Meininki oli aika selväpiirteinen, mitä kurinpitotoimiin tuli. Eversti Sora tuli Kempin tilalle Viipurin jälkeen ja kovat otteet pantiin käyttöön. Tämmöinen päiväkäsky oli uuden Prikaatinkomentajan tervetulotoivotus Viipurin karkuunjuoksijoille:
Everstiluutnatti Uuno Tarkki: Taistelu Viipurista 20.6.1944 Gummerus 1996
-Viipurin menetys ja oikeudenkäynti
Sivu 212:
23.6.1944 55/TV/AS
20. PRIKAATIN ESIKUNTA SALAINEN
N:o 2328/I/26 sal
Asia: KURINPITO.
1.Kpk. 2606
Esiintyneiden tapausten johdosta käsken kaikkia päälliköitä kiinnittämään erikoista huomiota lujan kurin ylläpitämiseen. Kaikille on tehtävä selväksi, että jokainen henkilö, joka syyllistyy karkaamiseen, sotapelkuruuteen tai taistelutoimintaa koskevien käskyjen täyttämättä jättämiseen, tullaan viipymättä asettamaan pikaoikeuteen ja että sen tuomitsemat kuolemanrangaistukset pannaan myös viipymättä täytäntöön. Järjestyksen ylläpitämiseksi on tarvittaessa a.o. päällystön taholta käytettävä asevoimaa niin, että kaikkinainen hajaannus tukahutetaan jo alkuunsa.
Prikaatinkomentaja EverstiY.W.Sora
Esikuntapäällikkö Majuri T. Viiri
Jakelu A
Everstiluutnatti Uuno Tarkki: Taistelu Viipurista 20.6.1944 Gummerus 1996
-Viipurin menetys ja oikeudenkäynti
Sivu 212:
23.6.1944 55/TV/AS
20. PRIKAATIN ESIKUNTA SALAINEN
N:o 2328/I/26 sal
Asia: KURINPITO.
1.Kpk. 2606
Esiintyneiden tapausten johdosta käsken kaikkia päälliköitä kiinnittämään erikoista huomiota lujan kurin ylläpitämiseen. Kaikille on tehtävä selväksi, että jokainen henkilö, joka syyllistyy karkaamiseen, sotapelkuruuteen tai taistelutoimintaa koskevien käskyjen täyttämättä jättämiseen, tullaan viipymättä asettamaan pikaoikeuteen ja että sen tuomitsemat kuolemanrangaistukset pannaan myös viipymättä täytäntöön. Järjestyksen ylläpitämiseksi on tarvittaessa a.o. päällystön taholta käytettävä asevoimaa niin, että kaikkinainen hajaannus tukahutetaan jo alkuunsa.
Prikaatinkomentaja EverstiY.W.Sora
Esikuntapäällikkö Majuri T. Viiri
Jakelu A
Vastaukset 12
Vanhimmat
Suomen Armeijassa ei jatkosodan aikana tarvittu mitään erityisiä pikaoikeudenkäyntejä, sillä hallitus ja eduskunta olivat tehneet lain jonka nojalla upseerilla oli oikeus ampua alaisensa ellei tämä totellut.
Sitä en teidä, koskiko oikeus vain taistelutilannetta, sotatoimialuetta, vai oliko lupa yleinen ja kaikkialla voimassa.
Tästä laista mainittiin eräässä jatkosotaa kasitelleessä TV-dokumentissa jonka itse näin.
"..upseerilla oli oikeus ampua alaisensa.."
..että voit olla yksinkertainen: "..jonka itse näin."
yksinkertainen olet, etkä ilmeisesti tiedäkään mistään mitään. Nazi-Saksassa ei upseereilla sellaista oikeutta ollut. Neuvostoliitosta en tiedä.
Erikoista Tarkin kirjassa on tähän samaiseen päiväkäskyyn liittyvä SALAINEN leima käskykopiossa ja kohta seuraavalla sivulla, 213, jossa kerrotaan miesten sanoneen "Että on parempi kuolla vihollisen luodista kuin omien"
Tämä päiväkäsky kerrotaan luetun kirjankin mukaan siis joukoille, mikä on ihan loogista, mutta miksi kopiossa on SALAINEN leima?
Onkohan se lisätty jälestä päin?
Käsittääkseni ennen vanhaan oli tapana lyödä "salainen" -leima vähän kaikkiin papereihin. An toi tuotteliaan kuvan ylöspäin kun tuotti paljon "salaisia" asiapapereita. Kyseessä oli siis maantapa hallinnossa.
Käsky oli Sotaväen rikoslain vastainen.
Pikaoikeudella ei ollut lain mukaan oikeutta langettaa kuolemanrangaistusta karkuruudesta eikä pelkuruudesta. Ainoat rikokset, joista oli mahdollista langettaa kuolemanrangaistus, olivat murha, maanpetos, vakoilu, niskoittelu ja esimiehen väkivaltainen vastustaminen.
Lainmuutos, joka mahdollisti karkurin teloittamisen, tehtiin vasta 4.7. 1944 ja käsky on päivätty 23.6. 1944.
Herra eversti ei tainnut tuntea lakia tai hän ei piitannut siitä.
Kyllähän karkuruudesta oli seurauksena kuolemantuomio aiemminkin. Jos olen ymmärtänyt oikein, annettiin 4.7. teloitusoikeus esimiehille ilman edes pikaoikeuden tuomiota. Eli muutos tuli oikeastaan vain menettelyyn, ei rangaistavuuteen muuten.
Kyllä ne kaikki 76 tuomiota, joista 46 pantiin toimeen, 4. heinäkuuta
jälkeen päätettiin sotaoikeudessa vai oliko se nyt sotaylioikeudessa.
Sanopa sille 'mammallesi', että pistäisi sen lauantaipullon jo piiloon!
Karkuruudesta oli Sotaväen rikoslaissa säädetty vankeusrangaistus. Yleensä rangaistus oli 4 v pakkotyötä ("Konnunsuolle kuokkimaan") plus 30 v kuritushuonetta.
Karkuruudesta ei voinut eikä saanut tuomita kuolemaan ennen 4.7. 1944, jolloin lainmuutos tuli voimaan. Päiväkäsky on päivätty kesäkuun puolella, joten kyse oli laittomasta käskystä.
Anteeksi, en tiennyt, että otat asian henkilökohtaisesti. Syitä voin vain arvailla.
Perustan tietoni heikohkoon nettilähteeseen, joten voin olla väärässäkin:
"Rangaistukset Vuoden 1919 lain mukaan pakoilurangaistus, joka johtui pelkuruudesta ja jossa pakoileva sotilas vietteli asetoverinsa tai asetovereitaan mukaan rikokseen, seurasi kaikista ankarin rangaistus eli kuolemantuomio tai elinkautinen kuritushuonerangaistus."
http://www.kookas.fi/articles/read/7136
>>Lainmuutos, joka mahdollisti karkurin teloittamisen, tehtiin vasta 4.7. 1944 ja käsky on päivätty 23.6. 1944.