Tätä on kysytty niin monelta taholta, että hyvä kun kehtaan enää kysyä. Josko täällä olisi joku valopää selittämään minulle TEHON ja VÄÄNNÖN eron todella rautalangasta vääntämällä. että tällainen tyhmenpikin sen tajuaa - jos tajuaa.
Teho-, ja vääntökäyrät eivät kulje käsi kädessä ja ovat erimuotoiset. Kilowatti ja newtonmetri eivät siten ole SAMAN suorituskyvyn eri mittaustapoja (kuten celsius ja kelvin), eivätkä ole saman suorituskyvyn mittauksia eri kierrosluvuilla. Miksi siis näyttää siltä, että auto kehittäisi kahdenlaatuista suorituskykyä, eli voimaa? Outoa mielestäni. Jos suorituskyky on kärjistettynä moottorin kyky aikaansaada määrätty voima vastusta (massan hitaus, ilmanvastus, kitka, ylämäet yms.) vastaan, niin miten se voidaan jakaa eri laatuihin eli vääntöön ja tehoon?
Teho-, ja vääntökäyrät eivät kulje käsi kädessä ja ovat erimuotoiset. Kilowatti ja newtonmetri eivät siten ole SAMAN suorituskyvyn eri mittaustapoja (kuten celsius ja kelvin), eivätkä ole saman suorituskyvyn mittauksia eri kierrosluvuilla. Miksi siis näyttää siltä, että auto kehittäisi kahdenlaatuista suorituskykyä, eli voimaa? Outoa mielestäni. Jos suorituskyky on kärjistettynä moottorin kyky aikaansaada määrätty voima vastusta (massan hitaus, ilmanvastus, kitka, ylämäet yms.) vastaan, niin miten se voidaan jakaa eri laatuihin eli vääntöön ja tehoon?
Vastaukset 42
Vanhimmat
Mikäs olikaan hevosvoiman määritys?
33000 naulan massaa nostetaan nopeudella 1 jalka minuutissa tai 75 kiloa nostetaan metrin korkeuteen sekunnissa.
http://koti.mbnet.fi/parkatti/vaantoteho.php
pitkillä vaihdevälityksillä ni siinä on bensapelleillä kepittämistä et pysytään perässä
hah hah
sitä on VÄÄNTÖ
Eipä noi bensaturbot kauas jää... 1,4 litraisesta bensaturbosta otetaan samat tehot kuin 2.2-2,5 litraisista turbodieseleistä ja jopa smartin 0,7 bensaturbossa enemmän tehoja kuin monen merkin tuplasti suuremmissa dieseleissä... Kiihtyvyydetkin sitten tehojen mukaisessa järjestyksessä..
moniko 350nm vääntömomentin bensaturPO menee 4.5 litraan sadalle maantiellä ja 5.2 keskikulutukseen
kerroppa meille
hah hah
sitä on VÄÄNTÖ
On aivan käsittämätöntä, että joku on noin alhaiseen kulutuslukemaan edes päässyt mutta eipä siinä ole paljon ohiteltu vaan körötelty rekkojen perässä. Itsekin olen mitannut V6 bensa-automaattitankillani joskus 7,8 litran kulutuksen mutta en halua edes ajaa sillä tavoin. Normaali on aina päälle 10 litraa ja whocares kun firma maksaa.
Pistoolista lisää... itselläni on 110 litran tankki joten ei tarvitse sen useammin tankilla käydä.
en viitsi edes alkaa etsimään , sen verran otti koville tojotalle et vetivät kovan mainoskampanjan jälkeen moottorin pois mallistuksesta järkyttävien lapsenvikojen johdosta , jokohan sitä jälleen saa , en tiedä eikä kiinnosta
Sen verran täytyy ihmetellä noita teholukemia että tällä olikohan se 136 heppasella turbotiiseli koneella varustettu corolla-verso on laiska paska verrattuna 90hp TDI 1400 kilon variant golffiin
kerroppa mistä moinen asia johtuu ? Itse en sitä oikein koeajon jälkeen voinut käsittää ? VAG koneillahan on tapana , varsinkin vanhalla ei pumppusuutin variaatiolla , vetää mukisematta jo tyhjäkäyntikierroksilla ! HDI / Tdci (ford) ja japskiloiden nakuthan vaatii kierroksia selkeästi enemmän mukavan ajotehon aikaansaamiseksi
Tiijä kuka sulta vetänyt pois ja mistä mutta kyllä ihan 5 sekunnissa tojon sivuilta näkee että 2.2 litrainen 177hp tiiseli on tukevasti myynnissä.
Lukemia toki soppii aina ihmetellä, mutta koulussa opettivat että 136 > 90. Vaikka kuinka harmittais.
Voima kuvaa kykyä tehdä jokin työ. Teho kuvaa kykyä tehdä työ tietyssä ajassa. Esimerkiksi höyrykoneet ovat erittäin voimakkaita. Sata vuotta sitten käytetyissä höyrytraktoreissa oli vain kymmenkunta hevosvoimaa, mutta ne kykenivät vetämään jopa kymmensiipistä auraa. Nopeus oli kuitenkin vain noin 2-3 km/h.
Tämän päivän tehokkaampi traktori vetää 5 siiven auraa nopeudella 10 km/h. Se on siis tehokkaampi.
Samaa tehoa tarkoitetaan kuvattaessa ihmisenkin työskentelyä. Tehokas työntekijä saa aikayksikössä enemmän tuloksia aikaan kuin tehottomampi kollegansa, vaikka tämä olisi voimakkaampikin.
Tietysti jossain tulee raja vastaan: jos työtehtävänä on nostella 100 kg:n painoisia esineitä pinoon, niin tehokkaaksikaan tunnettu työntekijä ei saa mitään aikaan, jos hän ei jaksa nostaa sataa kiloa. Tällöin voimamies viekin pitemmän korren.
Samoin, jos nykyaikaisen traktorin perään kytkee kymmensiipisen...
Teho on se jolla saadaan auto liikkeelle mutta vääntö sitä kiihdyttää.
Eli, teho vaikuttaa kun nostat kytkimen ja auto liikahtaa, kun auto jo liikkuu niin silloin vääntö alkaa tehdä työtä ja auto kiihtyy.
Autoja myydään teholla koska sitä on helpompi saada, vääntö se on kuitenkin joka autoa kiihdyttää kun se ensin teholla on saatu dynaamiseen liikkeeseen.
oikeilla välityksillä.
Ei vääntökäyrää tarvitsisi erikseen piirtää. Senhän voi yksiselitteisesti laskea piste pisteeltä tehokäyrästä. (Vääntö = teho/pyörimisnopeus)
Kaikki todelliset asiantuntijat pystyvät suoraan näkemään tehokäyrästä, missä kohtaa löytyy vääntöä. Esim. jos tehoa alkaa löytyä heti pienilläkin kierroksilla, tällöin väännön on oltava suuri ja heti kun tehokäyrän nousu alkaa korkeilla kierroksilla loivenemaan, vääntö alkaa pienetyä.(Teho = vääntö x pyörimisnopeus)
Helppoa.
Kyllä vääntökäyrä on käyristä se tärkeämpi. Siitä näkee suoraan millä kierroksilla kiihtyvyys on samalla vaihteella paras. Siitä näkee myös taloudellisimman kierrosalueen. Siitä näkee moottorin luoteen. Pienellä harjoituksella hahmottaa siitä nopeasti tehokäyrän.
Tehokäyrää ei saada suoraan. Dynosssa mitataan ensin vääntökäyrä, josta lasketaan tehokäyrä.
Taloudellisinta kierrosaluetta ei näe kummastakaan käyrästä, moottorin luonteesta molemmat kertovat saman verran.
Vakiovaihteen kiihtyvyyshän ei juuri kiinnosta ketään, ja tehokäyrästä voi helpommin arvioida parhaat välityssuhteet .
Momenttia mitataan vain dynossa, muilla mittaustavoilla saadaan juuri teho ja vääntömomentti lasketaan sitten haluttaessa.
Pitää olla melko nero, joka noin vain jakaa tehokäyrän kierrosluvulla ja vielä mielessään hahmottaa, minkälainen käyrä on kyseessä. (= suuri alavääntö vs. suuri ylävääntö)
Lisämausteena on se, että esimerkiksi Tekniikan Maailman teho-vääntökäyrät ovat saaneet huomattavasti ns. taiteellista vaikutelmaa, eli tehokäyrää on dramatisoitu huomattavasti jyrkemmäksi kuin se on samalla asteikkovälillä kuin vääntö.
Itsekin ihmettelen muidenkin kuin TM.n tapaa esittää tehokäyrä aina asteikolla joka venyttää käyrän kohtuuttoman muotoiseksi vääntökäyrään verrattuna.
Tehokäyrän tulkinnasta olen kuitenkin eri mieltä.
Tasainen momentti vastaa tehokäyrällä nousevaa suoraa ja on suhteellisen helppo havaita poikkeamat ilman laskutoimituksia tai mitään poikkeuksellista neroutta.
Millä muilla mittaustavoilla ?
Voisitko selventää ?
Ensin on vääntö joka saa alkunsa paineesta sylinterissä. Mitä enemmän painetta, sitä enemmän vääntöä.
Sitten huomioidaan kierrosluku.
Tehon lasku tulee AINA viimeisenä koska se on vain laskennallinen suure.
Miksi luulet raskaankaluston mainoksissa ja alan ammattilaisten puheissa puhuttavan nimenomaan juuri vääntövoimasta ?
ehkäpä siksi, että se ratkaisee, nouseeko tukkirekka metsäautotietä ylös.
Pelkillä välityskikkailuilla se ei onnistu...
Voipi kytkin kärähtää.
nimenomaan välityksillä. niin monta isoa konetta on tapettu väärillä välityksillä et raskaankaluston puolella on jo huomattu miten monet muut asiat vaikuttavat ratkaisevasti etenemiseen.
Jos täytyy kysyä moottoritehon mittaustapoja, niin paras pysyä kiiltokuvakokoelmansa parissa ja jättää asiakeskustelut osaaville.
lasketaan teho ja vääntö kun auto on ajettu dynamometriin ja mittaukset tehdään.
Meitä asiantuntijoita kiinnostaa lähes pelkästään tehokäyrä. Silmä on harjaantunut siihen.
Nimittäin vääntö vetoakselilla, ei kampiakselilla :)
Väännössä on kyse työn tekemisestä, esimerkiksi massan liikuttamisesta. Jos on tarpeeksi vääntöä, massa liikkuu. Jos vääntävä kone ei ole lisäksi tehokas, liikkeeseen ei saada nopeutta. Jos vääntöä on riittävästi esimerkiksi auton saamiseksi liikkeelle, teho ratkaisee sen jälkeen, kuinka nopeasti auto kiihtyy tai kuinka kovaa se kulkee.
Kaikenlaista humpuukia täällä jauhetaan, huomaa että pitkällisistä teho vs vääntö keskusteluista huolimatta suurin osa kirjoittelijoista ei tiedä edes mistä on kyse. Aisa on aivan yksinkertainen kuten tuossa yksi varaaja jo totesi:
teho = vääntö * kierrosnopeus
Eli vääntö on se voima joka saadaan kampiakselin päästä. Jos tällöin moottori kiertää hitaammin on tehoa vähemmän kuin nopeammin kiertävässä moottorissa.
Eli sama akselilta saatu voima tekee enemmän työtä akselin kierrosnopeuden kasvaessa.
Yhtä vääntökäyrää kohden on olemassa vain yksi tehokäyrä. Jostain kumman syystä alakierroksilla tehokkaita moottoreita kutsutaan vääntäviksi.
Taas näitä postauksia. Jokaiseen vääntöaiheeseen tulee ainakin 10 tälläistä postausta, ja arkistoissa näitä on varmaan jo tuhat. Keksisit jotain uutta välillä.
Jotkut tyypit luulevat tietävänsä kaiken, ja lukematta muita postauksia kertovat muille mitä he tietävät, vaikka kaikki muutkin sanovat samaa.
Huvittavaa.
...sinä sano yhtään mitään.
jauhat vain paskaa itse asian vierestä.
Kuvittele, että yrität pitää irroitetun moottorin tehonmittauksessa paikoillaan siihen kiinnitettyä esim. vesijarrua. Kuvitellaan, että se jarru muuten lähtisi pyörimään kampiakselin mukana.
Normaalin 1,6 litraisen bensakoneen kyseessäollen tarvitset metrin mittaisen varren ja joudut painamaan sillä vastaan moottorin vääntömomenttia vastaan noin 15 kilon voimalla.
Jos on kyse isosta tai turboahdetusta moottorista vääntää se vastaan käsivoimiasi jopa 30...60 kilon voimalla. Siis kaasu pohjassa tietyllä kierrosluvulla joka ei koskaan ole huipputehon kierrosluku.
Vääntö on se VOIMA joka kampiakselilta tulee.
Teho lasketaan sitten väännön ja kierrosnopeuden tulona.
Ja hei !!! pilkunviilaajat ja käsitteiden kanssa saivartelijat, älkää vaivautuko.
Asioista pitää puhua kansantajuisesti, ei kikkaillen.
siihen irrallaan olevan moottorin kampiakselin päähän vaikka vesipumppu, siihen kuinka paljon moottori jaksaa pumpata vettä vaikka minuutissa, vaikuttaa yksinomaan teho. Väännöllä ei ole väliä. Pumppaus kannattaa tehdä suurimman tehon kierrosluvulla eikä milloinkaan suurimman väännön.
Pumppu mitoitetaan oikeaksi moottorin mukaan.
Tässä huomataan ero teholla ja väännöllä.
Jos sitä pumppua kuormitetaan, niin se jää pyörimään sen suurimman väännön kierrosluvulle eikä suurimman tehon.
Autossa vääntöhuippu määrää maksimikiihtyvyyden eikä tehohuippu.
Kiihdytystä kannattaa jatkaa vielä tehohuipun ohi, ennen kuin vaihtaa isommalle.
On se kumma se teho.
"Autossa vääntöhuippu määrää maksimikiihtyvyyden eikä tehohuippu.
Kiihdytystä kannattaa jatkaa vielä tehohuipun ohi, ennen kuin vaihtaa isommalle."
No miksi sitä kiihdytystä kannattaa jatkaa vielä tehohuipun yli? Tehohuipun ylityksen jälkeen vääntö laskee eikä suinkaan nouse.
Pumpusta vielä, jos pumppua kuormitetaan tarpeeksi, ei se pyöri edes suurimman väännön kierroksilla. Parhaiten pumppu pumppaa suurimman tehon kierrosalueella. Pumppu tietenkin moottorin mukaan. Ei laiteta New Orleansin pumppua ruohonleikkurin moottoriin.
Kiihdytystä kannattaa jatkaa, kunnes isommalla vaihteella saadaan suurempi momentti.
Ja tässäkin se tuli yksi kummallisuus tehosta, sitä riittää kunnes momentti loppuu.
Miksi kiihdytysautomiehet puhuvat aina tehosta, ei väännöstä? Teho on se, mikä ratkaisee.
Esim. traktorin moottorissa voi olla vääntöä 650Nm ja tehoa 160hv. (Valtra 7.4-litrainen R6 turbo)
Honda Integra type-R:än moottorissa 200hv ja vääntöä n. 180Nm. Moottori on 1.8-litrainen R4
Kummalla moottorilla 1000kg auto kiihtyy paremmin?
Vääntömiesten teorian mukaan suurempivääntöisellä...
samat vaihdevälitykset ja kiihdytetään suurimmalla vaihteella esim. 60-100 km/h. Mitenköhän käy?
hahmottaa mitä tarkoitetaan absoluuttisella ja mitä keskimääräisellä kiihtyvyydellä.
Absoluuttinen kiihtyvyys on jokaisella autolla suurin pienimmällä vaihteella vääntöhuipun kohdalla.
Suuri alavääntö, mitä useimmissa henkilöautoissa pyritään tietoisesti maksimoimaan, on salakavala ilmiö, sillä se ei näy tehossa eikä välttämättä edes kiihtyvyydessä.
Sitä ei vaan tavallinen hevosmies tajua, että se tarkoittaa sitä, ettei jokaisessa mäennyppylässä tarvi olla vaihtamassa pienempää vaihdetta, tai sitä että ohituksen voi tehdä vain kaasua painamalla, vaihteita hämmentämättä.
Maatalousmoottoreissa pyritääm maksimoimaan alakierrosten vääntöä. Autoissa pyritään maksimoimaan tehoa.
On keksitty. Siksi ei tarvitse olla samat välityssuhteet.
Suurempitehoinen tekee suuremman työn. Teho on työtä.
Tattista vaan runsaista vastauksista. Eiköhän tämä ala kohta selvitä minullekin kun pari viikkoa sulattelen asiaa.
T: Sitkotyhmäkkäiden alaryhmään kuuluva olio
Vääntö on käytännössä sama kuin voima, eli se kannattaa ajatella niin. Teho on suure, joka ilmoittaa energian tuottonopeuden. Siis kuinka paljon ja missä ajassa kone tuottaa energiaa.
Jos otat käteesi punnuksen ja pidät sitä paikallasi, käytät koko ajan voimaa. Maa vetää punnusta alaspäin, joten sinun pitää käyttää yhtä paljon voimaa pitääksesi punnuksen paikallaan. Koska punnus ei liiku mihinkään, sen energia ei muutu miksikään: kätesi teho sillä hetkellä on nolla. Jos taas lähdet nostamaan punnusta, lisäät sen potentiaalienergiaa, eli kädessäsi on joku teho.
Kun autoa kiihdytetään, sen liike-energiaa lisätään. Samalla täytyy voitaa kitkaan hukkunut energia. Tarvitaan siis tehoa. Autossa ainoa paikka, jossa tehoa tuotetaan, on auton moottori. Mitä tehokkaampi moottori, sitä nopeammin se voi lisätä auton liike-energiaa.
Monta selitystä minä olen teholle ja väännölle kuullut ja lukenut, mutta tämä oli ylivoimaisesti monimutkaisin, oikea sinällään.
Vähän sama kuin kysyisi, että kuumeneeko teevesi nopeampaa kun levy on ykkösellä vai kutosella ja vastaus on se, että sähkölasku on isompi kuutosella, jos pitää kattilaa tunnin hellalla molemmilla asennoilla.
Eikä lainkaan monimutkainen. Kuvaa hyvin voiman ja tehon eroa.