Eilisessä Ajankohtaisen kakkosen Huhtiniemi-reportaasissa Lauri Fredrikson -niminen veteraani kertoi haavoittuneensa Suonionsaaren taistelussa 4. heinäkuuta 1944. Taistelussa mm. hänen veljensä oli karannut, mutta palannut linjaan, mutta toinen hänen ryhmänsä mies oli teloitettu karkurina. Fredriksonin mukaan hän oli kuullut myöhemmin, että tämä karkuri oli teloitettu Huhtiniemessä. (Katsokaa Ajankohtaisen kakkosen pätkä, löytyy n. 7 minuutin kohdalta).
Sota-arkiston tietokannan mukaan Suonionsaaressa olisi kaatunut 15 miestä tuona päivänä, joista peräti 13 ruumiit olisi jääneet kentälle. Olisikin mielenkiintoista kysyä tuolta Fredriksonilta, löytyykö tämän karkurin nimi tuosta luettelosta. Tunteeko joku tämän Suonionsaaren taistelun tarkemmin?
Mielenkiintoinen yksityiskohta noiden Suonionsaaren kaatuneiden kohdalla on se, että melkein kaikki taistelussa kaatuneet olivat parikymppisiä, vailla kokemusta jatkosodan hyökkäysvaiheesta, puhumattakaan talvisodasta. Muutama mies palveli jääkäripataljoonissa, mutta useimmat URR:ssä. Sanooko URR:n historiikki taistelusta mitään?
Sota-arkiston tietokannan mukaan Suonionsaaressa olisi kaatunut 15 miestä tuona päivänä, joista peräti 13 ruumiit olisi jääneet kentälle. Olisikin mielenkiintoista kysyä tuolta Fredriksonilta, löytyykö tämän karkurin nimi tuosta luettelosta. Tunteeko joku tämän Suonionsaaren taistelun tarkemmin?
Mielenkiintoinen yksityiskohta noiden Suonionsaaren kaatuneiden kohdalla on se, että melkein kaikki taistelussa kaatuneet olivat parikymppisiä, vailla kokemusta jatkosodan hyökkäysvaiheesta, puhumattakaan talvisodasta. Muutama mies palveli jääkäripataljoonissa, mutta useimmat URR:ssä. Sanooko URR:n historiikki taistelusta mitään?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suonionsaari
4.7. taisteltaessa Suonionsaaresta venäläinen tykkivene eteni kohti Mäntysaarta tulittaen Suonion rantoja. Se kuitenkin törmäsi merimiinaan ja kaatui nopeasti kyljelleen noin kello 9.[lxxii] Venäjä käytti maihinnousun tukemiseen tukiveneitä, jotka oli varustettu panssarivaunukanuunoilla. Tykistöryhmä Tirronen ampui kolmella patteristolla torjunnat Koivusaaren ja Suonionsaaren väliseen salmeen, jolloin siellä olleista kahdesta ”tykkiveneestä” toinen räjähti ja viidestä syöksyveneestä kaksi upposi, yksi jäi ajelehtimaan ja loput pakenivat. Tykistölle tuli jatkuvasti tukipyyntöjä eri puolilta. Parhaimmillaan tykistö syyti kranaatteja vihollisen aluksiin ja ryhmityksiin 8 patteriston voimalla.[lxxiii]
Radiotiedustelumme sieppaamassa sanomassa venäläiset kertoivat tuhonneensa suomalaisen ratsurykmentin ja ilmoittivat tappioidensa olevan kaksi pataljoonaa.[lxxiv]
Suonionsaaren ”puolustuksesta” 4.7. ei voi hyvällä omallatunnolla antaa plussapisteitä kenellekään johtoportaasta - ei armeijakunnan komentajalle, eikä puolustusvastuussa olleille Uudenmaan Rakuunarykmentissäkään. Osa URR:n upseereista suorastaan pakeni taistelusta.[lxxv] ja[lxxvi] Onneksi sentään mosatrampparitasolta (esimerkiksi kersantti Leo Männikkö) löytyi yksilösuorituksia, joista nämä itse voivat olla ylpeitä. Toivottavasti näistä virheistä otetaan opiksi, eikä niitä yritetä ”lakaista maton alle”.
Lähde: http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/kolme_torjuntavoittoa_karjalan_kannaksella.htm
Tämän verran löytyi heti. Mielenkiintoinen tieto on tuo, jossa mainitaan upseereidenkin paenneen.
Suonionsaari
4.7. taisteltaessa Suonionsaaresta venäläinen tykkivene eteni kohti Mäntysaarta tulittaen Suonion rantoja. Se kuitenkin törmäsi merimiinaan ja kaatui nopeasti kyljelleen noin kello 9.[lxxii] Venäjä käytti maihinnousun tukemiseen tukiveneitä, jotka oli varustettu panssarivaunukanuunoilla. Tykistöryhmä Tirronen ampui kolmella patteristolla torjunnat Koivusaaren ja Suonionsaaren väliseen salmeen, jolloin siellä olleista kahdesta ”tykkiveneestä” toinen räjähti ja viidestä syöksyveneestä kaksi upposi, yksi jäi ajelehtimaan ja loput pakenivat. Tykistölle tuli jatkuvasti tukipyyntöjä eri puolilta. Parhaimmillaan tykistö syyti kranaatteja vihollisen aluksiin ja ryhmityksiin 8 patteriston voimalla.[lxxiii]
Radiotiedustelumme sieppaamassa sanomassa venäläiset kertoivat tuhonneensa suomalaisen ratsurykmentin ja ilmoittivat tappioidensa olevan kaksi pataljoonaa.[lxxiv]
Suonionsaaren ”puolustuksesta” 4.7. ei voi hyvällä omallatunnolla antaa plussapisteitä kenellekään johtoportaasta - ei armeijakunnan komentajalle, eikä puolustusvastuussa olleille Uudenmaan Rakuunarykmentissäkään. Osa URR:n upseereista suorastaan pakeni taistelusta.[lxxv] ja[lxxvi] Onneksi sentään mosatrampparitasolta (esimerkiksi kersantti Leo Männikkö) löytyi yksilösuorituksia, joista nämä itse voivat olla ylpeitä. Toivottavasti näistä virheistä otetaan opiksi, eikä niitä yritetä ”lakaista maton alle”.
Lähde: http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/kolme_torjuntavoittoa_karjalan_kannaksella.htm
Tämän verran löytyi heti. Mielenkiintoinen tieto on tuo, jossa mainitaan upseereidenkin paenneen.
" Onneksi sentään mosatrampparitasolta (esimerkiksi kersantti Leo Männikkö) löytyi yksilösuorituksia, joista nämä itse voivat olla ylpeitä."
Käsitykseni mukaan rakuunoilla ei ollut kunnollisia asemia, vaan saari oli kallioinen, johon ei pystynyt kaivautumaan. Saaressa oli navetta aukealla paikalla, jonka perustuksiin perustettiin jonkinlainen tukikohta.
" melkein kaikki taistelussa kaatuneet olivat parikymppisiä "
Rakuunat olivat ilmeisesti ikäluokkaa 1922 eli sotakokemusta heillä kylläkin oli vaikka ei hyökkäysvaiheesta. Kaatuneiden lisäksi haavoittui useita ja pääsi jollain keinolla mantereelle.
TV:stä tuli äskettäin sarja : Tauno Tukevan sota. Sen viimeisissä osissa kuvattiin ilmeisesti juuri tapahtumia Suonionsaaresta ja ympäristöstä.
Enoni taisteli ja haavoittui taistellessaan URR:n riveissä Suonionsaaressa. Suomalaiset pääsivät poistumaan saaresta mantereelle (Virolahdelle) uimalla tai veneessä, kuten enoni, kun ei haavoituttuaan pystynyt uimaan. Enoni kertoi, että oli meinannut jäädä ryhmänsä kanssa mottiin, kun venäläisten maihinnousu oli vyörynyt halki saaren. Merelläkin tulitus oli ollut kovaa, niin tykistön kuin maataistelukoneidenkin toimesta. Enoni ikä oli tuolloin 21-vuotta, mutta oli ehtinyt jo olla rintamalla -42 kesäkuusta alkaen kun aloitti palveluksen vapaaehtoisena ja siten kokemusta oli taisteluista jo muuaaltakin kuin Suonionsaaresta.
Vai oli saari kallioinen? Miksi sitten navetta lehmineen? Lehmät tarvitsee heinää ja sitä tiettävästi kasvaa pelloilla ja onhan oltava lehmillä laitumehkin... rannat toki lienee olleet ja on kivisiä...