Väännöstä kysytään paljon.
Tässä esimerkki väännöstä, nopeudesta ja tehosta.
Jos poljet lujaa polkupyörällä tasaisella tiellä sinulla on nopeutta mutta tehosta se ei kerro vielä paljon mitään.
Jos poljet jyrkkää mäkeä hitaasti ylös polkupyörällä sinulla on (vääntö)voimaa mutta tehosta se ei kerro vielä paljon mitään.
Jos poljet jyrkkää mäkeä ylös polkupyörällä sinulla on (vääntö)voimaa ja jos lisäksi nouset mäkeä suurella nopeudella sinulla on paljon tehoa koska teet nopeasti suurta voimaa vaativaa työtä.
Tässä esimerkki väännöstä, nopeudesta ja tehosta.
Jos poljet lujaa polkupyörällä tasaisella tiellä sinulla on nopeutta mutta tehosta se ei kerro vielä paljon mitään.
Jos poljet jyrkkää mäkeä hitaasti ylös polkupyörällä sinulla on (vääntö)voimaa mutta tehosta se ei kerro vielä paljon mitään.
Jos poljet jyrkkää mäkeä ylös polkupyörällä sinulla on (vääntö)voimaa ja jos lisäksi nouset mäkeä suurella nopeudella sinulla on paljon tehoa koska teet nopeasti suurta voimaa vaativaa työtä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos poljet poikkeuksellisen suurella väännöllä sitä mäkeä ylös, pyörä myös kiihdyttää nopeuttaan koko ajan.
Kilpapyörissä käytetään kengän kiinnitystä polkimeen jotta vääntövoimaa voisi tarjota polkimelle myös jalan nostovaiheessa.
Kaikkihan on riippuvaista voimasta joka kohdistuu polkimeen. Jollei ole voimaa, ei pyörä kulje vaikka siinä olisi 50 vaihdetta.
Heikkojalkaisella ei ole mahiksia.
Katsokaa vaikka kilpapyöräilijöiden reisilihaksia.
Ne puskevat voimaa. Siinä ketjut venyvät.
Tätähän eivät palstan tehopellet tule koskaan tajuamaan !
saa siihen pyörän keskiöön helposti 400 Nm väännön. Ei pyörä mäkeen kuitenkaan niin hirveästi hyökkää :)
Jos hän polkisi tuolla väännöllä 20 r/min niin pyörään tulisi noin hevosvoiman teho. Mutta hän valitseekin mäessä pienemmän vaihteen ja polkee tiuhemmin pienemmällä rasituksella pohkeisiin esim. 100 Nm ja 80 r/min. Kilpapyörailijäkin valitsee yleensä vaihteen jolla ei joudu hampaat irveessä vääntämään, koska samaan lopputulokseen päästään pienellä vaihteella ja polkemalla tiuhempaan.
molemmissa tapauksissa kilpapyörän takarenkaaseen kohdistuu sama voima. Takarengas ei tiedä sitä kummalla tavalla se voimansa saa.
Niin varmasti kilpapyöräilijä hakee sopivimman välityksen joka on esim. arkipyöräilijän milestä hyvinkin tiuha, MUTTA ilman voimaa se homma ei suju.
Siitä on todisteena ne reisilihakset.
Ne lihakset eivät synny siten, että pyöritetään kuormatta tiuhaan jotain polkimia.
Voima ratkaisee. Tässä tapauksessa kuten myöskin polttomoottorin osalta vääntö on yhtä kuin voimaa.