Jos vahvasti uskoo, että rukous toimii, niin se voi joskus jollakin tavalla toimiakin, mutta apu ei koskaan tule ihmisen itsensä ulkopuolella vaikuttavan erillisen voiman taholta.Ihmisestä erillistä ja ulkopuolista Jumaluutta ei nimittäin ole , paholaisesta nyt puhumattakaan.
Rukous on itsesuggestiota
X
3230
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suomessa tehtiin laaja tutkimus (-92) rukouksen parantavasta vaikutuksesta. Parantavia vaikutteita ei löytynyt. Tutkimuksissa olleet "ei uskovaiset" parantu ilman rukouksia ihan yhtä hyvin. Tilastot osoittavat että näitä ns, yliluonnollisia parantumisia tapahtuu ihan yhtä paljon "ei uskovaisille". Eli mitkään tutkimukset eivät vahvista rukouksen toimivuutta.
vai että itsesuggestiota. Itsekkin ajattelin sitä semmoisena, mut kyllä sen takana on muutakin.
Jotkut pystyvät rukoilemaan monta tuntia.. itse rukoilen iltaisin kun meen nukkumaan ja aamulla lyhyesti, omin sanoin melkein aina.
Kandeis mennä sinne lasten rippikouluun, koska lapset ottavat vastaan helpommin nämä jutut, ja lapsi osaa rukoilla yleensä paremmin kuin aikuinen, koska hänelle se ei ole "järjenvastaista" välttämättä kuten meille aikuisille tuntuu olevan.
Kukakohan tommoisen gallupin on keksinyt ja miten sen on muka tarkoitettu mittaavaan rukoilemisen voimaa. Parantavia vaikutuksiahan voi olla vaikka mitä: kun joku ihminen muuttuu, lopettaa huumeiden/liiallisen alkoholin käytön, tulee uskoon yms. Unohdetaanko me talvisodan ihme, oliko sota pelkästään sotaveteraanien käsissä? Ainakin perimätiedon mukaan tiedän että ihmiset rukoilivat Suomessa (ainakin kotirintamalla) kun NL pyrki tänne... ja mikä oli Sodan lopputulos, miks maailmalla katsottiin hämmästellen kun pidimme ylivoimasta vihollista rajojen ulkopuolella.. NL taas oli tunnetusti Marxismin käsissä ja siel ei uskontoa hyväksytty, mut Jumalaa heillä ei ollut ainakaan puolellaan, Stalin ja Lenin tapatti jopa omia upseerejaan, ja muutenkin kaikki mahdollinen kusi heidän yrittäessään hyökätä tänne.. (yllättävän kylmä talvi, Saksan osallisuus, esim Suomen Armeijan asevarustuksessa, motti-tekniikka, sissi- ja rajapartio-toiminta yms. Kaikki meni täydellisesti Suomalaisten puolella, NL:l kusi moni juttu)
Itse olen ajatellut et rukoilu on se viimmeinen keino, viimmeinen oljenkorsi johon tarttua, jollei itse pysty pelastaan itseään tai näkee jonkun uhan josta itse ei usko selviävänsä..
Ainakin itse aikusena tulin uskoon kun rukoilin, (mitä lapsena tein monesti) mut olin sen verran paniikissa ja hädässä enkä olisi välttämättä edes tässä jollei Jeesus itse ois vastannut :)
Rukoilun tärkein puoli on silti et rukoilemme Jumalan Poikaa, Jeesusta Kristusta, vapahtajaamme, henk. kohtaisella tasolla.. ja tekevän sovinnon myös meidän ja Jumalan välillä, ja ottamalla evankeliumi vastaan tunnustamalla kuinka pahoja olemmekaan. Annamme ts. Jumalalle tilaisuuden pelastaa meidät- tässä ja siinä kuoleman jälkeisessä elämässä. Jos Jumalalle oli mahdollista pitää Suomesta huolta- myöskin sodan päätyttyä, miksemme voisi jokainen turvata Häneen henk. kohtaisella tasolla silloin? Sitä en tiedä et onko Jumalan siunausta enää maallamme, mut sen tiiän et se on ollut ainakin joskus.
asiaa mietiskeltyäni päätynyt samaan. En kuulu mihinkään uskontokuntaan.
Olen pitkällä aikavälillä ollut kiinnostunut ja halunnut ymmärtää joitakin vaikeita asioita.
Niinpä olen ohjautunut lukemaan, kuuntelemaan ja näkemään unia kaikesta siihen liittyvästä ja sitä sivuavasta.
Se, jolla on uteliaisuus ja oppimisen halu, sillä on lahjakkuus ko. aiheeseen. Löytää samalla itsensä.
Ulkoa oppimalla tulee jäykäksi toisen oppien toistajaksi. Löytää kateutensa niitä kohtaan, jotka ovat aitoja.