on vanhempien korvike aikuiselle lapselle. Ainakin R. Dawkins on sitä mieltä (aamun hesari), että uskonto perustuu siihen samaan auktoriteettiin, mikä vanhemmilla on lapseen.
Pikku lapsen, joka ei vielä paljon ymmärrä, on elintärkeätä uskoa ja totella vanhempiaan varjeltuakseen vaaroilta. Joissakin ihmisissä ominaisuus pysyy aikuisenakin, ja he tukeutuvat uskonnollisiin auktoriteetteihin ilman järkiperusteita.
Pikku lapsen, joka ei vielä paljon ymmärrä, on elintärkeätä uskoa ja totella vanhempiaan varjeltuakseen vaaroilta. Joissakin ihmisissä ominaisuus pysyy aikuisenakin, ja he tukeutuvat uskonnollisiin auktoriteetteihin ilman järkiperusteita.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Taitaa sinun analyyttinen järkiperusteinen
maailmankuvasi kuulua tuonne ateistien palstalle.
Siellä voitte järkeillä keskenänne siihen asti mihin järkenne kantaa.
on katolilaisilla, ei ateisteilla.
Tuli kova torjuntareaktio, mutta ei keskustelua.
Pahoittelut, mutta avauksesi tuskin herättää
keskustelua. Mainitsemasi teoreetikko on mielestäni
idealisti. En myöskään aseta ihmisen älykkyyttä ja
järkeä kaiken yläpuolelle. Luin artikkelin. En löydä
itseäni teoreetikon lapsimallista. Pitäisikö pienille lapsille satujen kertomisen sijasta lyödä
tieteen kuvalehti kouraan? Oletko tutustunut kehityspsykologiaan? Entä moraali? kuka sitten päättää, missä hyvän moraalin rajat kulkee? Jätämmekö voimaan (meillä) kristinuskon muokkaaman moraalin? Teoreetikon maailmankuva kammottaa.
Oletko kuullut muuten agressiivisista mystikoista?
Heille lähtökohta ei ole järki.
Äitikirkko on vain yksi ilmaus kirkosta. Kuulostaa
hieman ulkopuolisen subjektiivisuudelta luulla, että näkisin oman kirkon oman äitini fiksaationa.
minkä vanhempi hyväksyy tai minkä hän kieltää.
Uskovainen tottelee kirkkoansa.
Ja sokea totteleminen ei ole hyvää moraalia. Se on moraalisen vastuun pakoilua. Aikuiselta.
Mistä sinun moraalisi tulee?
Minä en ole sokea tottelija.
Totteletko sinä sokeasti Dawkinsia?
Lapsen moraali on osa lapsen persoonaa,
joka ei ole pelkästään vanhenpien intressien
summa. Jokainen lapsi on yksilö. Monen ateistin
mielipahaksi lapsesta tuli pappi. Monen papin
lapsesta tuli ateisti.
"Ainakin R. Dawkins on sitä mieltä ( aamun hesari ), että uskonto perustuu siihen samaan auktoriteettiin, mikä vanhemmilla on lapseen."
Hesarin jutussa kerrotaan Dawkinsin mielipiteistä mm. näin: " Uskonto onkin syntynyt vanhempien tottelemisen sivutuotteena. Teorian mukaan lapsen aivoihin kehittyi luonnonvalinnan tuloksena taipumus uskoa sokeasti vanhempiaan tai heimon vahimpia."
Miten tuon teorian mukaan sitten selitetään se, että osa uskonnollisen kasvatuksen saaneista eroaa kirkosta ja osa uskonnottoman kasvatuksen saaneista taas liittyy kirkkoon? Eikö tuo teoria luonnonvalinnan tuloksena syntyneestä taipumuksesta pädekään kaikkiin?
"Dawkins pitää tärkeänä, että lapsille ei pidä missään vaiheessa uskotella, että yliluonnollisia asioita on olemassa."
Niinpä. Dawkins pitää tärkeänä, että kaikille opetetaan asiat niin kuin hän ne näkee, dawkinsinismiä siis. Mutta miten uskonnolliset vanhemmat pitävät lapsiltaan salassa uskonsa, kirkossakäyntinsä, jumalanpalveluksen seuraamisen televisiosta yms.?
"Juuri tiede, taiteen ohella, voi korvata uskonnon aikaisemmat tehtävät. Mieltä avartava tiede - kuten kvanttimekaniikka tai tähtitiede - voi antaa lohdutusta tai innoitusta."
Ihmettelen tuota. Miten oikein kvanttimekaniikka tai tähtitiede voi antaa lohdutusta tai innoitusta? Voihan joku innostua noista asioista, mutta kvanttimekaniikka tai tähtitiede lohduttamassa? Ei onnistu.
"The God Delusion" ( Dawkinsin kirja ) on myös kiistakirjoitus ateismin puolesta. Dawkins näkee ateistit erityisesti Yhdysvalloissa yhtä sorrettuina kuin homoseksuaalit puoli vuosisataa sitten. Dawkins toivoo, että hänen kirjansa rohkaisisi ateisteja astumaan ulos kaapista."
Tuo asia, että Dawkinsin kirja on lähinnä kiistakirjoitus ateismin puolesta, voi vaikeuttaa keskustelua sen pohjalta, ainakin uskontoaiheisilla palstoilla.
Lopuksi vielä Hesariin kyseisen artikkelin kirjoittaneen evoluutiopsykologiaan perehtyneen taiteentutkijan Martti-Tapio Kuuskosken loppukommentti ko. kirjasta: " Totuus lienee, että vaikka uskontoja voikin syntyä yhden kirjan perusteella, ei niitä yhdellä kirjalla sen enempää kuin yhdellä laulullakaan lopeteta."
muutenkin kuin uskonnollisuutena. Silloin persoonallisuuden ei aikuisiän uskoontulossa tarvitse muuttua mitenkään.
Kaikki uskonnollisen kasvatuksen saaneet eivät enää aikuisina ole auktoriteettiuskoisia. Vaikka he lapsena uskoivatkin vanhempiensa sanoja, eivät he enää aikuisina usko paavin edustavan Kristusta.
R. Dawkins on oppinut marxilaisen, tieteellisen ateismin vanhemmiltaan, seuraa sitä sokeasti ja on rakentanut koko elämän uskonsa tämän varaan.
Vaarillisimpia ihmiskunnalle eivät ole ihmiset, jotka ovat menettäneet järkensä - vaan ihmiset jotka ovat menettäneet kaiken muun kuin järkensä esim. R. Dawkins.
Perhesymboliikka ei ole yhtään väärää, koska se koskee kaikkia ihmisiä: lapsia ja aikuisia. Äitikirkko ja Jumala Isänä ei ole mikään korvike. Tätä Dawkins ei ymmärrä, koska hän ei usko Elävään Jumalaan. Hän luulee, että kaikki palautuu biologiaan. Hänen uskontunnustuksensa 1. lause on: "Minä uskon lihaan."
Kristitylle Jumala ei ole korvike sen enempää kuin pyhä Kirkko on korvike jollekin maalliselle yritykselle. Kukaan ei usko uskonnollisiin auktoriteetteihin ilman järkiperusteita. Pyhä Anselmhan sanoi:"Credo ut intelligam; uskon, että ymmärtäisin." Mutta järki ei ole jumala. Järki on väline ja vain yksi niistä.
Uskonnollisten auktoriteettien voimassa onkin ateisteilla ihmettelemistä. Sitä he ovatkin harjoittaneet. Dawkinsin kaltaisia "uskonnon syvimmän olemuksen" ymmärtäjiä on kaikkina vuosisatoina ollut. Pöly laskeutuu heidän päällensä. Sankka pöly.
Sen sijaan tuskin koskaan himmenee esimerkiksi edesmenneen Pyhän Isän, Johannes Paavali II:n elävyys. Hänen vaikutuksensa historiassa ja tulevaisuudessamme ei ole vielä meidän ymmärrettävissämme.
Häen vaikutuksensa ihmisarvoa alentavan ateismin murtumiseen diktatorisessa idässä oli suuri. Ja kun nyt muistelemme Unkarin kansannousua, niin häellä oli merkitystä myös siihen, että ateistien valta idässä kaatui verettömästi -Deo gratias.
Sen sijaan tiedämme varsin hyvin, että Äitikirkkoa eri metodein vastustaneet lapselliset huurupääateistit kuuluvat ihmiskunnan synkimpään museoon, jonka ovien avaaminen ei ole heikkohermoisten asia.
”Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen ajatukset. Nyt kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen. ” (1 Kor 13: 11)
kesken, kun kommunismin piru elää vielä tuolla idässä, mutta nykyinen varmaan pelastaa sen osan maailmaa ihmisarvoa alentavasta ateismista.
Mutta kuka pelastaisi Lähi-Idän ihmisarvoa alentavasta teismistä?
Sehän on nyt se suurin vaara, että joku höyrypää teisti saa taas päähänsä räjäyttää jonkun junan tai lentokoneen. WTC:n tuhonneet teistitkin varmaan ajattelivat, että järki on vain väline ei Jumala. Näiden teistien elävyys kannattajiensa keskuudessa himmenee varmaan paljon myöhemmin kuin kommunismipirun Euroopasta ajaneen Paavalin.
Ateismi on Dawkinsin uskonto.
"Äitikirkko ja isäjumala.."
Se,että hesari lainaa jotakin R.Dawkinsia,kuka sit-
ten lieneekin,kertoo enemmän hesarista,kuin tästä
nobodystä.Ateistien projektit historian saatossa
ovat aina menneet mönkään,mutta hehän eivät opikseen
ota.Itä-Eurooppa oli virallisesti ateistinen projek-
ti.Ihmisten maallinen vaellus tärveltiin lähes sadan
vuoden ajan,kaikenkukkuraksi heidän taivastiensäkin
saatettiin uhatuksi.Siellä paikalliset dawkinsit
leikkivät jumalaa ja pakkopalvotuttivat itseään suu-
rimpina yli-ihmisinä.Siellä oli jopa 4 vuotiaita
lapsia vankiloissa,vain siitä syystä,että vanhemmat olivat kristittyjä.
Hesari edustaa tämänpäivän kieltämisen uuskulttuuria.