio ei sano mitään siitä onko Jumala olemassa vai ei.
Mutta ateistisen "kannan oton" ei aina edes tarvitse olla mikään kannanotto. Monesti on kysy siitä että ei todella ole otettu kantaa siis kannanoton puutteesta. Luulisin että suurin osa ihmisistä jotka eivät usko Jumalan olemassa oloon ovat "kiireisiä" ihmisiä jotka kuuluvat enemminkin näihin kataa ottamattomiin, kun taas uskovaiset ovat syystä tai toisesta käyneet läpi jonkinlaisen processin omassa mielessään ja päätyneet sitten "uskoon".
ateismiin päätyminen saattaa yhtä lailla olla monimutkaisen prosessin tulos. Nähdäkseni se joka ei ota kantaa Jumalan olemassaoloon on agnostikko.
on varmaankin vaikea käsittää, miten sisämaan lähteestä pulppuava vesi löytää tiensä mereen, jollei kukaan persoona ohjaa sitä.
Kukapa muukaan pullauttaisi noin ala-arvoisen v-tuilu kommentin kuin Elven.Sappi haisee taas!
Kantsiskohan mennä terapiaan!
kaikki täällä! Mene pois räyhähenki:)
kommenttini kohderyhmä ei tietenkään ollut uskikset. Joten ehdotan että jätät sen huomiotta.
En viitsi enempää seurustella kanssasi. Hyvää päivänjatkoa.
Mitä v-a? Eihän edellinen edes kironnut toisin kuin sinä?
Auktoriteettia Alvinille lienee kun ihan proffaksi on päässyt, mutta onhan niitä teologiankin proffia, jotka uskovat toisaalta jumaluuksiin mutta toisaalta hyväksyvät tieteellisiä faktoja, esim. että kättä ei kannata laittaa kiehuvaan pataan vaikka Jumala olisikin olemassa.
paiminaan omaan sarjaasi. Olet ihan liian kevyt tänne.
...vielä pari kertaa uudelleen!
Eikö mielestäsi ko. herran päättelyketjussa ole mitään erikoista?
>> Onko syytä olettaa ihmisen älyn olevan luotettava, jos ihmistä ei ole luotu Jumalan kuvaksi? >>
Ihmisen äly ei ole luotettava, olipa se luotu tai kehittynyt. Miten esim. saman luojan luomat (vaihtoehto; evoluution kehittämät) ihmiset voisivat pitää totuutena niin monia keskenään täysin ristiriitaisia käsityksiä siitä, kuka , miten ja miksi on luomistyön suorittanut, vai onko kukaan ?
Kukin valitsee itse auktoriteettinsä. Sinulle uskontofilosofi AP on "yksi maailman vaikutusvaltaisimmista tietoteoreetikoista", ja jos riittävän moni uskovainen sattuu hänestä kuulemaan, ja yhtyy kantaasi, niin tokihan AP'stä vaikutusvaltainen tulee.
Se ei kuitenkaan sano yhtään mitään siitä, kuinka oikeita tai vääriä hänen tarkoitushakuiset filosofiset johtopäätöksensä ovat. Se kertoo vain että uskovaisen mielestä jumala on olemassa.
Vaikka ihmisen äly ei luotettava olekkaan, on se kuitenkin toisilla luotettavampi kuin toisilla. Jos esim. tieteentekijöistä puhutaan, eivät kreationistit herätä luottamusta verrattuna niihin 99% luonnontietelijöistä , jotka eivät sellaisia ole. Tämä antaa viitteitä myös siitä, miten luotettavien älyjen voimin uskonnolliset maailmankuvat ovat kehittyneet.
"Jos älylliset kykymme eivät ole luotettavia, ei ole mahdollista luottaa mihinkään uskomuksiimme, jotka ovat näiden älyllisten kykyjen tuotetta."
Eli yksikään uskonto jumalineen ei ole luotettava? Niistähän ei ole muita havaintoja kuin ihmisten uskomukset.
Evoluutiota sensijaan on tapahtunut ja tapahtuu jatkossakin, täysin riippumatta ihmisen kyvyistä tai olemassaolosta.
Kaverin pohdiskelua asiasta:
Plantinga has argued that anyone who holds to the truth of both naturalism and evolution is irrational in doing so. His argument relies on establishing that the probability that unguided evolution would have produced reliable cognitive faculties is either low or inscrutable.
Pienikin aiheen tutkiminen kertoo lukijalle asiasta kaiken oleellisen, epätoivoista paskan jauhamista jotta oma olematon mielikuvitusjumala voitaisiin selittää olevaksi.
on ateismi kuin uskon puutetta?
usko on kuin järjen puutetta?
ei koskaan voi puhua ateismistaan minään muuna kuin että hän on ateisti siksi että hän ei joko halua tai voi uskoa jumalaan. ihmisinä ateisteja löytyy joka sorttiin on viisaita on typeryksiä ja sivistyneitä ja ei sivistyneitä ja mitään muuta yhteistä ei heidän keskuudestaan löydy kuin juuri tuo uskon puute. aina kun ateisti keskustelee uskon asioista hänen täytyy ottaa kantaa muiden uskoon josta hän ei useimmiten ymmärrä mitään, oli sitten kysymys kristinuskosta tai mistä muusta uskonnosta tahansa (ja kuinka hän voisikaan ymmärtää) koska hänen kohdallaan on kysymys vain uskon puutteesta.
tästä johtuen ateistin ainoa keino keskustella uskon asioista on omien luulojensa puhuminen toisten uskosta, aika surullista eikö vain.
ateismi itsessään on tyhjää täynnä, ateisteilla ei ole mitään yhteistä jos ei lasketa tuota uskon puutetta. eri uskonnoilla on yhteinen ajatus asioista - kuten esimerkiksi moraali tai juhlapäivät, joskus myös hauskan pidot.. mitä on ateisteilla jonka perus on itse ateismissa - ei mitään. monet ateistit viettävät esimerkiksi joulua kun ei ole ateistien "uskon puute" juhlia.
suoraan sanoen - ATEISMI ON TYHJÄÄ TÄYNNÄ ja perustuu vain puutteeseen.
siinä missä hihhuli taivastelee mielikuvitusjumalansa tekoja tai tekemättömyyttä, taikauskoisia riittejään ja niiden merkityksiä, ateisti toimii toisin.
Ateisti ihmettelee uskiksen himmeää kuuppaa ja sen toimintaa, ei tuon kuupan projisioimia harhoja.
sinunkin elämäsi,puutteeseen,vitun puutteeseen.
Joulu onkin jo käsitelty,etkö vielä tiedä jouluntaikaa?Surullista,eikö vain?
Ei se Alvin taida hääppöinen proffa ollakaan, kun kerran tavallinen Atte Ateistikin voi hänen kehäpäätelmänsä vaivatta kaataa.
"Voiko ihmisen äly olla luotettava?"
No mielestäni ei. Itseään älykkäinä pitävät henkiolentoihin uskovat tiedemiehet ovat esimerkkejä siitä.
Muuten nuo Darwinin pohdinnat pitävät paikkansa. Evoluution kannalta ei ole mitään merkitystä sillä miten viisas yksi evoluution ketjussa lisääntynyt nisäkäs oli.
Maailman viisain filosofi järjettömän suurella aivokapasiteetilla elää satavuotiaaksi mutta ei saa jälkeläisiä. Imbesilli uskis joka ei osaa kengannauhojaan sitoa saa jälkeläisen, mutta kuolee viisitoistavuotiaana. Kumpi oli evoluutiokehityksen kannalta merkittävämpi ihminen? Se jälkimmäinen.
Evoluutio ei tunne arvoasetelmia. Kehitys ei ole aina kehitystä parempaan. Tyhmä leijona voi syödä itseään viisaamman antiloopin.
Eli: "Luonnonvalinta kohdistuu vain siihen, saattavatko uskomuksemme meidät oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, niin että säilymme hengissä riittävän kauan voidaksemme saada jälkeläisiä."
>> Maailman viisain filosofi järjettömän suurella aivokapasiteetilla elää satavuotiaaksi mutta ei saa jälkeläisiä. Imbesilli uskis joka ei osaa kengannauhojaan sitoa saa jälkeläisen, mutta kuolee viisitoistavuotiaana. Kumpi oli evoluutiokehityksen kannalta merkittävämpi ihminen? Se jälkimmäinen. >>
..aivan noin ? Evoluutio häntäluun surkastumisineen on ylettömän hidas prosessi, ei sillä ihmisen ja ihmiskunnan kehitystä viimeisen 100000v aikana voi selittää.
Kulttuurievoluutiosta puhuvat, meemeistä geenien asemasta.
Eiköhän se yliviisas 100 filosofi ole eläessään saanut ihmiskunnan kehityksen kannalta enemmän aikaan kuin imbesilli 15v kuollut yhden lapsen isä/äiti (hyvää vai huonoa onkin sitten jo toinen juttu)?
Kulttuuri evoluutio on täysin eri asia kuin biologinen.
>> Kulttuuri evoluutio on täysin eri asia kuin biologinen. >>
Kumpi vaan lienee nykyihmisen kannalta merkityksellisempi ?
Alkuperäinen kirjoittaja jolle vastasit puhui bilogisesta evoluutiosta ja siitä kuinka evoluutio ei välttämättä suosi ominaisuuksia kuten älykkyyttä jos se ei myös lisää lisääntymis ja selviytymis mahdollisuuksia. Puhut ihmisen kehityksestä viimeisen 10 000 vuoden aikana, mutta kuten itsekkin tunnut tietävän, evolutionäärinen kehitys tuona aikana on ollut hyvin vähäistä, meille jo aikaisemmin kehittynyt korkea älykkyys vain on alkanut tuottaa tulosta.
Sillä mitä nimitetään kulttuuri evoluutioksi ei sinällään ole mitään tekemistä tämän kanssa, se on vain sivutuote.
>> Alkuperäinen kirjoittaja jolle vastasit puhui bilogisesta evoluutiosta..>>
Anteeksi vain että tulin sotkeneeksi käsitteitä keskenään !
Yrittäisikö puolustautua esim. niin että ketjun avaaja (AP?) puhui ihmisen älystä, uskonnollisisesta maailmankuvasta luomiskertomuksineen ja evoluutioon 'uskovasta' ateismista ideana , teki vertailuja niiden luotettavuudesta ja toimivuudesta jonkinlaisen minulle käsittämättömän filosofian pohjalta.
Koska mielestäni niin uskonnot, a-teismi kuin ihmisen älykin, jos sillä nykyihmisen tapaa ajatella tarkoitetaan, ovat nimenomaan kulttuurievoluution tuotteita (huom.väh.100 000v), tulin tarkastelleeksi myös yksittäisen ihmisen vaikutusta ihmiskunnan kehitykseen kulttuuri, en biologisen evoluution näkökulmasta.
Valitan aiheuttamaani sekaannusta
No huh... Kaikkia ne professoreiksi päästävätkin. En tosin tiedä onko sekoilu "uskosta ateismiin" peräisin itse herra professorilta vai keskustelun aloittajalta. Mitäköhän edes mahtaisi olla usko ateismiin, jos ateismi itsessään on jumaluskon puutetta? uskoa siihen että minulta puuttu joitain uskomuksia? olipa tuossa paljon järkeä.
Hauskaa muuten on, kuinka ihmiset tuntuvat lisäävän titteleitä kuten " yksi maailman vaikutusvaltaisimmista tietoteoreetikoista ja uskonnonfilosofeista." henkilöille jotka tuntuvat tukevan heidän näkökantaansa. Sillä täytyyhän sen mitä tälläiseksi sanottu henkilö sanoo olla totta... Pääsyvaatimukset yhdeksi maailmain vaikuitus valtaisemmaksi miksi ikinä tuntuvat vain olevan päivä päivältä alempana ja alempana. Mutta itse kirjoitukseen.
Ensinnäkin herra Plantinga esittää täysin hänen henkilökohtaisiin mielipiteisiinsä perustuvia "faktoja" lähtökohdaksi väitteilleen kuten esimerkiksi että evoluutio prosessilla olisi alhainen todennäköisyys tuottaa luotettavia cognitiivisia kykyjä. Ja todellakin alkuperäinen väite puhuu alhaisesta mahdollisuudesta, ei siitä että se olisi mahdotonta kuten tämän artikkelin kirjoittaja on suomentanut.
"Alvin Plantinga's argument attempts to show that the concepts of naturalism and evolution are logically incompatible because the probability of non-theistic evolution producing reliable cognative faculties is low.[1] The argument has been published by the Oxford University Press in Warrant and Proper Function"
Tuo siis wikipediasta, mutta olisi siis mahdollista että evoluution teoria olisi tällaiset aivot meille kehittänyt? ja kuinka suuri tuo todennäköisyys itse asiassa onkaan? onko herra Plantingalla jotain perusteita väittää että tuo todennäköisyys olisi alhainen?
Kuinka ollakkaan, satun itse kuitenkin olemaan sitä mieltä että aivomme eivät ole kovinkaan luotettavat. Tämän jokainen lienee itse havainnut. Aivojamme pystytään huijaaman erilaisilla illuusiolla, meitä pystytään manipuloimaan ja teemme virheellisiä johtopäätöksiä kovinkin usein ja erilaiset mielisairaudet ovat yleisiä.
Johtaako tämä puutteellisuutemme sitten siihen että tieteelliset teoriat eivät ole absoluuttisia totuuksia, ja että virheitä sattuu ja niitä korjataan? Eipä liene kenellekkään uutinen että näin on. Vaikka aivomme sinällään eivät aina toimi täydellisesti, ei tämä kuitenkaan poista logiikkaa ja syy seuraus suhteita. Niiden näkeminen vain on joskus meille hankalaa.
Milenkiintoista on, kuinka herra Platinga sijoittaa kaikki nämä vajavuudet Jumalan luomiin täydellisiin ihmis aivoihin jotka ilmeisesti pitäisivät tuottaa luotettavampaa tietoa kuin evolutionäärisesti kehittyneet?
Miljoona ihmistä elää erillään toisistaan miljoona vuotta. Tämän jälkeen he tapaavat. Jokainen näistä on keksinyt yhden ja saman teorian painovoimalle ja miljoona eri jumalaa..
Väität, että Alvin Plantinga on "yksi maailman vaikutusvaltaisimmista tietoteoreetikoista ja uskonnonfilosofeista". Eipäs liioitella. Hän on yksinkertaisesti yksi lukuisista professoreista Amerikan yliopistoissa - kalvinisti, joka syystä selvittämättömästä tällä hetkellä työskentelee katolisessa Notre Damen yliopistossa (joka Amerikassa on kuuluisampi jalkapalloilijoistaan kuin oppineistaan). Sitä ennen prof. Plantinga vietti 20 vuotta Calvin Collegessa (ei siis yliopistossa).