Siinä on sen suuruusluokan rikos - tosin sodassa ja lähes romahduspisteessä tehty - mutta omien miesten teloittaminen satamäärin, että kukaan siihen osallinen ei sitä takuulla halua tunnustaa, vaikka se miten omaatuntoa vaivaisi. Samalla tunnustaja toisi julki myös muut /teloittamiseen/murhaamiseen osalliset, porukan henki estää hengissäolevien asianosaisten julkitulon. Samalla suurin osa heistä varmaan luulee ja uskoo olleensa täysin oikealla asialla.
Jos on on totta, että teloitetut (500-600?) olivat siitä 24 000- 30 000 karkulaisjoukosta kiinni saatuja "kommunisteja" ja teloitus oli salainen, on siinä kysymys KOSTOSTA eikä mistään pelotusteloituksesta. Antautumisen ja Venäjän - anteeksi Neuvostoliiton - miehitysvallan aiheellinen pelko pani murhaamaan niitä, joiden luultiin olevan vihollisen puolella ja joiden luultiin hyötyvän Suomen joutumisesta Neuvostoliiton valtaan.
Mitähän ne sota-ajan kommunistit nyt oikein tavoittelivatkaan? Tiesivätkö itsekään? Olivatko Kuusisen Tasavallan kannattajia? Sodan jälkeisestä ajasta päätellen aivan kuin olisivat olleetkin. Eivätpä vielä tienneet, että kansalliskiiihkoiset bolsevikit olivat juuri murhanneet heidän pakolaistoverinsa Neuvosto-Karjalassa, saati, että olivat karkottaneet inkeriläiset näiden ikiaikaisesta kotimaasta Jäämeren rannoille kuolemaan.
No, joka tapauksessa Huhtiniemeen ja lähiseudun metsiin ammutuilta ja kuopatuilta jäi suuri joukko omaisia ja jälkeläisiä, jotka elävät keskuudessamme ja heidän joukkonsa lisääntyy kaiken aikaa, jos laimeneekin.
Asia on hyvä selvittää, niin kauan kuin se ei tästä paisu.
Jos on on totta, että teloitetut (500-600?) olivat siitä 24 000- 30 000 karkulaisjoukosta kiinni saatuja "kommunisteja" ja teloitus oli salainen, on siinä kysymys KOSTOSTA eikä mistään pelotusteloituksesta. Antautumisen ja Venäjän - anteeksi Neuvostoliiton - miehitysvallan aiheellinen pelko pani murhaamaan niitä, joiden luultiin olevan vihollisen puolella ja joiden luultiin hyötyvän Suomen joutumisesta Neuvostoliiton valtaan.
Mitähän ne sota-ajan kommunistit nyt oikein tavoittelivatkaan? Tiesivätkö itsekään? Olivatko Kuusisen Tasavallan kannattajia? Sodan jälkeisestä ajasta päätellen aivan kuin olisivat olleetkin. Eivätpä vielä tienneet, että kansalliskiiihkoiset bolsevikit olivat juuri murhanneet heidän pakolaistoverinsa Neuvosto-Karjalassa, saati, että olivat karkottaneet inkeriläiset näiden ikiaikaisesta kotimaasta Jäämeren rannoille kuolemaan.
No, joka tapauksessa Huhtiniemeen ja lähiseudun metsiin ammutuilta ja kuopatuilta jäi suuri joukko omaisia ja jälkeläisiä, jotka elävät keskuudessamme ja heidän joukkonsa lisääntyy kaiken aikaa, jos laimeneekin.
Asia on hyvä selvittää, niin kauan kuin se ei tästä paisu.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Esko Salminen:
Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944 Otava 1976 ISBN 951-1-02303-9 nid 951-1-020304 sid.
Suomen armeijan valistustoiminta ja mielialojen ohjaus Jatkosodan aikana.
Samainen kirja kertoo sivulla 162, miten IV armeijakunnan osalta koottiin 22.6.1944 mennessä selustasta yli 19000 sotilasta eksyneinä tai karkureiksi luokiteltuina. Summittaisen arvion mukaan heistä voitiin pitää n. 10%-20 % asemansa jättäneinä sotilaskarkureina. Karkureiksi vahvistettiin koko armeijan osalta ratkaisuvaiheessa 1944 vain 5338 miestä. Todellisuudessa luku oli paljon suurempi. (lähde: Katsaus IV AK:n sotapoliisin toimintaan 10-30.6.1944, IV AKE:n kirjelmä n:ro513, 2.7.1944, T 1060/16, SA, Junttila 1952, 70, Junttila, P J, Taistelutehon laskemiseen vaikuttaneet tekijät sodan 1941-1944 aikana ja siitä tehtävät johtopäätökset. Sotakorkeakoulun diplomityö 1952)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000108&posting=22000000016747505&view_mode=flat
on massamurha.
Vaimoni isosetä oli mahdollisesti yksi teloitetuista. Hän katosi Viipurin menetyksen yhteydessä.
Sen voin sanoa, että ei hän kommunisti ollut. Tuskin moni muukaan Huhtiniemeen päätyneistä.
Koska salaisten teloitusten pelotevaikutuskin on yleensä alhainen, kyse lienee yleisestä paniikinomaisesta hässäköinnistä, jossa alta aikayksikön otettiin 1918 tapahtumista tutut vielä hyvin muistissa olevat menetelmät käyttöön. Olkoonkin, että ne kohdistuivat ilmeisesti aika sattumanvaraisesti kiinni saatuihin.
Tämä selittää jälkikäteisen halun salailla häpeällistä laitonta toimintaa.
Korkeimmat käskyn antajat (Oesch? Mannerheim? Heinrichs?) ovat jo syyttäjän tavoittamattomissa. Teloitusryhmien tuolloin nuorimmista rivisotilaista viimeiset elossa olevat ovat 80-90-vuotiaita, jos heitä enää sattuu olemaan jäljellä todistajiksi. Elossa voi olla myös Lappeenrannassa kuulusteltuja joita ei teloitettu.
Rankaisemiseen asti emme ehkä enää yletä. Selvittäminen ja sovinto historian kanssa on silti mahdollista.
Ei ole kovin todennäköistä, että ilmeisesti eversti Kempin prikaatissa tai
luutnantti Sippelin komppaniassa palvellut vaimosi isosetä olisi 'teloitettu'
Huhtiniemessä, Lappeenrannan Leirikentällä, Laukkaradalla tai Linnoituksessa ..
Viipurista täysin ylivoimaisen vihollishyökkäyksen edestä paenneiden sotilaiden
teloittaminen olisi ollut Päämajalta äärimmäisen raukkamainen teko.
Vaikka tilanne Viipuri jälkeen alkoi rintamalla olla uhkaava ja kireä, ja vaikka
paitsi rintama myös päämaja ja esikunnat olivat kriisitunnelmissa, en sentään
siihen usko!
Elokuussa 1944 10.Divisioonan upseerien keskuudessa tehtiin
kiertokysely ...tietoja mielialatekijöistä....vastanneiden 34 jalkaväen
upseerin havaintojen perusteella KESÄKUISEN pakokauhun syinä
olivat:
- ankarat tykistökeskitykset,
- ilmapommitukset,
- maataistelukoneiden rynnäköt,
- tykki- ja kranaatinheitintuli,
- omien linjojen sisään tunkeutuneet
- vihollisen panssarit,
- pelko mottiin joutumisesta, -
- naapurilohkon miesten pakeneminen.
Juuri tällainen tilanne rintamalla oli ensin 9-10.6.1944 Valkeasaareessa
ja sitten juhannuksena 25.6.1944 Leitimonkannaksella .. Talissa!
Lähde:
Kulha, K. K.: Tarkoituksellista tiedotustoimintaa, sodanaikaisen
propagandan kuva todellisuudesta 1943 – 44. Helsinki 1972
että tärkein syy oli kurin höltyminen.
Esimiehet olivat antaneet kurin höltyä (mm. sinuttelivat alaisiaan eikä vaatineet tervehdyksiä, toimistokäyttäytymistä jne) alaisiltaan. Näinpä heidän kurinsa höltyi ja he juoksivat pakoon, ja tilanne saatiin pelastettua vain teloituksin.
Sinuttelu murtaa esimiehen arvovallan.
kaikista ei ole johtajiksi. Sitä minulle ei ole tarvinnut 'opettaa' - koiria opetetaan.
Sitä on johtaja tai sitten ei ole johtaja.
TapahTuneet 'teloitukset' oliva MURHIA - SEURAUSTA KÄSITTÄMÄTTÖMÄN TAITAMATTOMASTA SOTILASOPERAATIOSTA.
-EVP-
Kaikista ei ole johtajaksi, koska johtamiseen tarvitaan johtamis haluja ja jos ei ole halua johtaa niin silloin asiat menee perseelleen. Nykyinen järjestelmä asepalveluksessa johtajia valittaessa on että sinne valitaan ainoastaan halukkaat eikä enään pakoteta johtajiksi.
Asemasotavaihe kesti joulukuusta 1941 kesäkuuhun 1944, siis 3 ja puoli
vuotta, mikä varmasikin vaikutti kurin höltymiseen ja mutta myös esikuntiin
ja jopa päämajaan. Ainakin näin väittävät lentokapteeni Aimo E. Juhola,
yleisesikuntaeversti Jyri Paulaharju ja Georg-Eric Strömberg kirjassaan ..
- Juhola, Paulaharju, Strömberg: Päämajan Hukatut Kuukaudet "Tuliko
kesän 1944 suurhyökkäys Suomelle yllätyksenä"
Kirjassa tekijät toteavat mm, että "Kesän suurhyökkäystä tiedettiin odottaa,
mutta sen ajankohta ja rajuus yllätti päämajan ja ylemmät esikunnat.", ja
jatkavat toisessa kohtaa, että ”... tiedetään kiistatta, että Päämaja teki
virheitä ja erehdyksiä sekä syyllistyi laiminlyönteihin niin kuin... ” , mutta
”.. johtivat kuitenkin... torjuntavoittoon, maa säästyi miehitykseltä ja
itsenäisyys säilyi.”
Tuliko
kesän 1944 suurhyökkäys Suomelle yllätyksenä? EI
Suomalaiset tiesivät sen että suurin osa hyökkäysvoimista oli keskitetty aivan muualle kuin Suomeen ja senkin tiesivät ettei Suomi selviä ilman rauhan sopimusta.
>>Sinuttelu murtaa esimiehen arvovallan.
muitakin arvoaseman ylläpitäviä keinoja ja puhutteluja on.
Olin RUK:ssa kurssilla 116 ja ainakin silloin painotettiin sitä Tuntemattoman Koskelan johtamistapaa, huom. kiväärilinjalla.
Tämä täytyy selvittää ja osallistujat tuoda oikeuden eteen!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Kuinkahan paljon omia on ammuttu taistelujen yhteydessä pelkuruudesta tai tottelettomuudesta?????
Mars Sota-arkistoon papereita lukemaan ja laskeman.
Tosin sieltä löytyy ainakin yksi omien ampuma, joka on merkattu viholliselle.
Tutkimusryhmä ei ole sanonut, että ruumiit ovat edes jatkosodan ajalta, saatikaan, että olisivat olleet teloitettuja suomalaisia sotilaita.
Se kuulostaa kuitenkin vahvimmalta hypoteesiltä.
Historiantutkimsu muistuttaa salapoliisintyötä sellaisena kuin Monck sitä tekee.
Eli päättely, eivät aihetodisteet sinänsä, ratkaisevat lopputuloksen.
Tällä hetkellä tiedämme, että Huhtiniemeen on sitkeästi huhuttu teloitetun ja haudatun sodan aikana 1944 ihmisiä ja huhut ovat vieläpä äärimäisen tarkkoja: jopa niin pitkälle, että huhutaan erään tietyn sotatuomarin siellä huseeranneen.
Mikä tämän huomioiden tuntuu vahvimmalta vaihtoehdolta, kun löydetään ne ruumiit juuri sieltä, missä niiden pitikin oleman?
Totuutta ei voi peittää ikuisesti. Nyt on aika totuuden Huhtiniemestä tulla esiin.
Jos on on totta, että teloitetut (500-600?) olivat siitä 24 000- 30 000 karkulaisjoukosta kiinni saatuja "kommunisteja" ja teloitus oli salainen, on siinä kysymys KOSTOSTA eikä mistään pelotusteloituksesta. Antautumisen ja Venäjän - anteeksi Neuvostoliiton - miehitysvallan aiheellinen pelko pani murhaamaan niitä, joiden luultiin olevan vihollisen puolella ja joiden luultiin hyötyvän Suomen joutumisesta Neuvostoliiton valtaan.
---
Miten heidät tunnistettiin? Oliko heillä mahdollisesti toisenlainen asepuku?
onhan jokaisessa itseään kunnioittavassa maassa valvontaorganisaatioita ja jopa vapaaehtoisia ilmiantajia. Kuulusteltiinhan niitä siellä Huhtiniemessä. Minä vai oletin että ne ammutut olisivat enimmäkseen olleet kommunisteja, kun täällä niin moni sitä vaihtoehtoa tarjoaa. Jospa eivät olleetkaan? Tuleeko asiasta entinen kiperämpi?
Onhan niitä organisaatioita. Tammisaaressa taisi majailla jokunen epäluotettavaksi koettu.
Tuntemattomassa on Lahtinen, Ele Alenius oli RUK:ssa santsarina.
Poliittisen leimakirveen heiluttelu on helppoa, kunhan varoo omaa otsaansa.
Jos täällä tarjotaan jotain vaihtoehtoa, niin suurin osa niistä tarjouksista tulee luulo-osastolta.
Kuka tulisi 62 vuoden jälkeen sanomaan, että minähän se siellä ammuskelin aseveljiäni ja potkin ruumiit kuoppaan? Onko näitä kiväärimiehiä enää hengissäkään?