Arponen on todennut useaan otteeseen, että "ensimmäiset Huhtiniemessä teloitetut olivat Pärmin miehiä".
Ei mikään ihme että heidät olisi teloitettu, koska he karkailivat jatkuvasti, varsinkin punikkikommunistit. Sekä sabotoivat Suomea vastaan. Useita kymmeniä heistä loikkasi neukkuihin!!!
>>
Musta nuoli oli rangaistusvangeista koottu tarunhohtoinen Erillinen pataljoona 21.
Suomen hallitus ja sotavoimat päättivät täydentää joukkoja vapaaehtoisilla vankilakundeilla.
Kunnostautuminen rintamalla merkitsi armahtamista.
Sukevan ja Pelson vankiloista saapui noin 550 vapaaehtoista.
Riihimäelle saapui Köyliön turvasäilöstä 288 ryömäläistä, lääkäri ja vasemmistopoliitikko Mauri Ryömän mukaan nimettyä miestä, jotka poliittisten mielipiteidensä vuoksi olivat turvasäilössä.
Joukossa oli 25 entistä punaupseeria.
Tosin Pataljoonan apulaiskomentaja, kapteeni Arvo Kartano, passitti takaisin pakkotyöhön punaupseerit ja koko joukon muita tunnettuja organisaattoreita.
- Takaisin vaunuun, et sinä kelpaa isänmaan palvelukseen!
Rintamalle lähtö viivästyi, kun toisen junan veturi putosi kiskoilta Riihimäen asemalla. Sabotaasia epäiltiin.
Seitsemän ryömäläistä käytti hämminkiä hyväkseen ja karkasi, heidän joukossaan tuleva sisäministeri kommunisti Yrjö Leino ja puoluevirkailija Oskar Ketovirta.
- Ei se soda kahdakaan miesdä darvidse, ei ainakaan duollaisia, Pärmi kommentoi tapausta.
Puna-armeija kehotti suomalaisia loikkaamaan vihollisen puolelle.
Alkukahinoiden aikana yliloikkauksia oli noin 80. Pärmi ilmoitti asiasta komentoportaaseen.
- Däällä on nyd ryhmä miehiä, joiden kenddäposdiosoide on muuttunud.
Loput ryömäläisistä, noin 200 miestä, poistettiin pataljoonasta muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ja lähetettiin takaisin työleirille.
Pärmi ei salannut tyytyväisyyttään, kun ryömäläiset oli poistettu pataljoonasta.
- nyd kymmenen prosenddia padaljoonasdani on karannud dai pandu pakkodyöhön...
Ei mikään ihme että heidät olisi teloitettu, koska he karkailivat jatkuvasti, varsinkin punikkikommunistit. Sekä sabotoivat Suomea vastaan. Useita kymmeniä heistä loikkasi neukkuihin!!!
>>
Musta nuoli oli rangaistusvangeista koottu tarunhohtoinen Erillinen pataljoona 21.
Suomen hallitus ja sotavoimat päättivät täydentää joukkoja vapaaehtoisilla vankilakundeilla.
Kunnostautuminen rintamalla merkitsi armahtamista.
Sukevan ja Pelson vankiloista saapui noin 550 vapaaehtoista.
Riihimäelle saapui Köyliön turvasäilöstä 288 ryömäläistä, lääkäri ja vasemmistopoliitikko Mauri Ryömän mukaan nimettyä miestä, jotka poliittisten mielipiteidensä vuoksi olivat turvasäilössä.
Joukossa oli 25 entistä punaupseeria.
Tosin Pataljoonan apulaiskomentaja, kapteeni Arvo Kartano, passitti takaisin pakkotyöhön punaupseerit ja koko joukon muita tunnettuja organisaattoreita.
- Takaisin vaunuun, et sinä kelpaa isänmaan palvelukseen!
Rintamalle lähtö viivästyi, kun toisen junan veturi putosi kiskoilta Riihimäen asemalla. Sabotaasia epäiltiin.
Seitsemän ryömäläistä käytti hämminkiä hyväkseen ja karkasi, heidän joukossaan tuleva sisäministeri kommunisti Yrjö Leino ja puoluevirkailija Oskar Ketovirta.
- Ei se soda kahdakaan miesdä darvidse, ei ainakaan duollaisia, Pärmi kommentoi tapausta.
Puna-armeija kehotti suomalaisia loikkaamaan vihollisen puolelle.
Alkukahinoiden aikana yliloikkauksia oli noin 80. Pärmi ilmoitti asiasta komentoportaaseen.
- Däällä on nyd ryhmä miehiä, joiden kenddäposdiosoide on muuttunud.
Loput ryömäläisistä, noin 200 miestä, poistettiin pataljoonasta muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ja lähetettiin takaisin työleirille.
Pärmi ei salannut tyytyväisyyttään, kun ryömäläiset oli poistettu pataljoonasta.
- nyd kymmenen prosenddia padaljoonasdani on karannud dai pandu pakkodyöhön...
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Arponen on todennut useaan otteeseen, että "ensimmäiset Huhtiniemessä teloitetut olivat Pärmin miehiä"."
Entäpä loput? Ketkä nykyisessä Suomen maassamme ovat niitä jotka lahtaisit ilman turhaa paperityötä?
Oikeusvaltion vihaajat ovat aina isänmaan vihollisia. Koskee myös kaltaisiasi, vaan otahan asia puheeksi loossinne kokoontuessa.
Jos katsoit ja kuuntelit aiheesta tehdyn dokumentin, niin varmasti ymmärsit että tuomari teki kaikista normaalin käytännön mukaisesti viralliset paperit.
Kuinka muuten mummo olisi voinut väittää nähneensä ne?
Ne vain paloi talon mukana.
"Jos katsoit ja kuuntelit aiheesta tehdyn dokumentin, niin varmasti ymmärsit että tuomari teki kaikista normaalin käytännön mukaisesti viralliset paperit."
"Ne vain paloi talon mukana." =>!!?
Normaalin käytännön? Oliko sitten normaalia, että tuomari hautoi papereita ikänsä eikä antanut niitä virallisesti arkistoitavaksi?
Täällä esitetään kertakaikkisen typeriä kommentteja:
Hyödynnä poikkeusoloja ja tee muutama murha omien intressiesi mukaisesti. Kerro oikeudenmukaisista tuomioista ja että kaikki on arkistoitu, mutta asian arkaluonteisuuden takia siitä ei voi puhua. Hanki oma seriffi vaientamaan häiriköt. Hävitä arkisto. Väitä että mitään ei ole tapahtunut, koska arkistomateriaali eli dokumentit puuttuu.
Täällä esitetään kertakaikkisen typeriä kommentteja:
Lue lehtiä. Ensimmäisen epäselvän uutisen luettuasi ala kiljua salaliittoa. Väitä, että valtio peittelee asiaa. Saata vastaväittäjäsi epäuskottavaan valoon väittämällä heitä natseiksi. Älä usko asiantuntijoita, vaan kehitä oma "totuutesi". Esitä kaikki "sisäisen äänen" sinulle kertomat asiat faktana. Pukeudu propellilippikseen.
Katsoisit karttaa ensin... ijan vaikka vähän vaan!
Missähän päin se Pärmin sakki taisteli? Jaaha, eikös ollutkaan Kannaksella? Sattuuhan sitä trollilekin... Karhumäessäkö ne olikin?
Mitä niillä oli Lappeenrannassa tekemistä?
Pääosassa pärmiläiset:
Pitkästi juttua, lue alku ja loppu linkistä!
http://www.esaimaa.fi/huhtiniemi/huhtiniemi2.html
http://www.esaimaa.fi/huhtiniemi/
Vyöryn alta lähti miehiä karkuun monista joukoista. Yli muitten "kunnostautuivat" kuitenkin pärmiläiset rikollisista ja karkureista koottujen pataljoonien miehet.
Näitä joukkoja alettiin koota elokuussa 1941 lupaamalla tuomioitaan sovittamassa olleille synnit anteeksi nuhteetonta palvelua vastaan. Ajastaan aineksia kertyi kaikkiaan neljään pataljoonan ensimmäisenä perustetun, jääkärimajuri Nikke Pärmin johtaman Erillispataljoona 21:n, tullessa tunnetuimmaksi, koko toiminnan symbooliksi. Sen upseereina oli nimismiehiä ja muuta poliisipäällystöä, ryhmänjohtajina kerralla korpraaleiksi ylennetty Hyvinkään sotapoliisikoulun kurssi. Pärmiläisistä oli ongelmia kaiken matkaa. Alkuvaiheessa mukaan otettiin myös poliittisa vankeja ("ryömäläiset"). Näistä ensimmäiset mm. myöhempi sisäministeri Yrjö Leino pakenivat joukostaan jo junamatkalla rintamalle. Linjoilla useita kymmeniä pataljoonan miehiä loikkasi yli rintaman osan palautuessa aikanaan takaisin desantteina, vastapuolen vakoilijoina. Vankipataljoonien määrän lisääntyessä niistä koottiin keväällä -42 oma rykmenttinsä JR 101. Seuraava vuosi osoitti keskityksen epäonnistuneeksi, ja joulukuussa -43 JR 101 hajoitettiin sijoittamalla pataljoonat muihin rykmentteihin.
Pärmiläisistä tuli kolmas pataljoona pohjoisakymenlaaksolaista koottuun JR 5:een Aunukseen. Kesän -44 ratkaisuvaiheessa viitonen siirrettiin Kannakselle, missä se joutui lähes suoraan junasta torjuntaan Perkjärvelle. Pahan kranaattityöpyn alle jäänyt III/JR5 hajosi ja vain osa saatiin kerätyksi joukkoonsa takaisin.
Noin tuhannen miehen pataljoonasta 280 siirtyi tässä kahinassa lopullisesti käpykaarttiin. Osa joukosta otti ilmeisesti Viipurista käyttöönsä kuorma-autoja, ryösti Nuijamaalla suojeluskuntalaisten pitämän polttoaineenjakeluaseman ja jatkoi Lappeenrantaan. Täkäläisten järjestyksenpitäjien yritettyä joukon pysäytystä nämä nostivat rautatieaseman vieressä olevan alikäytävän tienoilla konekiväärin kuljettajakopin katolle ja tie avautui. Pysäyttäjistä yksi kuoli ja muutama haavoittui.
Päästyään kaupunkiin joukko mellasti täällä muutaman päivän siirtyen sen jälkeen Saimaan saariin. Ilmasuojelumiesten yritys pidättää karkureita sieltä epäonnistui, koska näillä oli aseita mukanaan sekä taito käyttää niitä. Miesten ja voimien säästämiseksi karkureitten päätettiin antaa olla rauhassa toistaiseksi, mitä käytännössä jatkui sodan loppuun. Entisen JR 101:n muittenkaan pataljoonien loppusodasta ei tullut kunniallista. III/JR 12:sta (ent. ErP 23) lähti Kilpeenjoelta livohkaan runsaat 300 miestä. Eversti-kirjailija Niilo Lappalainen nimeää Ihantala kesti -kirjassaan tämän Kannaksen pahimmaksi karkaamistapaukseksi. Karhumäestä vetäytynyt III/JR 56 (ent. ErP 22) muutettiin pian ensitaisteluiden jälkeen työkomppanioiksi.
Pärmi kotiutettiin elokuussa 1942. Hän palasi entiseen työpaikkaansa Kuopion suojeluskuntaan. Hän puhutteli esikuntaa: -Hyväd herrad! Kuden näedde, en dullud dakaisin ruumiina, hän sanoi limaskejaan hipelöiden.