tuskin kovin moni enään uskoo, että maapallo olisi vain joskus putkahtanut jostain tälläisenään, sademetsineen ja ihmisineen, onhan sitä vaikka kuinka paljon tutkimuksia ja muuta, josta olemme päätelleet, kuinka elämä on syntynyt maapallolle. Iso pölykasa avaruudessa on joskus alkanut pyöriä, kenties jonkun supernovan paineaallon synnyttämänä, ja sen keskelle on tiivistynyt aurinko, ja sitä kiertämään muutamia isompia kappaleita, jotka tiivistyivät kasaan ja lämpenivät. maapallon aineis jakautui kerroksiin ja uloimmaksi jäi kylmä kivikehä, ja maan sisältä tullut kosteus tiivistyi meriksi. jostain käsittämättömästä syystä sitten sinne meriin joutui jotain bakteereja, jotka olivat turvassa aurinkotuulelta ja kaikilta säteilyiltä, ja ne oppivat yhteyttämään ja synnyttivät siinä samalla sitten ilmakehän, jonka jälkeen elämä kävi mahdolliseksi merienkin ulkopuolella. elämää siirtyi mantereelle ja evoluution seurauksena aina vain monimutkaistui ja syntyi uusia lajeja ja vaikka mitä, dinosauruksia, sitten on ollut muutamia luonnonmullistuksia, sukupuuttoon kuolemisia, ja lopulta apinat ja ihminen.
missä vaiheessa jumala astui kehiin? entä jos oletamme, että evoluutio jatkuu edelleen ja simpansseista tulisi joskus meidän kaltaisiamme (mitä me olemme nyt), ovatko hekin uskovaisia? millaisia uskontoja heille syntyisi, ja pääsisivätkö he taivaiseen, vaikkeivat nykyiset simanssit sinne sitten pääse, kerta ovat eläimiä ja taivas on vain ihmisille?
missä vaiheessa jumala astui kehiin? entä jos oletamme, että evoluutio jatkuu edelleen ja simpansseista tulisi joskus meidän kaltaisiamme (mitä me olemme nyt), ovatko hekin uskovaisia? millaisia uskontoja heille syntyisi, ja pääsisivätkö he taivaiseen, vaikkeivat nykyiset simanssit sinne sitten pääse, kerta ovat eläimiä ja taivas on vain ihmisille?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kuvailemasi luomiskertomus on yhtä mielikuvituksellinen kuin uskontojen myyttiset luomiskertomukset. Elottomasta syntyy yhtäkkiä elämää. Miljoonien ja miljoonien vuosien aikana tapahtuu sitä ja tätä. Kun astutaan ihmisen käsityskyvyn takaisiin ajanmääreisiin, voidaan kuvitella mitä mielikuvituksellisimpia tapahtumaketjuja.
Jumala on Luoja. Miten Jumalan on maailman luonut? Tiede raapaisee todellisuutta, ja antaa meille viitteitä. Ikävä kyllä faktojen pohjalta usein astutaan mielikuvituksen piiriin, eikä voida puhua enää totuudesta.
okei, jos unohdetaan maalman synty ja keskitytään viimeaikaisempiin tapahtumiin: ihminen on kehittynyt apinasta. ihminen ei ole vain putkahtanut jostain tälläisenään. oletko kanssani samaa mieltä tästä?
ja jos ihminen on ollut joskus apina, ja kehittynyt siitä ihmiseksi, missä vaiheessa meistä on tullut uskonnollisia? onko jumala ollut meissä aina, vai onko se vain päättänyt jossain välissä, tuota, no, kertoa itsestään jotenkin?
minusta on vaikea ymmärtää, miten joku uskonto voi todella väittää kyseisen uskonnon olevan "ainoa ja oikea", meidän jumalamme on ainoa, älä palvo muita jumalia. minulle tulee aina vain mieleeni jotkut esi-ihmiset jotka eivät voineet käsittää kaikkea, tulta, aurinkoa, avaruutta, elämäänsä, ja päättivät sitten, että jossain on oltava joku jumala, kuka tämän kaiken on luonut ja tätä kaikkea pitää yllä. kristinusko ei varmasti ollut maailman ensimmäinen uskoto, eikä meidän jumala-kuvamme ole todellakaan sitä, mitä se on joskus kauan sitten ollut ihmisille.
haluaisin vain tietää, mitä mieltä kristinusko on tästä asiasta, vai onko sillä jotain mielipidettä?
Miksi ihmisen kehitys on helpompi käsittää kuin elämän kehittyminen elottomasta ja koko maailmankaikkeuden synty? Minulle ihmisen kehittyminen alkulimasta on aivan yhtä mielikuvituksellista kuin sinulle ihmisen luominen maan tomusta. Periaatteessahan nämä ovat vain kaksi lähestymistapaa siihen todellisuuteen, että kaiken takana on Luoja.
Mielestäni maailman syntyminen käytännön tasolla ei ole niinkään oleellista faktojen puuttuessa. Minulle on oleellista ymmärtää, ettei maailmaa voi olla ilman luojaa. Elämää ei voi olla ilman Elämän lähdettä. Biologiasta tuttu teesi "elottomasta ei voi syntyä elämää" pätee myös miljoonien ja miljoonien vuosien aikavälillä. Nollien on tarkoitus hämärtää ihmisen käsityskyky. Mielestäni olisi vähintään tieteellistä pysyä kriittisenä myös evoluutiokysymyksessä.
Ihmisen uskonnollisuus on sisärakenteista, mikä kertoo minulle Jumalan kädenjäljestä. Ihmisellä on aikojen alusta asti ollut kaipuu Jumalan yhteyteen, ja sitä on yritetty toteuttaa aluksi primitiivisenä totemismina ym. luonnon ilmiöiden palvontana. Hiljalleen mukaan on astunut polyteismi ja jossain vaiheessa monoteismi. Raamatun Vanha testamentti kuvaa vaihetta kun Jumala ilmaisi itsensä yhtenä ja ainoana Jumalana. Kaikki huipentuu henkilöön nimeltä Jeesus, jossa kulminoitui sekä täydellinen inhmillisyys että koko jumaluuden täyteys. Hänen kauttaan kaikki oli alunperinkin saanut alkunsa, ja Häneen ihmisen harharetki myös päättyi.
Miksi me ihmiset niin helposti unohdamme hengellisen todellisuuden, joka on ollut ihmisyyden tärkein osa-alue aikojan alusta asti? Materialistinen naturalismi tuhoaa ihmisyyden perustan, ihmisen hengellisyyden ja elämän merkityksellisyyden. On jopa menty niin pitkälle, että on alettu etsimään tieteen keinoin samaa mikä kuului alunperin uskon alueeseen; ikuista elämää genetiikan ja lääketieteen keinoin. Miksi tieteen piirissä on sokaistuttu asioille, jotka ovat olleet selviä sukupolvia edeltäneille tieteen uranuurtajille?
ymmärrän pointtisi. en silti ole uskovainen, vaikka ehkä haluaisin olla. minusta tässäkin kyse on vain uskosta. mihin kukin sitten uskookaan, kun kyse on sellaisia asioita kuin maailman syntyminen, ei sitä voida todistaakaan mitenkään, joten jos ihminen hakee vastauksia, ne täytyy keksiä tai päätellä. yhtälailla minun käsitykseni suuresta pölypilvestä on ihmisen kuvitelmaa, jota voivat tukea muutamat tieteelliset seikat, mutta uskontojen sanan takana on kuitenkin niin monia sukupolvia, niin monia ihmisiä...
Niinhän se on. Kukin uskoo sen minkä uskoo.
Mutta tiedätkö mitä? Ei Jumala odota sinulta uskoa. Eihän kukaan voi uskoa johonkin yliluonnolliseen joka on logiikan rajojen ulkopuolella. Olisi järjetöntä Jumalalta pyytää ihmisiltä jotain sellaista. Siksi Hän kysyykin sinulta ja minulta; "Tahdotko uskoa?". Tahto on avain. Jumala on järjestänyt kaiken muun. Se on ehkä liiankin yksinkertaista. Me ihmiset yleensä teemme kaiken vaikeimman kautta ;)
P.S. Älä stressaa kysymystä maailmankaikkeuden synnystä. Raamattu antaa hengellisen kuvauksen maailman synnystä, mutta ei edes pyri olemaan tieteellisesti tarkka. Tiede ja ihmisen tietoisuus laajenee ja muuttuu. Samoin maailmankuva ja käsitys todellisuudesta. Sen tähden ikivanha kirja kuten Raamattu ei edes yritä vastata tietellisiin kysymyksiin, vaan on ensisijaisesti hengellinen teos. Hengellinen todellisuus ON ja pysyy muuttumattomana. Sen tähden Raamattu on uskoville yhtä ajankohtainen tänään kuin satoja vuosia sitten. Se ei tarkoita kuitenkaan että tieteellisissa, esim. geologian tai biologian ongelmissa käännyttäisiin Raamatun puoleen, sillä se ei ole tieteellinen julkaisu, vaan opas hengelliseen elämään.
Toivotan oikein hyvää jatkoa sinulle :)
että näin mahtava ja täydellinen maailma olis syntynyt ihan vaan vahingossa
kun katson avaruudesta suuntaan tai toiseen tai mikroskoopilla, kaikki on täydellistä ja kaikella on paikkansa ja tarkoituksensa -- ei en ! en todellakaan voi uskoa mihinkään evoluutioon
helpompi on uskoa siihen että Jumala loi
Paljon työläämpää on selvittää, mikä on totuus.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Totuus