Sana >>siunaus>> tarkoittaa Raamatussa keskeistä elämän tosiasiaa, joka on Luojan luotuihinsa kohdistaman armon ja hyvyyden ilmaus. Siunaukseen sisältyy kaikki se aineellinen ja hengellinen hyvä, mitä Jumala antaa ja tekee rakkaudessaan ja kaikkivallassaan.
Siunaus on siis hyvin laaja käsite.
Jumalan siunaus on Jumalan hyvyyttä. Hänen toimintansa kautta >> meille virtaa runsaasti kaikkea hyvää häneltä, joka on kaiken hyvyyden lähde>>
Jumalan siunaus on Jumalan kirouksen vastakohta.
Koko Israelin jumalanpalveluselämä osoittaa, että ensimmäistä käskyä noudattaville Jumalasta ja liittoyhteydestä tulee siunauksen lähde ja että käskyn rikkojat vetävät päälleen kirouksen.
Jumala haluaa siunata kansaansa ja toteuttaa lupauksensa jotta kansa voi elää.
Elämä sisältää kaikem mikä maalliselta kannalta katsoen on tavoittelemisen arvoista.
Israelille tämä merkitsi ennen kaikkea sitä, että se pääsi Luvattuun maahan ja saattoi asettua sinne asumaan.
Siunaukseksi käsitettyyn elämään sisältyy myös se, että kansasta tulee runsaslukuinen, että se saa hyviä satoja ja sen karjanhoito menestyy ja että se saa elää turvassa ja rauhassa.
Aivan kuin tänäkin päivänä, Jumala siunaa omaa kansaansa jotka Häneen turvautuvat.
Jumala on Sanassaan luvannut elämän ja iankaikkisuuden, elämän joka on rikasta Hänessä.
Kun ihminen siunaa Jumalaa, on kysymyksessä ylistys, joka on seurausta siitä, että Jumala on ensin siunannut ihmistä. Siunaus siis lähetetään takaisin ylistyksen muodossa kiitoksena ja vastauksena kaikesta siitä hyvästä, millä Jumala on siunannut ihmisiä.
Herran nimen ylistäminen eli siunaaminen on vanhatestamentillisen jumalanpalveluksen ydinkohta.
Ylistyksellä 1. doksologialla on keskeinen sija jumalanpalvelus- ja rukouselämässä.
Ylsityksessä usko saa antaa kunnian Jumalalle ja ilmaisee kiitollisuuden Hänen armostaa, joka on ilmennyt luomisessa ja lunastuksessa.
Kerran lausuttua siunausta ei voitu enää peruuttaa, muistamme kohdan 1 Mooses 27:33.
1.Mooseksen kirja:
27:33 Silloin Iisak säikähtyi kovin ja sanoi: "Kuka sitten oli se metsästäjä, joka toi minulle riistaa, niin että minä, ennenkuin sinä tulit, söin kaikkea ja siunasin hänet? Siunattu hän myös on oleva."
Mutta uuden sanan vaikutus saattoi kumota lausutun sanan ja kirous oli mahdollista tehdä tyhjäksi siunauksen avulla, Tuom 17:2
Tuomarien kirja:
17:2 Hän sanoi äidillensä: "Ne tuhat ja sata hopeasekeliä, jotka sinulta otettiin ja joiden tähden sinä lausuit vannotuksen minunkin kuulteni, katso, ne rahat ovat minulla; minä ne otin." Silloin sanoi hänen äitinsä: "Herra siunatkoon sinua, poikani!"
Tunnustettu asia sai uuden muodon.
Siunaus merkitsi erityisesti Israelin kansalle ne eivät olleet vain tyhjiä sanoja, sitä toivottiin ja arvostettiin.
Siunauksellaan Jumala antaa ihmisen työn onnistua.
5.Mooseksen kirja:
28:12 Herra avaa sinulle rikkaan aarrekammionsa, taivaan, antaakseen sinun maallesi sateen aikanansa ja siunatakseen kaikki sinun kättesi työt; ja sinä lainaat monelle kansalle, mutta sinun itsesi ei tarvitse lainaa ottaa.
Mikä valtava asia omistaa nämä Hänessä, luotetaan tänäkin päivänä Hänen lupauksiinsa ja kaikkivoipaan kätensä ihmeisiin.
Siunaus on siis hyvin laaja käsite.
Jumalan siunaus on Jumalan hyvyyttä. Hänen toimintansa kautta >> meille virtaa runsaasti kaikkea hyvää häneltä, joka on kaiken hyvyyden lähde>>
Jumalan siunaus on Jumalan kirouksen vastakohta.
Koko Israelin jumalanpalveluselämä osoittaa, että ensimmäistä käskyä noudattaville Jumalasta ja liittoyhteydestä tulee siunauksen lähde ja että käskyn rikkojat vetävät päälleen kirouksen.
Jumala haluaa siunata kansaansa ja toteuttaa lupauksensa jotta kansa voi elää.
Elämä sisältää kaikem mikä maalliselta kannalta katsoen on tavoittelemisen arvoista.
Israelille tämä merkitsi ennen kaikkea sitä, että se pääsi Luvattuun maahan ja saattoi asettua sinne asumaan.
Siunaukseksi käsitettyyn elämään sisältyy myös se, että kansasta tulee runsaslukuinen, että se saa hyviä satoja ja sen karjanhoito menestyy ja että se saa elää turvassa ja rauhassa.
Aivan kuin tänäkin päivänä, Jumala siunaa omaa kansaansa jotka Häneen turvautuvat.
Jumala on Sanassaan luvannut elämän ja iankaikkisuuden, elämän joka on rikasta Hänessä.
Kun ihminen siunaa Jumalaa, on kysymyksessä ylistys, joka on seurausta siitä, että Jumala on ensin siunannut ihmistä. Siunaus siis lähetetään takaisin ylistyksen muodossa kiitoksena ja vastauksena kaikesta siitä hyvästä, millä Jumala on siunannut ihmisiä.
Herran nimen ylistäminen eli siunaaminen on vanhatestamentillisen jumalanpalveluksen ydinkohta.
Ylistyksellä 1. doksologialla on keskeinen sija jumalanpalvelus- ja rukouselämässä.
Ylsityksessä usko saa antaa kunnian Jumalalle ja ilmaisee kiitollisuuden Hänen armostaa, joka on ilmennyt luomisessa ja lunastuksessa.
Kerran lausuttua siunausta ei voitu enää peruuttaa, muistamme kohdan 1 Mooses 27:33.
1.Mooseksen kirja:
27:33 Silloin Iisak säikähtyi kovin ja sanoi: "Kuka sitten oli se metsästäjä, joka toi minulle riistaa, niin että minä, ennenkuin sinä tulit, söin kaikkea ja siunasin hänet? Siunattu hän myös on oleva."
Mutta uuden sanan vaikutus saattoi kumota lausutun sanan ja kirous oli mahdollista tehdä tyhjäksi siunauksen avulla, Tuom 17:2
Tuomarien kirja:
17:2 Hän sanoi äidillensä: "Ne tuhat ja sata hopeasekeliä, jotka sinulta otettiin ja joiden tähden sinä lausuit vannotuksen minunkin kuulteni, katso, ne rahat ovat minulla; minä ne otin." Silloin sanoi hänen äitinsä: "Herra siunatkoon sinua, poikani!"
Tunnustettu asia sai uuden muodon.
Siunaus merkitsi erityisesti Israelin kansalle ne eivät olleet vain tyhjiä sanoja, sitä toivottiin ja arvostettiin.
Siunauksellaan Jumala antaa ihmisen työn onnistua.
5.Mooseksen kirja:
28:12 Herra avaa sinulle rikkaan aarrekammionsa, taivaan, antaakseen sinun maallesi sateen aikanansa ja siunatakseen kaikki sinun kättesi työt; ja sinä lainaat monelle kansalle, mutta sinun itsesi ei tarvitse lainaa ottaa.
Mikä valtava asia omistaa nämä Hänessä, luotetaan tänäkin päivänä Hänen lupauksiinsa ja kaikkivoipaan kätensä ihmeisiin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
kirjoittaa sellaista kapulakieltä, ettei siitä ns. tavallinen tallaaja ota selvää. Tarkenna nyt vähän tällaista lukihäiriöistä varten.
"Koko Israelin jumalanpalveluselämä osoittaa, että ensimmäistä käskyä noudattaville Jumalasta ja liittoyhteydestä tulee siunauksen lähde ja että käskyn rikkojat vetävät päälleen kirouksen."
Mitä kummaa tarkoittaa Israelin jumalanpalveluselämä?
Miksi ihannoit Israelia, vaikka he siellä ovat juutalaisia, eivät kristittyjä, kuten sinä ilmeisesti olet?
Jos Israel on esikuvasi ja kaiken hyvyyden esikuva, niin miksi et käänny juutalaiseksi? Kai se on mahdollista?