Tervehdys Anneli!
Haluaisin tietää Sinun ja Keskustan kannan Suomen autoverolaista. Kokoomuksen ja SDP:n kanta
on tällä viikolla tullut aika selkeästi esille Veronmaksajien Keskusliiton seminaarissa.
Paavo Lipposen kommentti: "Karvaampi lääke tulee vasta vaalien jälkeen" ei mieltä lämmitä.
Verotuksen uudistamiselle on vahvat perusteet
Kiinnostaisi tietää, mitä todellisuudessa maksaisi autoveron poistaminen Suomesta. Nythän puhutaan ainoastaan bruttoverosta ja se todellinen nettomenetys kansantaloudelle on jäänyt pienemmälle huomiolle. Mitä siis maksaisi koko autoveron poistaminen (Ruotsin malli), kun huomioidaan mm. että auton ostajan rahat siirtyvät muuhun kulutukseen, tai kun huomioidaan että yritykset ostavat 80% pakettiautoista ja 30% henkilöautoista, tai kun huomioidaan myös autoverotukseen liittyvät työvoimakulut? Lopputulos voisi olla yllättäväkin ja huomattaisiin että kansantaloudellisesti ongelma on enemmänkin vaihtotaseellinen kuin verotuksellinen. Myöskään asiantuntijat eivät ole tuoneet esille, mitä Ruotsin kansantaloudelle tapahtui, kun se poisti autoveron kertarysäyksellä 90-luvulla?
Suomessa on eurooppalaisittain mitattuna vanhin autokanta. Vuonna 2001 autojen keski-ikä oli meillä 10,4 vuotta. Myös auton palveluikä meillä on usein jopa yli 18 vuotta. Johtuen pitkään jatkuneesta epävarmuudesta autoverotuksessa, uusien autojen myynti Suomessa on viime vuosina jäänyt n. 110 000 autoon, kun se vielä 1980-luvulla oli n. 140 000 autoa vuodessa. Eurooppalainen keskiarvo meillä olisi n. 200 000 auton luokkaa. Tästä seuraa, että tekniset parannukset ympäristö- ja turvallisuusmielessä tulevat keskivertokansalaisen käyttöön kohtuuttoman pitkän viiveen jälkeen. Tätä kuvaa mm. se, että katalysaattorit tulivat uusiin autoihin vuonna 1990, silti Suomen autokannasta on yli puolet edelleen ilman katalysaattoria.
Suurin yksittäinen syy autokannan hitaaseen uudistumiseen on korkea autoverotus. Keskihintainen uusi henkilöauto maksaa Suomessa noin 25 000 euroa. Monelle kotitaloudelle hinta on liian kallis ja suuri osa uusista autoista rekisteröidäänkin yritysten ja yhteisöjen käyttöön. Tämän vuoksi käytettyjen autojen kauppa on meillä erittäin vilkasta. Vuodessa myydään meillä n. 750 000 käytettyä autoa. Tämän vuoksi ei ole yhdentekevää millaisiksi käytettyjen autojen markkinat tulevat kehittymään, koska valtaosa kansalaisista hankkii autonsa enempi tai vähempi käytettyinä.
Verotuksen tasa-arvo tavoitteena
Suomessa tuleekin nyt määritellä tavoitteet pidemmällä aikavälillä tehtävästä kokonaisuudistuksista auto- ja polttoaineverotukseen sekä koko liikenteen verotukseen. Autojen verotus on saatava läpinäkyväksi, yksinkertaiseksi ja alennettava kohti eurooppalaista keskiarvoa siten, että se tukee autoilun ympäristöystävällisyyttä ja parantaa autojen turvallisuutta. Verotuksen tulee olla tasapuolinen ja oikeudenmukainen niin uusien kuin myöskin käytettyjen autojen osalta. Verotuksessa tulee huomioida ne väestöryhmät, jotka joutuvat käyttämään autoa pitkillä asiointi- ja työmatkoilla ja joiden käytettävissä ei ole subventoitua joukkoliikennettä. Se verotulojen menetys, mikä valtiolle autoveron alennuksen kautta koituisi, korvautuisi vilkastuneella uusien autojen kaupalla ja sitä kautta lisääntyvillä verotuloilla.
En ole vielä tehnyt päätöstä ketä äänestän tulevissa vaaleissa kuten ei moni muukaan. Käy katsomassa ihan mielenkiinnosta keskustelupalstaa jossa tuhannet autoilijat pohtivat samoja asioita kuin minä. Osoite: http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=95&conference=1500000000000122
Haluaisin tietää Sinun ja Keskustan kannan Suomen autoverolaista. Kokoomuksen ja SDP:n kanta
on tällä viikolla tullut aika selkeästi esille Veronmaksajien Keskusliiton seminaarissa.
Paavo Lipposen kommentti: "Karvaampi lääke tulee vasta vaalien jälkeen" ei mieltä lämmitä.
Verotuksen uudistamiselle on vahvat perusteet
Kiinnostaisi tietää, mitä todellisuudessa maksaisi autoveron poistaminen Suomesta. Nythän puhutaan ainoastaan bruttoverosta ja se todellinen nettomenetys kansantaloudelle on jäänyt pienemmälle huomiolle. Mitä siis maksaisi koko autoveron poistaminen (Ruotsin malli), kun huomioidaan mm. että auton ostajan rahat siirtyvät muuhun kulutukseen, tai kun huomioidaan että yritykset ostavat 80% pakettiautoista ja 30% henkilöautoista, tai kun huomioidaan myös autoverotukseen liittyvät työvoimakulut? Lopputulos voisi olla yllättäväkin ja huomattaisiin että kansantaloudellisesti ongelma on enemmänkin vaihtotaseellinen kuin verotuksellinen. Myöskään asiantuntijat eivät ole tuoneet esille, mitä Ruotsin kansantaloudelle tapahtui, kun se poisti autoveron kertarysäyksellä 90-luvulla?
Suomessa on eurooppalaisittain mitattuna vanhin autokanta. Vuonna 2001 autojen keski-ikä oli meillä 10,4 vuotta. Myös auton palveluikä meillä on usein jopa yli 18 vuotta. Johtuen pitkään jatkuneesta epävarmuudesta autoverotuksessa, uusien autojen myynti Suomessa on viime vuosina jäänyt n. 110 000 autoon, kun se vielä 1980-luvulla oli n. 140 000 autoa vuodessa. Eurooppalainen keskiarvo meillä olisi n. 200 000 auton luokkaa. Tästä seuraa, että tekniset parannukset ympäristö- ja turvallisuusmielessä tulevat keskivertokansalaisen käyttöön kohtuuttoman pitkän viiveen jälkeen. Tätä kuvaa mm. se, että katalysaattorit tulivat uusiin autoihin vuonna 1990, silti Suomen autokannasta on yli puolet edelleen ilman katalysaattoria.
Suurin yksittäinen syy autokannan hitaaseen uudistumiseen on korkea autoverotus. Keskihintainen uusi henkilöauto maksaa Suomessa noin 25 000 euroa. Monelle kotitaloudelle hinta on liian kallis ja suuri osa uusista autoista rekisteröidäänkin yritysten ja yhteisöjen käyttöön. Tämän vuoksi käytettyjen autojen kauppa on meillä erittäin vilkasta. Vuodessa myydään meillä n. 750 000 käytettyä autoa. Tämän vuoksi ei ole yhdentekevää millaisiksi käytettyjen autojen markkinat tulevat kehittymään, koska valtaosa kansalaisista hankkii autonsa enempi tai vähempi käytettyinä.
Verotuksen tasa-arvo tavoitteena
Suomessa tuleekin nyt määritellä tavoitteet pidemmällä aikavälillä tehtävästä kokonaisuudistuksista auto- ja polttoaineverotukseen sekä koko liikenteen verotukseen. Autojen verotus on saatava läpinäkyväksi, yksinkertaiseksi ja alennettava kohti eurooppalaista keskiarvoa siten, että se tukee autoilun ympäristöystävällisyyttä ja parantaa autojen turvallisuutta. Verotuksen tulee olla tasapuolinen ja oikeudenmukainen niin uusien kuin myöskin käytettyjen autojen osalta. Verotuksessa tulee huomioida ne väestöryhmät, jotka joutuvat käyttämään autoa pitkillä asiointi- ja työmatkoilla ja joiden käytettävissä ei ole subventoitua joukkoliikennettä. Se verotulojen menetys, mikä valtiolle autoveron alennuksen kautta koituisi, korvautuisi vilkastuneella uusien autojen kaupalla ja sitä kautta lisääntyvillä verotuloilla.
En ole vielä tehnyt päätöstä ketä äänestän tulevissa vaaleissa kuten ei moni muukaan. Käy katsomassa ihan mielenkiinnosta keskustelupalstaa jossa tuhannet autoilijat pohtivat samoja asioita kuin minä. Osoite: http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=95&conference=1500000000000122
Vastaukset 2
Vanhimmat
Näissä ja muissa suurissa autoteollisuusmaissa tuetaan autoteollisuutta pitämällä verot mahdollisimman alhaalla. Suomen kaltaisissa pienissä maissa joissa ei ole omaa autoteollisuutta, jos ei joitain kokoonpanotehtaita lasketa lukuun, on ollut tapa joko verottaa auton ostoa korkeilla tulleilla tai omistamista korkeilla käyttömaksuilla. Muita tällaisia maita ovat Hollanti ja Tanska ja Norja.
Lisäksi autoverolla on Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa fiskaalinen tarkoitus. Infrastruktuurin ja palvelujen, ei pelkästään tiestön ja liikenenväylien, vaan kaiken muun kuten maanpuolustuksen ja koulu- ja terveydenhoidon kustannukset ovat eurooppalaisittain korkeat, johtuen pitkistä etäisyyksistä ja siitä että olemme aina halunneet olla omavaraisia. Suomalaiset eivät esim halua tänne ulkomaalaista työvoimaa vaan mummoja ja vaaria kylvettämään joutuvat aikanaan korkeasti koulutetut nuoret.
Auto ei ole ainoa tapa liikkua Suomessa. Raskaan metsä ja metalliteollisuutemme tavaraliikenne ja suurten keskusten välinen henkilöliikenne hoituu parhaiten junilla, ja radat ovat yhteiskunnan ylläpitämiä. Suomi tarvitsee ulkomaankauppaa varten kokonaisen jäänmurtajalaivaston ja HKI-Vantaata lukuunottamatta kaikki muut lentoasemamme ja kotimaan lentoliikenne yleensä on yhteiskunnan varoin ylläpitämä tai tuettua, kuten myös autolauttaliikenne Ruotsiin. Suomella on painavimmat rekat koko Euroopassa ja ne kuluttavat tiestöä jne.
Olisit ennemmin iloinen että matkapuhelin- ja monet muut telepalvelut ovat meillä Euroopan halvimmasta päästä, koska Suomi on joutunut olosuhteiden vuoksi panostamaan langattomiin yhteyksiin.
Ruotsi on maantieteellisesti aika lailla samanveroinen kuin Suomi mutta suurin ero on siinä että väestö on keskittynyyt etelään, Tukholman eteläpuolelle. Ruotsin ei ole myöskään tarvinnut uhrata valtavia määriä resursseja puolustaakseen itseään sodissa, ja siksi elintaso on korkeampi. Ruotsin auto- ja muu metalliteollisuus hyötyi aikoinaan siitä että Saksa ja muut Euroopan teollisuusmaat olivat raunioina sodan jälkeen.
Suomessa saa oikeudenmukaisesti vähentää verotuksessaan työmatkakuluja, joko julkisen liikenteen tariffien tai auton käytön mukaan, jos julkisia kulkuneuvoja ei voi käyttää. Monessa tapauksessa kannataa verottajalle ilmoittaa julkisen liikenteen hinnaston mukaan vaikka käyttääkin autoa, varsinkin jos matka on bussireitillä mitattuna yli 50 km pitkä ja välissä on vähintään yksi bussinvaihto. Silloin saa vähentää niin paljon että saa käytännössä polttoainekulujen lisäksi myös autonsa määräaikaishuollot kustannettua.
Eli suomeksi: Autoveron poistaminen kokonaan ei onnistu Suomen rakenteellisten syiden vuoksi. Se voidaan varmaan saattaa läpinäkyvämmäksi kuin mitä se on tähän asti ollut.
Suomen päättäjillä ei ole tahtoa!