Saavumme seurakunnan pihaan uudella tuliterällä autolla näyttävästi. Vaimolla on minkkiturkki, uusi kampaus, timanttisormus ja -korvakorut, virheetön meikki ja muodikkaat vaatteet ja jalkineet. Itselläni on uusi puku, solmio, kiiltonahkakengät, uusi kallis päällystakki. Näitä hienoja päällystamineita emme uskalla jättää seurakunnan naulakkoon vaan on pakko viedä ne penkkiin mukaan pitkäkyntisten pelossa. Lapsilla on valkoiset puvut, pikkuenkeleillä ja he ovat hiirenhiljaa piiskaamisen pelossa.
Kävelemme hitaasti salin etuosaan ja nyökkäilemme vertaisillemme. Meitä tervehditään riemukkaasti: olemme tervetulleita. Mutta mitä kummaa! Tuolla penkillä missä meillä on aina tapana istua, istuu joku ulkomaalainen resupekka eikä ymmärrä väistyä mihinkään vaikka luomme kopeita katseita. Tämä on ennenkuulumatonta! Meidän on alennuttava taaemmas työväenasusteisten ihmisten sekaan.
Hyh hyh! Tuossa vieressä istuu joku valkosipulia nauttinut mieshenkilö ja lemuaa niin että silmiäni kirvelee ja vaimoa pyörryttää! Lapset alkavat kikattaa, mutta sillon minä tukistan ja lapset lopettavat kikatuksen. Ja tuossa sipsuttaa joku seurakunnan nuori työntekijä minihameessa ja korkokengissä! Ennenkuulumatonta, miten siveetön olemus, ihan kuin olisi itseään näyttelemässä!!! Ja tuon vanhimmiston henkilön vaimo on valtavan lihava, onkohan niillä kotona ongelmia ja syömällä niitä yritetään ratkaista?
Kokous alkaa hengellisellä laululla ja tuo valkosipulinrakastaja kumartuu puoleeni katsomaan laulukirjastani. YÖK! Kuiskaan vaimolle kysymyksen, tuliko oksennuspussia mukaan. Onneksi laulu loppuu ja alkaa kokouksen puheosuus. No kylläpä tuolla saarnaajalla on kulunut ja nukkavieru puku, solmiokin on mauton. Ja kaljuaan on yrittänyt peitellä ristiin rastiin vedellyillä hiustupsuilla. Onneksi puhujankoroke peittää kengät: nehän on tietysti puhkikuluneet! Ettei vaan olis lenkkitossut tullut puvun kanssa laitettua!
Rakkaudenlahja kerätään ja tästä kokouksen osasta pidän eniten. Otan hitaasti suuren setelin lompakostani ja pidän sitä niin kauan ylhäällä, että takapenkissäkin voidaan nähdä, mistä päin seurakuntaa eniten kannatellaan. Tuo valkosipulityyppi antaa vain pari kolikkoa, ei taida olla talousasiat mallillaan. Nyt se katselee minua kiinnostuneesti, katson takaisin hyytävästi, ettei vaan luule että olen joku yleinen rahanjakaja.
Kokous soljuu eteenpäin omalla painollaan, lauluja lauletaan: nenäni jo turtuu valkosipulinlöyhkään. Saarnaaja puhuu Raamatusta värittömällä monotonisella äänellä ja minua alkaa nukuttaa oikein todella. Vaimo muutaman kerran nykäisee hihastani kun olen valumassa lattialle.
Kokouksen loputtua kiiruhdamme silmäätekeviä tervehtimään, hymyilemme samanarvoisille ja sivuutamme huomaamatta alempiarvoiset ihmiset. On hyvä olla luokkatietoinen, se säästää monilta ongelmilta. Keskustelemme hetken siitä, miten meitä on onnistanut liikeasioissa, avioliitossa ja miten meidän lapsemme ovat hyvin onnistuneita. Sitten poistumme tyylikkäästi ja aloitamme matkan kotiin sunnuntailounaalle.
Kävelemme hitaasti salin etuosaan ja nyökkäilemme vertaisillemme. Meitä tervehditään riemukkaasti: olemme tervetulleita. Mutta mitä kummaa! Tuolla penkillä missä meillä on aina tapana istua, istuu joku ulkomaalainen resupekka eikä ymmärrä väistyä mihinkään vaikka luomme kopeita katseita. Tämä on ennenkuulumatonta! Meidän on alennuttava taaemmas työväenasusteisten ihmisten sekaan.
Hyh hyh! Tuossa vieressä istuu joku valkosipulia nauttinut mieshenkilö ja lemuaa niin että silmiäni kirvelee ja vaimoa pyörryttää! Lapset alkavat kikattaa, mutta sillon minä tukistan ja lapset lopettavat kikatuksen. Ja tuossa sipsuttaa joku seurakunnan nuori työntekijä minihameessa ja korkokengissä! Ennenkuulumatonta, miten siveetön olemus, ihan kuin olisi itseään näyttelemässä!!! Ja tuon vanhimmiston henkilön vaimo on valtavan lihava, onkohan niillä kotona ongelmia ja syömällä niitä yritetään ratkaista?
Kokous alkaa hengellisellä laululla ja tuo valkosipulinrakastaja kumartuu puoleeni katsomaan laulukirjastani. YÖK! Kuiskaan vaimolle kysymyksen, tuliko oksennuspussia mukaan. Onneksi laulu loppuu ja alkaa kokouksen puheosuus. No kylläpä tuolla saarnaajalla on kulunut ja nukkavieru puku, solmiokin on mauton. Ja kaljuaan on yrittänyt peitellä ristiin rastiin vedellyillä hiustupsuilla. Onneksi puhujankoroke peittää kengät: nehän on tietysti puhkikuluneet! Ettei vaan olis lenkkitossut tullut puvun kanssa laitettua!
Rakkaudenlahja kerätään ja tästä kokouksen osasta pidän eniten. Otan hitaasti suuren setelin lompakostani ja pidän sitä niin kauan ylhäällä, että takapenkissäkin voidaan nähdä, mistä päin seurakuntaa eniten kannatellaan. Tuo valkosipulityyppi antaa vain pari kolikkoa, ei taida olla talousasiat mallillaan. Nyt se katselee minua kiinnostuneesti, katson takaisin hyytävästi, ettei vaan luule että olen joku yleinen rahanjakaja.
Kokous soljuu eteenpäin omalla painollaan, lauluja lauletaan: nenäni jo turtuu valkosipulinlöyhkään. Saarnaaja puhuu Raamatusta värittömällä monotonisella äänellä ja minua alkaa nukuttaa oikein todella. Vaimo muutaman kerran nykäisee hihastani kun olen valumassa lattialle.
Kokouksen loputtua kiiruhdamme silmäätekeviä tervehtimään, hymyilemme samanarvoisille ja sivuutamme huomaamatta alempiarvoiset ihmiset. On hyvä olla luokkatietoinen, se säästää monilta ongelmilta. Keskustelemme hetken siitä, miten meitä on onnistanut liikeasioissa, avioliitossa ja miten meidän lapsemme ovat hyvin onnistuneita. Sitten poistumme tyylikkäästi ja aloitamme matkan kotiin sunnuntailounaalle.
Vastaukset 13
Vanhimmat
tosiaankin.
jumalanpalveluksissa istuskelee nykyään aina ulkomaalaisia ja jotkut heistä, tarkalleenottaen juuri maahan saapuneet itä-afrikkalaiset, haisevat valkosipulin sijaan silkalle paskalle.
aito rasisti! Onko Todélla hyviä sunnuntailounasvinkkejä leipomaohjeiden kera:
reseptejä otetaan vastaan!
-onko esim.sinun seurakunnastasi tullut ns.hienopierukerho jossa deodorantti sopivasti löyhäilee...
-ja suhtaudutko esim.syntiin langanneisiin ihmisiin tavalla,jota kertomuksesi kuvaa..nimittäin kun ollaan syvällä synnin vesissä,voi tosiaan paskakin joskus haista..
-vaikuttaako ihonväri sinun suhtautumiseesi ihmisiin uskovaisena..sitten olet kyllä kaukana uskosta jos näin on..
-ei meillä ole oikeutta arvostella ketään ihonvärin,rodun jms asioiden perusteella..
ulkomaalaisten parissa työskentelevänä minulla on tarkat tiedot myös ulkomailta tulleiden ihmisten hajuista. mikä on sinun ominaishajusi? se tuskin lienee vanilja?
lounas:
makkarasoppa
ruisleipä
ingmanin edam-juusto
tuorekurkku, esp.
lähdevesi
vadelmapiirakka & kahvi
myös minun seurakunnassani on nykyään ulkomaalaisia, eikä joidenkuiden heistä(kään) ominaishajulla ole mitään tekemistä syntiin lankeamisen kanssa.
kehoitan uskossa tänäätä tutustumaan paremmin ulkolaisiin kanssamatkaajiin ja heidän aiempiin elinolosuhteisiinsa, niin hän voi ehkä paremmin ymmärtää, onko tässä nyt kysymys rasisimista tai langenneiden tuomitsemisesta.
Kiitos lounasvinkistä. Teillähän syödään perin arkisesti pyhäpäivänä!
Kävin juuri suihkussa ja käytin Dove-suihkusaippuaa ja Nivea-deodoranttia, hiukset pesin kampaamosta hankitulla shampoolla joten lähimmäinen ei tarvitse pyykkipoikaa nenään.
-valkosipulin hajussa niin etoo:-)
-valkosipuli on muuten luonnon antibiootti joka ehkäisee monia sairauksia ja yleensäkkin sipulit ovat esim.ihmisen verelle ja veriarvoille todella hyvää tekeviä aineita !
jos noissa hajuissasi tulet lounaspöytään viereeni, niin saan kyllä aikamoisen allergia-kohtauksen. mieluummin otan vierustoverikseni vaikka hesekiel mukambin from kitui.
muuten kyllä olet tervetullut sinäkin murkinoimaan kanssani.
makkarasoppa, kun se valmistetaan huolella, on mitä erinomaisin sunnuntai-lounaan pohja.
oletko käynyt rukousjonossa rukoiluttamassa että pääset hajuallergiastasi? Sinua voidaan luulla perin rakkaudettomaksi jos väistelet ihmisiä hajujen takia. Kiiruhda seuraavaan rukouskokoukseen!
joskus joutuu tosiaan vetäytymään kauemmaksi kaikenmaailman hajuvesillä itsensä kyllästäneestä ihmisestä.
ihme kyllä, sellaisia pynttäytyjiä tapaa jopa sairaaloiden ja terveyskeskusten työntekijöissäkin.
sinäkö et mukamas tiedä, mitä kaikkea astma pitää sisällään, vai mistä tuo tosikkomaisuus ja yksioikoisuus johtuu?
*hauskaa* sunnuntaipäivän jatkoa joka tapauksessa kaikille tasapuolisesti ihan hajuistanne huolimatta!
No ei kai sentään suihkusaippuan tuoksu tai roll-on dödön tuoksu astmaatikkoa haittaa? Itsellä ei tuota astmaa ole niin en voi kaikkea tietää. Hajuvesillä en läträile.
-ole terveellistä noi erilaiset kemialliset aineet ihmisen iholle, kuka tietää mitä myrkkyjä niissäkin on ja kuinka ne imeytyy esim. ihon läpi hikoiltaessa jne,elimistöön
-varmaan terveen maalaisjärjen käyttö dödöjenkin käytössä olisi paikallaan..
joskus ollut mukava kun joku olisi joskus tuntenut ja moikannut tai sanonut hyvää huomenta minullekin.
Tuntuu vain, että helluntaiherätystä ei ole ollenkaan tässä lähimmäisen ystävällisessä kohtelussa.
Hymyilläänkö kun / jos vielä tavataan?