Epäjumalanpalvelus aiheuttaa hengellistä sokeutta, ja sen vakavin seuraus on hengellinen kuolema.
Mutta hän (Efraim) joutui syynlaiseksi Baalin taki ja hän kuoli (Hoos. 13:1)
Kun luopumus eteni, ihmisten omatunto turtui, eivätkä he enää erottaneet oikeaa väärästä, valkeutta pimeydestä. Kansa sanoi (Jer. 2:35): "Minä olen syytön. En ole syntiä tehnyt"
Hengellinen sokeus aiheuttaa sen, että ihminen ei näe omaa syyllisyyttään Jumalan edessä. Jos me toistuvasti torjumme Jumalan ja alistumme hengelliselle sokeudelle, meidän omatuntomme voi turtua ja lopulta kuolla (Ef. 4:17-19).
Omassatunnossa on kyse meidän olemassaolostamme iäisyysolentoina. Lääketiede tekee elinsiirtoja.
Kuolemansairas voi saada uuden munuaisen tai keuhkot, ja elämä jatkuu.
Mutta omatunto on korvaamaton. Omantunnon kuolema tarkoiottaa sitä, että ihminen on turmellut sen elimen, joka on Jumalan pelastustyön liitymäkohta ja edellytys sille, että yhteys Jumalan ja ihmisen välillä voi syntyä. Siksi Raamatun varoitus on vakava, (Sn. 4:23): "Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee. "Vanhan Testamentin puolella sanan omatunto sijasta puhutaan sydämestä.
Tämä teksti jonka tuohon laitoin on eräästä kirjasta. Meille jokaiselle hyvä muistutus, voimme paaduttaa sydämemme emmekä todellakaan erota oikeaa ja mikä on väärää.
Aika on todellakin vaikea. Ihmiset hyväksyvät kaiken saastaisuuden, avionrikkomiset, avoliitot, jne. ne eivät enää tunnu missään ja ne ovat ihmisten mielestä oikeilta tuntuvilta asioilta.
Kerroin eräästä henkilöstä joka menee naimisiin ja ensilausuma oli, "tuleekos sinne vauva". Ihmiset jotka menevät naimisiin ovat odottaneet toisiaan pyhyydessä, mies ja vaimo heistä tulee vasta avioliittoon vihkimisen jälkeen.
Niin kuinka harvinaista ovat nämä asiat tänä päivänä ja kuitenin meidän sukupolvemme aikana nämäkin asiat olivat toisin.
Raamattu ei turhaa varoittele, "pyhä pyhittyköön ja saastainen saastukoon"
Käsitteet pyhyydestä ovat jopa uskovien keskuudessa muuttuneet ja omaan korvasyyhyynsä ovat opettajia etsimässä.
Kun luet profeettojen kuvausta siitä, miten vuosisatojen kuluessa yksityinen ihminen ja koko kansa muuttui, huomaat miten lähellä se on sitä, mitä Paavali kuvasi lopun ajan ihmisistä.
(2Tim. 3:1-5): "Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, raakoja, hyvän vihamiehiä, pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia; eissä on jumaluuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta"
Media ja viihe ovat vahvoja mielipiteen muokkaajia, ja meille on pyritty todistamaan että vasta nyt, kun olemme irtaantuneet kristinuskon tiukasta moraalista voimme kukin vapaasti muodostaa normimme sen mukaan mikä tuntuu hyvältä.
Mutta oletko tullut ajatelleeksi, miten voimakkaan aivopesun kohteena ihminen on.
Olemme mukana koko maailmaa koskevassa yhdentymisprosessisa, jossa ihmisten ajattelu pyritään yhdenmukaistamaan. Tulos on mitä massat ajattelevat, sen siis pitää olla totta.
Mutta näin ei ole Jumalan maailmassa.
Massameno näkyy tänä aikana hyvin voimakkaasti, pukeutuminen, kaikki ulkoinen hyvä, korkeasti arvostettu työ, hyvinvointi, vaurastuminen.
Muuistammeko kuitenkaan mihin ihminen loppujen lopuksi kaikkea tarvitsee. Kuka saa mitään mukaansa, ja kaikki aika on kuitenkin käytetty maallisen keräämiseen.
Mutta muistaako kukaan taivaallisia asioita tässä oravanpyörässä, onko Jeesus käynyt hyllymme rivistöön pölyttymään, ja jos uskovana menemme joidenkin uraa luovien ihmisten elämään tuomaan valoa, miten loppujen lopuksi käy. Mahtuuko valoa niin "täydellisen" ihmisen elämään?
Rakkaus kylmenee ja Jeesus on katoavaa.
Mutta niin hyvin meidän vihollisemme on tehnyt työtänsä että ihmiset unohtavat sen tärkeimmän ja kalleimman asian,pelastuksen.
Ystäväni, älä kulje Jeesuksen ohi. Se on kalleinta mitä sinä voit koskaan saada elämääsi.
Se jatkuu aina iankaikkisuuteen saakka, mitä ei koi eikä ruoste raiskaa.
Mutta hän (Efraim) joutui syynlaiseksi Baalin taki ja hän kuoli (Hoos. 13:1)
Kun luopumus eteni, ihmisten omatunto turtui, eivätkä he enää erottaneet oikeaa väärästä, valkeutta pimeydestä. Kansa sanoi (Jer. 2:35): "Minä olen syytön. En ole syntiä tehnyt"
Hengellinen sokeus aiheuttaa sen, että ihminen ei näe omaa syyllisyyttään Jumalan edessä. Jos me toistuvasti torjumme Jumalan ja alistumme hengelliselle sokeudelle, meidän omatuntomme voi turtua ja lopulta kuolla (Ef. 4:17-19).
Omassatunnossa on kyse meidän olemassaolostamme iäisyysolentoina. Lääketiede tekee elinsiirtoja.
Kuolemansairas voi saada uuden munuaisen tai keuhkot, ja elämä jatkuu.
Mutta omatunto on korvaamaton. Omantunnon kuolema tarkoiottaa sitä, että ihminen on turmellut sen elimen, joka on Jumalan pelastustyön liitymäkohta ja edellytys sille, että yhteys Jumalan ja ihmisen välillä voi syntyä. Siksi Raamatun varoitus on vakava, (Sn. 4:23): "Yli kaiken varottavan varjele sydämesi, sillä sieltä elämä lähtee. "Vanhan Testamentin puolella sanan omatunto sijasta puhutaan sydämestä.
Tämä teksti jonka tuohon laitoin on eräästä kirjasta. Meille jokaiselle hyvä muistutus, voimme paaduttaa sydämemme emmekä todellakaan erota oikeaa ja mikä on väärää.
Aika on todellakin vaikea. Ihmiset hyväksyvät kaiken saastaisuuden, avionrikkomiset, avoliitot, jne. ne eivät enää tunnu missään ja ne ovat ihmisten mielestä oikeilta tuntuvilta asioilta.
Kerroin eräästä henkilöstä joka menee naimisiin ja ensilausuma oli, "tuleekos sinne vauva". Ihmiset jotka menevät naimisiin ovat odottaneet toisiaan pyhyydessä, mies ja vaimo heistä tulee vasta avioliittoon vihkimisen jälkeen.
Niin kuinka harvinaista ovat nämä asiat tänä päivänä ja kuitenin meidän sukupolvemme aikana nämäkin asiat olivat toisin.
Raamattu ei turhaa varoittele, "pyhä pyhittyköön ja saastainen saastukoon"
Käsitteet pyhyydestä ovat jopa uskovien keskuudessa muuttuneet ja omaan korvasyyhyynsä ovat opettajia etsimässä.
Kun luet profeettojen kuvausta siitä, miten vuosisatojen kuluessa yksityinen ihminen ja koko kansa muuttui, huomaat miten lähellä se on sitä, mitä Paavali kuvasi lopun ajan ihmisistä.
(2Tim. 3:1-5): "Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, raakoja, hyvän vihamiehiä, pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia; eissä on jumaluuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta"
Media ja viihe ovat vahvoja mielipiteen muokkaajia, ja meille on pyritty todistamaan että vasta nyt, kun olemme irtaantuneet kristinuskon tiukasta moraalista voimme kukin vapaasti muodostaa normimme sen mukaan mikä tuntuu hyvältä.
Mutta oletko tullut ajatelleeksi, miten voimakkaan aivopesun kohteena ihminen on.
Olemme mukana koko maailmaa koskevassa yhdentymisprosessisa, jossa ihmisten ajattelu pyritään yhdenmukaistamaan. Tulos on mitä massat ajattelevat, sen siis pitää olla totta.
Mutta näin ei ole Jumalan maailmassa.
Massameno näkyy tänä aikana hyvin voimakkaasti, pukeutuminen, kaikki ulkoinen hyvä, korkeasti arvostettu työ, hyvinvointi, vaurastuminen.
Muuistammeko kuitenkaan mihin ihminen loppujen lopuksi kaikkea tarvitsee. Kuka saa mitään mukaansa, ja kaikki aika on kuitenkin käytetty maallisen keräämiseen.
Mutta muistaako kukaan taivaallisia asioita tässä oravanpyörässä, onko Jeesus käynyt hyllymme rivistöön pölyttymään, ja jos uskovana menemme joidenkin uraa luovien ihmisten elämään tuomaan valoa, miten loppujen lopuksi käy. Mahtuuko valoa niin "täydellisen" ihmisen elämään?
Rakkaus kylmenee ja Jeesus on katoavaa.
Mutta niin hyvin meidän vihollisemme on tehnyt työtänsä että ihmiset unohtavat sen tärkeimmän ja kalleimman asian,pelastuksen.
Ystäväni, älä kulje Jeesuksen ohi. Se on kalleinta mitä sinä voit koskaan saada elämääsi.
Se jatkuu aina iankaikkisuuteen saakka, mitä ei koi eikä ruoste raiskaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
-mitä sinä olet ihmiselle arjen keskellä..puhallatko pasuunaan ,kaikin voimin,vai miten jne?
-elämämme on se 5 evankeliumi jota ihmiset totisesti tarkkaavat..eivät niinkään sinun ja minun,puheitasi jne..oletko armahtava uskova,maailman keskellä kossa synti on repinyt jo kaikki,rikki ?
-vai millainen sinä olet?
-onko aina Raamatunlauseet valmiina jne..kuule tarviis olla vaan ihminen ihmiselle jne..
-kyllä se siitä lähtee sanoi kapteenikin sille vänrikille,tuntemattomassa sotilaassa !
On eri asia ajassa ihminen ihmiselle. Siinä pelataan yhteiskunnan asettamin normein ja sen moraalietiikan mukaan mikä käsitys kullekin ihmiselle on normaalista elämästä kanssaihmisten kesken ja omaan itseensä nähden muodostunut.
On eri asia ihminen Jumalan edessä. Tässä tullaan Jumalan asettamaan normistoon, että mikä on hänelle soveliasta ja oikein. On huomattava, että Jumalan laki on Hengellinen ja ihminen onkin Jumalan edessä turmeltunut. Kysynkin tai mieluummin sanon, ettei kerta kaikkiaan riitä ihmisen kyky Jumalan edessä, sillä olemme saastaiset, vaikka kuinka luulemme ja esitämme puhdasta ja pyhää.
Jäämme siis Jumalan edessä vian alaiseksi. Tämä onkin sitten aivan eri juttu, että miten Jumala vanhurskauttaa jumalattoman. Siinä sitten mennäänkin lyhyesti sanottuna esimerkiksi.kohtaan Joh.3:16.
tarjolla, se ei kuulu ominaisuuteeni. :)
Olen paremminkin se rinnallakulkija ja kuuntelija. Sitä teen päivittäin. Kuuntelen kun ihminen purkaa huoliaan, ainakin yritän rohkaista parhaan kykyni mukaan.:)
Joskus tilanteen mukaan voi sanoa jotain Jumalan avusta ja siihen toivonsa kiinnittämisessä.
En ole se niin yleisesti sanottu "raamatulla päähän lyöjä" olen joukossa kuka tahansa,iloitaan, itketään jne.
Monesti kyselen itsekseni, näkyykö minusta mitään mistä joku voisi etsiä itselleen sitä samaa mitä omistan. Joskus on vain... mutta niinhän ne Raamatun aikaiset ihmisetkin olivat, elivät arkea siinä missä muutkin ja pyrkivät omalla elämällään viestittää muutakin.
Harrastukset ovat myös ihmisten kohtaamisia, vesijumpat, kuntosalikäynnit. Siellä tapaa ihmisiä arjen keskeltä, huolet ovat yhteisiä, perhe, talous jne. uskovanakin voin kokea että kaikessa saan ja voi olla mukana, ilman että minun tarvitsee tuntea oloni jotenkin epämukavaksi.
Jeesus eli syntisten joukossa ja vain sitä kautta me voimme löytää yhteyden Kristukseen,olemalla oma itsemme, emme yhtään enenpää. Jos alan esittää jotain parempaa, kyllä tipahdus tulee välittömästi. Parhaninta on kun näyttää kättelyssä oman persoonansa.
Itse olen persoonaltani hyvin iloinen nauran siinä missä muutkin, loukkaannun, jos suutahadan, on se yhtä nopeasti ohi, kun on alkanutkin.
Bai to vei :) ostin vävylleni pipon joka oli minusta huippuhyvä, "unelmavävy", kerroin siitä vesijumpan jälkeen naisille saunassa, ja kaikille maistui naurut. :) Parhaita hetkiä muuten, kun on komeita naisia koolla, siinä olemme yhtä paljastettuina emmekä yhtään huonompia, äitejä joilla on elämänjälki jäänyt pesueiden jäljiltä.
Kaikkein tärkeintä että elämänarvot ja kustannukset ovat kiinnitettynä Jumalan aittoihin. Kaikki mitä meidän perhe tarvisee, ne on Jumalan käteen annettu. Tietoisuus että Isä auttaa kaikessa eteenpäin. Tähän päivään on auttanut ja jos minä itse en käännä selkääni, auttaa jatkossakin.
Tämän syntisaastan takia mitä täällä on olen päättänyt muuttaa erämaamökkiin Lappiin jonne ei tule televiosiota,radiota,internettiä ei edes lehtiä. Muutan noin 10-30km päähän lähimmästä toisesta ihmisasumuksesta ja kaupasta. elän erossa synnistä ja synnin houkutuksista tällä tavalla. On erottautumisen aika. on paettava syntiä.
pakenemalla häviä. Voit silti tehdä ajatuksissasi syntiä jne. Olemalla erakko, teet vain omasta elämästä ikävämpää. Mutta omapa on asiasi.
Aadam lankesi, pakeni ja synnissä siitti meille kaikille syntiperinnön. Lihassa syntyminen on Jumalasta erossa syntymistä ja se on meissä kaikissa luonnostaan. Huh heijaa, eikä Aadam paetessaan päässyt irti turmeluksesta, sillä lankeemuksensa tähden maa kirottiin. Sellaista siis kuuluu sille rintamalle. Synti ei näet ole meidän ulkopuolellamme, vaan sieltä ihmisen omasta sydämestä se lähtee. Raamatun vastaisia todistuksia olen näillä palstoilla lukenut, että luullaan ihmistä luonnostaan hyväksi. Kiljuva jalopeura on kaikkialla. Siitä ei missään pääse erilleen tässä ajassa uskovaisetkaan. Ihminen syntyy lihan valtaan. Ihminen on lihasta syntynyt erakkona ja vaikka kuussa. Ainoastaan Jeesus on poikkeus, joka yksin on ”se valittu”. Viestisi on utopistinen ja reaalisuuden vastainen, mutta sen oletkin kait tarkoittanut pistoksi, sillä itsekin tiedät: synti on sellaista, että jos yhdestä pääsee, niin kaksi on tilalla. Ihmisessä ei ole Jumalan silmin katsottuna tervettä paikkaa, vaan: Tappava nuoli on heidän kielensä, vilppiä se puhuu; suullaan he puhuvat rauhaa lähimmäisensä kanssa, mutta sydämessään he juoniansa punovat Jer.9:8.
Muistutit ja rohkaisit minua kirjoituksellasi.
Haluan edelleen olla Maria en Martta mutta ihana kun joku rohkaisee ja muistuttaa. Ylistys Jeesukselle.
>Epäjumalanpalvelus aiheuttaa hengellistä sokeutta, ja sen vakavin seuraus on hengellinen kuolema.<
Onko epäjumalanpalvelus jo hengellistä sokeutta? Kysyn, että mitä on se kuolema kun:
Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: "Syö vapaasti kaikista muista paratiisin puista, mutta hyvän-ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman" 1.Moos.2:16-17.
Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet Room.5:12.
Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi Room.5:18.
Olemme syntiset siksi, kun olemme luonnostaan turmeltuneet, emmekä tule vasta tekojen kautta syntisiksi. Siis hengellinen kuolema on jo valmiiksi ihmisessä sisällä (Matt.15:18-19, Mark.7:21), eikä tartu ihmiseen ulkoapäin kuten pöly tai kulkutauti?
Olemme siis syntymästämme alkaen sokeat. Päädyn itse seuraavaan, että olemme luonnostaan hengellisessä kuolemassa lihasta syntymisen tähden:
Ja Jumala on eläviksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne, joissa te ennen vaelsitte tämän maailman menon mukaan, ilmavallan hallitsijan, sen hengen hallitsijan, mukaan, joka nyt tekee työtään tottelemattomuuden lapsissa, joiden joukossa mekin kaikki ennen vaelsimme lihamme himoissa, noudattaen lihan ja ajatusten mielitekoja, ja olimme luonnostamme vihan lapsia niinkuin muutkin Ef.2:1-3.