Ei voi muuta todeta kuin, että kyllä on ihmisillä vilkas mielikuvitus. Toinen toistaan hullumpia teorioita kuolemasta. Miksi vaivaatte päätä moisella. Keskittykää elämään ja kuollaan pois sitten kun sen aika on.
Tätä palstaa kun lukee
Huvittunut__
8590
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kun on opiskellut kuolemisen taidon, niin on valmis elämään täydestä sydämestä. Kun tietää mitä kuolema on, niin ei kanna mukanansa kuolemanpelkoa ja elämä saa uuden merkityksen. Ilman kuoleman tajuamista en kykenisi elämään niin täydesti tätä elämää kuin nyt kykenen. Kuoleminen on eräs avainsanoista elämän mysteerin selvittämiseen. Olenhan kuollut jo monta kertaa ja syntynyt uudestaan. Muistan hyvin kun tulin rajan takaa tälle puolelle hyvin pienenä lapsena lähes neljäkymmentä vuotta sitten, ja samankaltaiseen tai edistyneempään tilaan mistä lähdin.
Eräs syntymisen ja kuolemisen salaisuuksia on, että syntyminen on se tuskallisempi juttu mutta kuolema on mukavampaa. On minusta lähes käsittämätöntä että kuolemaa pidetäänkin "pahana" vaikka se juuri kokemuksellisesti on yleensä iloisempi kokemus kuin syntymä. Henkilölle itselleen siis. Omiin kokemuksiini nojaten kuolemaa jo oikein odotan vaikka siihen on vielä paljonkin matkaa..sillä välin voi keskittyä niin täydesti elämiseen kuin mahdollista.
Putosi pois sana "menen" lauseesta "menen samankaltaiseen tilaan mistä lähdin".
"Keskittykää elämään "
Mikä sinä olet määräilemään mihin muiden pitää keskittyä? Sen kun jatkat uunin nurkalla hihittelyä.
Kerro sinäkin teoriasi kuolemasta=) Aikuiset ihmiset heheh=)
Ime sinäkin vähitellen paskaa. Olet matalalla henkisellä tasolla. Idiootti. Miten eksyit tähän ryhmään?
Sinä sitten taidat edustaa sitä korkeamman tason hekisyyttä=)))
Ois paras pyyhkiä virne pois sillä niin totta kuin elät niin kuoletkin.
Itsellä meni oma maailmankuva täysin uusiksi kun kohtasin määrättyjä asioita ja todellisen kokijan.
Yksi mahdollisuus on pistää ns. pää pensaaseen.
Olen täysin samaa mieltä. Yksi mahdollisuus on todellakin pistää pää pensaaseen ja sen monet tekevätkin, ikävä kyllä. Minulle tuli myös niin totaalinen stoppi elämääni lapseni äkillisen kuoleman kautta, että en kykene ilman Taivaan Isää jaksamaan tätä elämää. Onneksi Hän näytti muutaman unen kautta mitä tapahtui, antoi minun näin ymmärtää miksi näin tapahtui, ja on neuvonut minua mm. kuolleen isäni kautta miten toimia jatkossa. Ja nämä asiat ovat täysin tosia. Ihmeitä tapahtuu. Poikani kävi jopa luonani näyttäytymässä, kun olin aivan rikki. Se auttoi. Älkää ikinä hylätkö uskoanne.