Vanha avotakka - mitä vaihtoehtoja?

Rajoittaa toki lämpimän huoneilman poistumista hormin kautta harakoille, mutta ei takkasydän avotakasta lämmmitysuunia tee. Joissain takkasydämissä lämmintä ilmaa siirretään takaisin huoneilmaan. Niistä on tietysti hetkellistä iloa.

Suomessa on aivopety kansa ajattelemaan, että vain varaava takka on oikea ratkaisu torppaan ja linnaan (muistaakseni varaavat takat edustavat noin yhtä prosenttia maailman takoista, lähinnä Ruotsi ja Suomi). Kato vaikka keddy.fi ja mieti
asiaa, mitä se sulle ihan oieasti tarjoaa. Kaverillani on sellanen ja hän on todella tyytyväinen. Ite laittasin varmasti, jos olisi sama tilanne. En kaipaa varaavien takkojen liturgiaa "jälkiviisautena", koska mulla on ollut monta eri kivikasaa eri pirteissämme. Tiedän mitä ne toimii ja tiedän miten toimii kiertoilmatakat. Suosittelen

Takkasydän kirjoitti:

Suomessa on aivopety kansa ajattelemaan, että vain varaava takka on oikea ratkaisu torppaan ja linnaan (muistaakseni varaavat takat edustavat noin yhtä prosenttia maailman takoista, lähinnä Ruotsi ja Suomi). Kato vaikka keddy.fi ja mieti
asiaa, mitä se sulle ihan oieasti tarjoaa. Kaverillani on sellanen ja hän on todella tyytyväinen. Ite laittasin varmasti, jos olisi sama tilanne. En kaipaa varaavien takkojen liturgiaa "jälkiviisautena", koska mulla on ollut monta eri kivikasaa eri pirteissämme. Tiedän mitä ne toimii ja tiedän miten toimii kiertoilmatakat. Suosittelen

Lue lisää

Saahan sillä avotakan olematonta hyötysuhdetta aavistuksen parannettua mutta vakavasti otettavaksi lämmityslaitteeksi se ei avotakkaa muuta. Varaavien tulisijojen avut lämmityksessä ovat aivan toisella tasolla kuin takkasydämellä varustetun avotakan. Tämän osoittavat kiistattomasti niin tutkimukset, kuin käyttökokemuksetkin.

ewrgsthdyf kirjoitti:

Saahan sillä avotakan olematonta hyötysuhdetta aavistuksen parannettua mutta vakavasti otettavaksi lämmityslaitteeksi se ei avotakkaa muuta. Varaavien tulisijojen avut lämmityksessä ovat aivan toisella tasolla kuin takkasydämellä varustetun avotakan. Tämän osoittavat kiistattomasti niin tutkimukset, kuin käyttökokemuksetkin.

Lue lisää

Kerro minulle tutkimuksista, jota ei ole tehnyt tai tukenut suomen takkateollisuus ja puolueettomasti osoitetaan se perätön väite että vain varaavat kivikasat tuottavat lämpöä. Pitää olla aika luupää, että ei tajua sitä tosiasiaa, että kiertoilmatakalla voidaan todella monipuolisesti lämmittää asuntoa.
Ainakin se niillä toimii, joilla se henkilökohtaisesti on käytössä. Ruottalaiset ovat meitä kettärämpi omaksumaan uutta ja siellä kiertoilmatakat ovat syrjäyttäneet jo varaavien takkojen markkinaosuuksista paljon. Me härmäläiset tullaa vaan hieman perässä.. Jeh

ewrgsthdyf kirjoitti:

Saahan sillä avotakan olematonta hyötysuhdetta aavistuksen parannettua mutta vakavasti otettavaksi lämmityslaitteeksi se ei avotakkaa muuta. Varaavien tulisijojen avut lämmityksessä ovat aivan toisella tasolla kuin takkasydämellä varustetun avotakan. Tämän osoittavat kiistattomasti niin tutkimukset, kuin käyttökokemuksetkin.

Lue lisää

Oletko tutustunut takkasydämien palotekniikkaan? Väitätkö niiden paljon, paljon puhtaammin polttavia sydämiä huonoiksi hyötysuhteeltaan? Tutustu kuule hyvä veli ensin asiaan, ennenkuin mölyät niin kuin marakatit. Parhaimmillaan pesällinen kuivaa koivua palaa yön yli tai saat yhdellä latauksella lämpöä parin kolmen, ison varaavan takan verran. eli yli 10 kilowattia tunnissa. Sopii upeasti tämän päivän kuluttajalle, joka polttelee takkaa satunnaisesti.
Kato, voi valita otanko tehoa vähän ja todella pitkään tai kämppä kuumaksi.

Puhdaspalonen kirjoitti:

Oletko tutustunut takkasydämien palotekniikkaan? Väitätkö niiden paljon, paljon puhtaammin polttavia sydämiä huonoiksi hyötysuhteeltaan? Tutustu kuule hyvä veli ensin asiaan, ennenkuin mölyät niin kuin marakatit. Parhaimmillaan pesällinen kuivaa koivua palaa yön yli tai saat yhdellä latauksella lämpöä parin kolmen, ison varaavan takan verran. eli yli 10 kilowattia tunnissa. Sopii upeasti tämän päivän kuluttajalle, joka polttelee takkaa satunnaisesti.
Kato, voi valita otanko tehoa vähän ja todella pitkään tai kämppä kuumaksi.

Lue lisää

"Kato, voi valita otanko tehoa vähän ja todella pitkään tai kämppä kuumaksi."

Mikä on sinun todella pitkään? Niin kauan kuin pesällinen palaa? Kunnon varaavat tulisijat luovuttavat tasaisesti lämpöä jopa 48 tuntia. Se on minusta todella pitkään.

Kuka täysjärkinen haluasi kämppänsä kuumaksi? Huoneilmaa kannattaa lämmittää ainoastaan siten, että säädetty lämpötila pysyy yllä. Ylimääräinen lämpö menee ilmastointihormeja pitkin taivaan tuuliin. Siinä teille hyötysuhdetta kun lämpöä harakoille lämpöä tarjoatte.

Käytettäessä tulisijaa lämmönlähteenä oleellisinta on, että huonelämpö EI NOUSE NORMAALIA KORKEAMMAKSI ja se että tulisija luovuttaa lämpöä mahdollisimman TASAISESTI JA PITKÄÄN.

Jos lämmityskäytöstä puhutaan niin takkasydämet ovat parhaimmillaan viikonloppuisin tapahtuvassa mökkikäytössä, jossa lämpöä tarvitaan nopeasti ja varaavuudella ei ole niin suurta merkitystä.

Kehiin kirjoitti:

Kerro minulle tutkimuksista, jota ei ole tehnyt tai tukenut suomen takkateollisuus ja puolueettomasti osoitetaan se perätön väite että vain varaavat kivikasat tuottavat lämpöä. Pitää olla aika luupää, että ei tajua sitä tosiasiaa, että kiertoilmatakalla voidaan todella monipuolisesti lämmittää asuntoa.
Ainakin se niillä toimii, joilla se henkilökohtaisesti on käytössä. Ruottalaiset ovat meitä kettärämpi omaksumaan uutta ja siellä kiertoilmatakat ovat syrjäyttäneet jo varaavien takkojen markkinaosuuksista paljon. Me härmäläiset tullaa vaan hieman perässä.. Jeh

Lue lisää

Siinä tutkimusta ensihätään. Tuon luettuasi ymmärrät jo paljon siitä mistä puhun. Kyse ei ole pelkästään siitä, tuottaako joku laite lämpöä vai ei, vaan siitä miten se sitä luovuttaa.

http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/92e4618677c78947b116b77870e71583/COMBI tulokset 23.12.2002.pdf

näin se vaan menee kirjoitti:

"Kato, voi valita otanko tehoa vähän ja todella pitkään tai kämppä kuumaksi."

Mikä on sinun todella pitkään? Niin kauan kuin pesällinen palaa? Kunnon varaavat tulisijat luovuttavat tasaisesti lämpöä jopa 48 tuntia. Se on minusta todella pitkään.

Kuka täysjärkinen haluasi kämppänsä kuumaksi? Huoneilmaa kannattaa lämmittää ainoastaan siten, että säädetty lämpötila pysyy yllä. Ylimääräinen lämpö menee ilmastointihormeja pitkin taivaan tuuliin. Siinä teille hyötysuhdetta kun lämpöä harakoille lämpöä tarjoatte.

Käytettäessä tulisijaa lämmönlähteenä oleellisinta on, että huonelämpö EI NOUSE NORMAALIA KORKEAMMAKSI ja se että tulisija luovuttaa lämpöä mahdollisimman TASAISESTI JA PITKÄÄN.

Jos lämmityskäytöstä puhutaan niin takkasydämet ovat parhaimmillaan viikonloppuisin tapahtuvassa mökkikäytössä, jossa lämpöä tarvitaan nopeasti ja varaavuudella ei ole niin suurta merkitystä.

Lue lisää

Oletko satusetä Topeliuksen sukulaisia? Vai oletko vihdoinkin saanut ratkaistua energian lisäämisen tyhjästä? Voitko kansantajuiseti numeroilla kertoa minkälaisella puumäärällä saat lämpöä 48 tuntia. Pyydän samalla arviota, minkälainen jämmönluovutusteho on luvassa kilowatteina sytyttämisestä 3, 6, 9, 12, 18, 24, 36 ja 48 tunnin kuluttua takan sytyttämisestä.
Odottelen todella suurella mielenkiinnolla.
Alkuperäinen ongelma muuten oli se, että on avotakka haluttaisiin lämmöntuottajaksi. Siinä paikassa takkasydän on ylivoimainen ratkaisu niin teknisesti, että kustannustasoltaan.

Topeliukselta kirjoitti:

Oletko satusetä Topeliuksen sukulaisia? Vai oletko vihdoinkin saanut ratkaistua energian lisäämisen tyhjästä? Voitko kansantajuiseti numeroilla kertoa minkälaisella puumäärällä saat lämpöä 48 tuntia. Pyydän samalla arviota, minkälainen jämmönluovutusteho on luvassa kilowatteina sytyttämisestä 3, 6, 9, 12, 18, 24, 36 ja 48 tunnin kuluttua takan sytyttämisestä.
Odottelen todella suurella mielenkiinnolla.
Alkuperäinen ongelma muuten oli se, että on avotakka haluttaisiin lämmöntuottajaksi. Siinä paikassa takkasydän on ylivoimainen ratkaisu niin teknisesti, että kustannustasoltaan.

Lue lisää

VTT tutki vuoden 2002 lopulla valmistuneen projektin aikana erilaisten tulisijojen toimivuutta lisälämmönlähteenä varsinaisen lämmitysjärjestelmän rinnalla. Tuloksena oli, että mahdollisimman massiivinen tulisija toimii parhaiten muun lämmitysjärjestelmän kanssa yhteistyössä. Tasaisimmasta lämmönluovutuksesta johtuen sisälämpötila pysyi kaikkein tasaisimpana ja tulisijan hyödyntämisaste oli korkein nimellistehoon verrattuna.

Tällainen tulisija luovutti suurimman tehon noin 10...15 tunnin kuluttua lämmityksestä. Noiden antamiesi ajankohtien kohdalla lämpöteho voisi silloin olla 13 kg puupanoksella tällainen:
0: 200 W (lämmin edellisestä lämmityksestä)
3: 600 W
6: 1000 W
9: 1400 W
12: 1500 W
18: 1300 W
24: 1000 W
36: 500 W
48: 200 W

Parempihan olisi, jos lämmitys tapahtuisi 24 tunnin välein, jolloin teho pysyisi vielä tasaisempana. Keskusteluilla on tapana rönsyillä.

wergijbpk kirjoitti:

Siinä tutkimusta ensihätään. Tuon luettuasi ymmärrät jo paljon siitä mistä puhun. Kyse ei ole pelkästään siitä, tuottaako joku laite lämpöä vai ei, vaan siitä miten se sitä luovuttaa.

http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/92e4618677c78947b116b77870e71583/COMBI tulokset 23.12.2002.pdf

Lue lisää

Riittää, kun lukee ketkä olivat tilanneet tutkimuksen Motivalta. Mikäli olisimme esim. Kanadassa, tulisijatutkimuksessa olisi tultu eri välineillä toisenlaisiin tuloksiin "oikeaoppisesta" lämmitttämisestä. On täysin päivänselvää, että kunkin maan vallitseva käytäntö on hyvää. Kuka tilaa/maksaa, todistetaan oikeaksi. Toki se sanottiin jo heti alkutekstissä diplomaattisesti, että lopullinen tulos "oikeasta lämmittämisestä" riippuu todella paljon olosuhteista, välineistä, tottumuksista ja tarpeista.
Olen valmis myöntämään sen, että ihanteellisessa yhdistelmässä varaava tulisija on hyvä lämppäri. Mutta mutta, keskimäärin ei. Suurin osa esim. uudisrakentajista elää nykyisin senkaltaisesti ja siinä ympäristössä, että varaava tulisija on menneen talven lumia. Ja jos ihan oikeasti haluaa lämmittää puulla, on todella paljon fiksumpaa laittaa puukattila ja hoitaa lämmitys vesikiertoisena lämmityksena (kuten faija tekee). On säädeltävyyttä ja ei tarvi sitä kolmen tonnin kivikasaa nököttämään silmien eteen paraatipaikalle.
Minulle, ja todella monelle muulle takka on satunnaisessa käytössä, tyylikäs sisustuselementti josta tarvittaessa otetaan lämpöä reaaliajassa.
Ja nuotio on esillä. Siis kiertoilmatakka. Jihaa.

Mitä tilaa kirjoitti:

Riittää, kun lukee ketkä olivat tilanneet tutkimuksen Motivalta. Mikäli olisimme esim. Kanadassa, tulisijatutkimuksessa olisi tultu eri välineillä toisenlaisiin tuloksiin "oikeaoppisesta" lämmitttämisestä. On täysin päivänselvää, että kunkin maan vallitseva käytäntö on hyvää. Kuka tilaa/maksaa, todistetaan oikeaksi. Toki se sanottiin jo heti alkutekstissä diplomaattisesti, että lopullinen tulos "oikeasta lämmittämisestä" riippuu todella paljon olosuhteista, välineistä, tottumuksista ja tarpeista.
Olen valmis myöntämään sen, että ihanteellisessa yhdistelmässä varaava tulisija on hyvä lämppäri. Mutta mutta, keskimäärin ei. Suurin osa esim. uudisrakentajista elää nykyisin senkaltaisesti ja siinä ympäristössä, että varaava tulisija on menneen talven lumia. Ja jos ihan oikeasti haluaa lämmittää puulla, on todella paljon fiksumpaa laittaa puukattila ja hoitaa lämmitys vesikiertoisena lämmityksena (kuten faija tekee). On säädeltävyyttä ja ei tarvi sitä kolmen tonnin kivikasaa nököttämään silmien eteen paraatipaikalle.
Minulle, ja todella monelle muulle takka on satunnaisessa käytössä, tyylikäs sisustuselementti josta tarvittaessa otetaan lämpöä reaaliajassa.
Ja nuotio on esillä. Siis kiertoilmatakka. Jihaa.

Lue lisää

Tutkimus on tehty VTT:n toimesta. Tutkimuksissa oli myös tiilitakkojen ja kiertoilmatakkojen valmistajia. Kaikki tutkimukset tehdään nykypäivänä verkostoitumalla alan keskeisten toimijoiden kanssa. Tässä tutkimuksen tilaaja ei suinkaan ollut takkateollisuus.

"Suurin osa esim. uudisrakentajista elää nykyisin senkaltaisesti ja siinä ympäristössä, että varaava tulisija on menneen talven lumia."

Kerro lisää tästä ympäristöstä ja miten nämä muuttuneet olosuhteet ovat heikentäneet juuri varaavan tulisijan hyödynnettävyyttä?

"On todella paljon fiksumpaa laittaa puukattila ja hoitaa lämmitys vesikiertoisena lämmityksena"

Näen varaavalla tulisijalla lämmittämisen lähinnä tuki- tai rinnakkaislämmityksen muotona. Aika harva sitä varmaankaan harkitsee pääasialliseksi lämmönlähteeksi. Kiertoilmatakassa argumentit ovat vielä vähemmässä kun puhutaan lämmityksestä. Vesikiertoinen puulämmitys on sitten kokonaan toinen asia. Siitäkin on kokemuksia, mutta jos yhtään ymmärrän ajatuksen juoksuasi, niin eikö se ole juuri mahdollisimman kaukana mainitsemastasi nykyaikaisen uudisrakentajan toiveista.

"Minulle, ja todella monelle muulle takka on satunnaisessa käytössä, tyylikäs sisustuselementti josta tarvittaessa otetaan lämpöä reaaliajassa."

Siinähän se sitten tulikin. Eli et juurikaan hyödynnä tulisijaasi lämmönlähteenä, joten silloin todella onkin aivan sama onko se kiertoilmatakka tai vaikkapa perinteinen piisi.

Meillä varaava tulisija leikkaa noin puolet vuosittaisesta lämpöenergian tarpeesta. Sen lisäksi se luo tunnelmaa ja toimii ruoanvalmistuksessa. Notskikin näkyy kun on lasinen panoraamaluukku. Talo on sähkölämmitteinen osittain varaavalla lattialämmityksellä.

gflkdflök kirjoitti:

Tutkimus on tehty VTT:n toimesta. Tutkimuksissa oli myös tiilitakkojen ja kiertoilmatakkojen valmistajia. Kaikki tutkimukset tehdään nykypäivänä verkostoitumalla alan keskeisten toimijoiden kanssa. Tässä tutkimuksen tilaaja ei suinkaan ollut takkateollisuus.

"Suurin osa esim. uudisrakentajista elää nykyisin senkaltaisesti ja siinä ympäristössä, että varaava tulisija on menneen talven lumia."

Kerro lisää tästä ympäristöstä ja miten nämä muuttuneet olosuhteet ovat heikentäneet juuri varaavan tulisijan hyödynnettävyyttä?

"On todella paljon fiksumpaa laittaa puukattila ja hoitaa lämmitys vesikiertoisena lämmityksena"

Näen varaavalla tulisijalla lämmittämisen lähinnä tuki- tai rinnakkaislämmityksen muotona. Aika harva sitä varmaankaan harkitsee pääasialliseksi lämmönlähteeksi. Kiertoilmatakassa argumentit ovat vielä vähemmässä kun puhutaan lämmityksestä. Vesikiertoinen puulämmitys on sitten kokonaan toinen asia. Siitäkin on kokemuksia, mutta jos yhtään ymmärrän ajatuksen juoksuasi, niin eikö se ole juuri mahdollisimman kaukana mainitsemastasi nykyaikaisen uudisrakentajan toiveista.

"Minulle, ja todella monelle muulle takka on satunnaisessa käytössä, tyylikäs sisustuselementti josta tarvittaessa otetaan lämpöä reaaliajassa."

Siinähän se sitten tulikin. Eli et juurikaan hyödynnä tulisijaasi lämmönlähteenä, joten silloin todella onkin aivan sama onko se kiertoilmatakka tai vaikkapa perinteinen piisi.

Meillä varaava tulisija leikkaa noin puolet vuosittaisesta lämpöenergian tarpeesta. Sen lisäksi se luo tunnelmaa ja toimii ruoanvalmistuksessa. Notskikin näkyy kun on lasinen panoraamaluukku. Talo on sähkölämmitteinen osittain varaavalla lattialämmityksellä.

Lue lisää

Silmäilin "tutkimuksen" pika pikaa. Jos sen tilaajana ovat lähes kaikki Suomen merkittävät varaavien takkojen valmistajat, niin tulos on selvä lähtiessä. En havainnut maksajien joukossa laadukkaita, ulkolaisia kiertoilmatakkatoimittajia, joilta löytyisi tietotaitoa Suomenkin teollisuudelle runsaasti. Sama asia on jos ammattiyhdistysliike tilaa tutkimuksen, miten Suomi työllistetään. Työnantajilta, jotka voivat vain työllistä, löytyy lääkkeeksi aivan toiset (toimivat) ratkaisut.

Väite 1. Jo nyt suurempi osa uudisrakentajista käyttää todellisuudessa takkaa epäsäännöllisesti.
Varaava takka soveltuu parhaimmilaan säännölliseen käyttöön. Sen ihanteellinen polttaminen tapahtuu aamulla, niinkuin ennen oli tapana tehdä. Se ehti viilentyä yöksi siedettävään yölämpöö. Nyt sytytetään takka useimmiten hetken mielijohteesta, esim. viluntunteesta illalla. Sytyttämällä kiertoilmatakan duunin jälkeen, saat juuri halutun verran tehoa kun sitä käytetään. Paljon tai vähän. Itse tunnen kylmäsäteilyn hyvin ja ei tunnu riemukkaalta se, että varaava takka viilentää lattioita polttotapahtuman aikana. Elikä niinä iltatunteina kun olen pystössä ennen makuulle menoa. Kiertoilatakan lämpö jakaantuu tasaisemmin, myös lattialle. Varaava takka hehkuttaa parhaat tehonsa yöllä, silloin kun talo pitäisi olla viileimmillään.

Väite 2. Näinä aikoina on hyvin tyypillistä rakentaa omakotitalo hidasliikkeisellä, massiivisella lattialämmityksellä. Annetussa julkaisussa tuli varsin selvästi tekstissä ilmi että lämmitystekniikassa olisi kehittämisen varaa kohtaamaan varaavan takan ongelmat.Kumpikin toimivat kuminauhamaisesti ja takka vain sotkee tasaista lämmitystä. Rakensin edellisen taloni tietämättömyyttäni varaavalla takalla ja varaavalla lattialämmityksellä. Minulla se toimi huonosti. Muistaakseni Lämmöllä lehdessä oli iso artikkeli, oliko se nyt Lohjalaisesta kivitalorakentajasta, joka avoimesti tunnusti että hänen monipuolinen lämmitysjärjestelmöä ei siedä hänen kahta varaavaa takkaa. Good by.

Väite 3. Nyt rakennetaan paljon korkeita asuintiloja. Kannattaa muistaa varaavasta takasta se, että lämpö on säteilylämpöä. Muistin virkistämiseksi kannattaa miettiä missä silloin varaavan takan lämpä on. Siellä ylhäällä katon rajassa. Kiertoilmatakka kierrättää lämmintä ilmaa takasta kattoon, katosta takaseinään ja takaseinästä lattiaa myöten takaisin takkaan. Lämmön jakaantuminen on satavarnmasti tasaisempaa.

Väite 4. Kieroilmatakan perusidea on käsittääkseni kierrättää palotapahtuman aikana lämmintä ilmaa asunnossa ja varata lämpö koko huusholliin. Varsinkin kivitalossa kierrätetty lämpö sitoutuu tosi hyvin koko rakenteeseen. Miksi kiehuttaa pieni kivikasa lämpimäksi, pistemäiseksi lämpöpatteriksi, kun voi varata lämmön koko tilaan.

Väite 5. Kiertoilmatakan voi helposti tehdä myös itse. Tein sellaisen ja suku ei meinaa uskoa minua takantekijäksi. Tuli edulliseksi ja on hyvän näköinen. Varaava takka tuntuisi aika vaikealta tehtävältä harrastelijarakentajalta ja teetätettynä takkani hinta varaavana olisi maksanut varovaisesti arvioitunakin 3000 € enemmän.

Väite 6.Pidän avotulesta niinkuin moni muukin. Sain omaan takkaani hissiluukun ja tosi ison tulipesän kulmaluukulla. Eipä ole näkynyt vastaavia varaavissa takoissa. Puosilta taitaa löytyä sinnepäin olevia, mutta hintakin on pilvissä ja takan ulkomitat olisivat varaaavana takkana olleet samankokoisella pesällä hillittömän suuret. Ja kun polttelen takkaani luukku auki, voin tehdä sitä vaikka koko illan. Ja jos polttelen niin , niin lämpöteho ei ole edes silloin suuri. Siis kiertoilmatakassa on paljon laajempi lämmönottotehon säätömahdollisuus.

Väite 7. Mielestäni kaakelit sopivat jollain lailla pesutiloihin, harmaa kivi luontoon ja tiilet kasarmiin. Mutta ei ne meidän kalusteisiin natsaa sitten vähäkään. Vaimollakin oli ensin vahva mielikuva/näkemys, että kaakelia se takka pitää olla. Kannatti käydä katselemassa (pääkaupunkiseudulla) takkaliikkeissä ja havaita että takka voi itse asiassa olla tyylikäs. Puhe loppui häneltäkin heti, kun näimme elämän ensimmäistä kertaa livenä tyylikkään kiertoilmatakan. Ei harmita kiertoilmatakkasydämen ostos.

Väite 8. Polttopuuta ei tule ilmaiseksi. Mietin ystäväpiiriäni 30 - 70 vuotiaita, kaupungeista ja maaseudulta. Yhteistä on se, että pitkässä juoksussa puulla merkittävässä määrin lämmittäjiä löytyi 3 taloutta. Ohikulkijakin voi havannoida heidän puuröykkiöistään että puuta on ja sitä käytetään. Sinäänsä säälittävää on, mutta totta, että puuta käytetään lämmityksessä vuosi vuodelta vähemmän. Jos lämmität merkittävässä määrin puulla varastot tulee olla suuret. Monellako on.

Mutta eiköhän se loppujen lopuksi ole vain hyvä, että meillä on erilaisia vaihtoehtoja mistä valita takkaamme. Pääasia on tietenkin se, että on voinut löytää valintatilanteessa informaatiota eri ratkaisujen ominaisuuksista. Valinta on helppoa kun tietää mitä on saamassa. Tarpeet vaihtelevat, olosuhteet voivat olla todella erilaiset, tottumukset ja elämäntavat muuttuvat. Lopuksi voisi sanoa että kiertoilmatakassamme oli tuli tätä kirjottaessa. Lähden nauttimaan lämmöstä ja hiilloksista. Hyvää viikonloppua.

Määrää kirjoitti:

Silmäilin "tutkimuksen" pika pikaa. Jos sen tilaajana ovat lähes kaikki Suomen merkittävät varaavien takkojen valmistajat, niin tulos on selvä lähtiessä. En havainnut maksajien joukossa laadukkaita, ulkolaisia kiertoilmatakkatoimittajia, joilta löytyisi tietotaitoa Suomenkin teollisuudelle runsaasti. Sama asia on jos ammattiyhdistysliike tilaa tutkimuksen, miten Suomi työllistetään. Työnantajilta, jotka voivat vain työllistä, löytyy lääkkeeksi aivan toiset (toimivat) ratkaisut.

Väite 1. Jo nyt suurempi osa uudisrakentajista käyttää todellisuudessa takkaa epäsäännöllisesti.
Varaava takka soveltuu parhaimmilaan säännölliseen käyttöön. Sen ihanteellinen polttaminen tapahtuu aamulla, niinkuin ennen oli tapana tehdä. Se ehti viilentyä yöksi siedettävään yölämpöö. Nyt sytytetään takka useimmiten hetken mielijohteesta, esim. viluntunteesta illalla. Sytyttämällä kiertoilmatakan duunin jälkeen, saat juuri halutun verran tehoa kun sitä käytetään. Paljon tai vähän. Itse tunnen kylmäsäteilyn hyvin ja ei tunnu riemukkaalta se, että varaava takka viilentää lattioita polttotapahtuman aikana. Elikä niinä iltatunteina kun olen pystössä ennen makuulle menoa. Kiertoilatakan lämpö jakaantuu tasaisemmin, myös lattialle. Varaava takka hehkuttaa parhaat tehonsa yöllä, silloin kun talo pitäisi olla viileimmillään.

Väite 2. Näinä aikoina on hyvin tyypillistä rakentaa omakotitalo hidasliikkeisellä, massiivisella lattialämmityksellä. Annetussa julkaisussa tuli varsin selvästi tekstissä ilmi että lämmitystekniikassa olisi kehittämisen varaa kohtaamaan varaavan takan ongelmat.Kumpikin toimivat kuminauhamaisesti ja takka vain sotkee tasaista lämmitystä. Rakensin edellisen taloni tietämättömyyttäni varaavalla takalla ja varaavalla lattialämmityksellä. Minulla se toimi huonosti. Muistaakseni Lämmöllä lehdessä oli iso artikkeli, oliko se nyt Lohjalaisesta kivitalorakentajasta, joka avoimesti tunnusti että hänen monipuolinen lämmitysjärjestelmöä ei siedä hänen kahta varaavaa takkaa. Good by.

Väite 3. Nyt rakennetaan paljon korkeita asuintiloja. Kannattaa muistaa varaavasta takasta se, että lämpö on säteilylämpöä. Muistin virkistämiseksi kannattaa miettiä missä silloin varaavan takan lämpä on. Siellä ylhäällä katon rajassa. Kiertoilmatakka kierrättää lämmintä ilmaa takasta kattoon, katosta takaseinään ja takaseinästä lattiaa myöten takaisin takkaan. Lämmön jakaantuminen on satavarnmasti tasaisempaa.

Väite 4. Kieroilmatakan perusidea on käsittääkseni kierrättää palotapahtuman aikana lämmintä ilmaa asunnossa ja varata lämpö koko huusholliin. Varsinkin kivitalossa kierrätetty lämpö sitoutuu tosi hyvin koko rakenteeseen. Miksi kiehuttaa pieni kivikasa lämpimäksi, pistemäiseksi lämpöpatteriksi, kun voi varata lämmön koko tilaan.

Väite 5. Kiertoilmatakan voi helposti tehdä myös itse. Tein sellaisen ja suku ei meinaa uskoa minua takantekijäksi. Tuli edulliseksi ja on hyvän näköinen. Varaava takka tuntuisi aika vaikealta tehtävältä harrastelijarakentajalta ja teetätettynä takkani hinta varaavana olisi maksanut varovaisesti arvioitunakin 3000 € enemmän.

Väite 6.Pidän avotulesta niinkuin moni muukin. Sain omaan takkaani hissiluukun ja tosi ison tulipesän kulmaluukulla. Eipä ole näkynyt vastaavia varaavissa takoissa. Puosilta taitaa löytyä sinnepäin olevia, mutta hintakin on pilvissä ja takan ulkomitat olisivat varaaavana takkana olleet samankokoisella pesällä hillittömän suuret. Ja kun polttelen takkaani luukku auki, voin tehdä sitä vaikka koko illan. Ja jos polttelen niin , niin lämpöteho ei ole edes silloin suuri. Siis kiertoilmatakassa on paljon laajempi lämmönottotehon säätömahdollisuus.

Väite 7. Mielestäni kaakelit sopivat jollain lailla pesutiloihin, harmaa kivi luontoon ja tiilet kasarmiin. Mutta ei ne meidän kalusteisiin natsaa sitten vähäkään. Vaimollakin oli ensin vahva mielikuva/näkemys, että kaakelia se takka pitää olla. Kannatti käydä katselemassa (pääkaupunkiseudulla) takkaliikkeissä ja havaita että takka voi itse asiassa olla tyylikäs. Puhe loppui häneltäkin heti, kun näimme elämän ensimmäistä kertaa livenä tyylikkään kiertoilmatakan. Ei harmita kiertoilmatakkasydämen ostos.

Väite 8. Polttopuuta ei tule ilmaiseksi. Mietin ystäväpiiriäni 30 - 70 vuotiaita, kaupungeista ja maaseudulta. Yhteistä on se, että pitkässä juoksussa puulla merkittävässä määrin lämmittäjiä löytyi 3 taloutta. Ohikulkijakin voi havannoida heidän puuröykkiöistään että puuta on ja sitä käytetään. Sinäänsä säälittävää on, mutta totta, että puuta käytetään lämmityksessä vuosi vuodelta vähemmän. Jos lämmität merkittävässä määrin puulla varastot tulee olla suuret. Monellako on.

Mutta eiköhän se loppujen lopuksi ole vain hyvä, että meillä on erilaisia vaihtoehtoja mistä valita takkaamme. Pääasia on tietenkin se, että on voinut löytää valintatilanteessa informaatiota eri ratkaisujen ominaisuuksista. Valinta on helppoa kun tietää mitä on saamassa. Tarpeet vaihtelevat, olosuhteet voivat olla todella erilaiset, tottumukset ja elämäntavat muuttuvat. Lopuksi voisi sanoa että kiertoilmatakassamme oli tuli tätä kirjottaessa. Lähden nauttimaan lämmöstä ja hiilloksista. Hyvää viikonloppua.

Lue lisää

Luin Hesarin edellisen tekstin kirjoitettuani, ja kasvoilleni levisi hymy. Leveänä. Artkkeli kertoi sen julkisen salaisuuden, että Suomalaiset tulisijat saastuttavat rankasti. Ne vain yksinkertaisesti palavat niin epäpuhtaasti. Osta hyvä kieroilmatakka, jos ajattelet vähäkään luontoparkaa. Hyvää yötä

Määrää kirjoitti:

Silmäilin "tutkimuksen" pika pikaa. Jos sen tilaajana ovat lähes kaikki Suomen merkittävät varaavien takkojen valmistajat, niin tulos on selvä lähtiessä. En havainnut maksajien joukossa laadukkaita, ulkolaisia kiertoilmatakkatoimittajia, joilta löytyisi tietotaitoa Suomenkin teollisuudelle runsaasti. Sama asia on jos ammattiyhdistysliike tilaa tutkimuksen, miten Suomi työllistetään. Työnantajilta, jotka voivat vain työllistä, löytyy lääkkeeksi aivan toiset (toimivat) ratkaisut.

Väite 1. Jo nyt suurempi osa uudisrakentajista käyttää todellisuudessa takkaa epäsäännöllisesti.
Varaava takka soveltuu parhaimmilaan säännölliseen käyttöön. Sen ihanteellinen polttaminen tapahtuu aamulla, niinkuin ennen oli tapana tehdä. Se ehti viilentyä yöksi siedettävään yölämpöö. Nyt sytytetään takka useimmiten hetken mielijohteesta, esim. viluntunteesta illalla. Sytyttämällä kiertoilmatakan duunin jälkeen, saat juuri halutun verran tehoa kun sitä käytetään. Paljon tai vähän. Itse tunnen kylmäsäteilyn hyvin ja ei tunnu riemukkaalta se, että varaava takka viilentää lattioita polttotapahtuman aikana. Elikä niinä iltatunteina kun olen pystössä ennen makuulle menoa. Kiertoilatakan lämpö jakaantuu tasaisemmin, myös lattialle. Varaava takka hehkuttaa parhaat tehonsa yöllä, silloin kun talo pitäisi olla viileimmillään.

Väite 2. Näinä aikoina on hyvin tyypillistä rakentaa omakotitalo hidasliikkeisellä, massiivisella lattialämmityksellä. Annetussa julkaisussa tuli varsin selvästi tekstissä ilmi että lämmitystekniikassa olisi kehittämisen varaa kohtaamaan varaavan takan ongelmat.Kumpikin toimivat kuminauhamaisesti ja takka vain sotkee tasaista lämmitystä. Rakensin edellisen taloni tietämättömyyttäni varaavalla takalla ja varaavalla lattialämmityksellä. Minulla se toimi huonosti. Muistaakseni Lämmöllä lehdessä oli iso artikkeli, oliko se nyt Lohjalaisesta kivitalorakentajasta, joka avoimesti tunnusti että hänen monipuolinen lämmitysjärjestelmöä ei siedä hänen kahta varaavaa takkaa. Good by.

Väite 3. Nyt rakennetaan paljon korkeita asuintiloja. Kannattaa muistaa varaavasta takasta se, että lämpö on säteilylämpöä. Muistin virkistämiseksi kannattaa miettiä missä silloin varaavan takan lämpä on. Siellä ylhäällä katon rajassa. Kiertoilmatakka kierrättää lämmintä ilmaa takasta kattoon, katosta takaseinään ja takaseinästä lattiaa myöten takaisin takkaan. Lämmön jakaantuminen on satavarnmasti tasaisempaa.

Väite 4. Kieroilmatakan perusidea on käsittääkseni kierrättää palotapahtuman aikana lämmintä ilmaa asunnossa ja varata lämpö koko huusholliin. Varsinkin kivitalossa kierrätetty lämpö sitoutuu tosi hyvin koko rakenteeseen. Miksi kiehuttaa pieni kivikasa lämpimäksi, pistemäiseksi lämpöpatteriksi, kun voi varata lämmön koko tilaan.

Väite 5. Kiertoilmatakan voi helposti tehdä myös itse. Tein sellaisen ja suku ei meinaa uskoa minua takantekijäksi. Tuli edulliseksi ja on hyvän näköinen. Varaava takka tuntuisi aika vaikealta tehtävältä harrastelijarakentajalta ja teetätettynä takkani hinta varaavana olisi maksanut varovaisesti arvioitunakin 3000 € enemmän.

Väite 6.Pidän avotulesta niinkuin moni muukin. Sain omaan takkaani hissiluukun ja tosi ison tulipesän kulmaluukulla. Eipä ole näkynyt vastaavia varaavissa takoissa. Puosilta taitaa löytyä sinnepäin olevia, mutta hintakin on pilvissä ja takan ulkomitat olisivat varaaavana takkana olleet samankokoisella pesällä hillittömän suuret. Ja kun polttelen takkaani luukku auki, voin tehdä sitä vaikka koko illan. Ja jos polttelen niin , niin lämpöteho ei ole edes silloin suuri. Siis kiertoilmatakassa on paljon laajempi lämmönottotehon säätömahdollisuus.

Väite 7. Mielestäni kaakelit sopivat jollain lailla pesutiloihin, harmaa kivi luontoon ja tiilet kasarmiin. Mutta ei ne meidän kalusteisiin natsaa sitten vähäkään. Vaimollakin oli ensin vahva mielikuva/näkemys, että kaakelia se takka pitää olla. Kannatti käydä katselemassa (pääkaupunkiseudulla) takkaliikkeissä ja havaita että takka voi itse asiassa olla tyylikäs. Puhe loppui häneltäkin heti, kun näimme elämän ensimmäistä kertaa livenä tyylikkään kiertoilmatakan. Ei harmita kiertoilmatakkasydämen ostos.

Väite 8. Polttopuuta ei tule ilmaiseksi. Mietin ystäväpiiriäni 30 - 70 vuotiaita, kaupungeista ja maaseudulta. Yhteistä on se, että pitkässä juoksussa puulla merkittävässä määrin lämmittäjiä löytyi 3 taloutta. Ohikulkijakin voi havannoida heidän puuröykkiöistään että puuta on ja sitä käytetään. Sinäänsä säälittävää on, mutta totta, että puuta käytetään lämmityksessä vuosi vuodelta vähemmän. Jos lämmität merkittävässä määrin puulla varastot tulee olla suuret. Monellako on.

Mutta eiköhän se loppujen lopuksi ole vain hyvä, että meillä on erilaisia vaihtoehtoja mistä valita takkaamme. Pääasia on tietenkin se, että on voinut löytää valintatilanteessa informaatiota eri ratkaisujen ominaisuuksista. Valinta on helppoa kun tietää mitä on saamassa. Tarpeet vaihtelevat, olosuhteet voivat olla todella erilaiset, tottumukset ja elämäntavat muuttuvat. Lopuksi voisi sanoa että kiertoilmatakassamme oli tuli tätä kirjottaessa. Lähden nauttimaan lämmöstä ja hiilloksista. Hyvää viikonloppua.

Lue lisää

Näkemykseesi tutkimuksen oikeellisuudesta en sen enempää pureudu, koska se on kuitenkin toisarvoinen asia tässä keskustelussa.

Väite 1.
En oikein ymmärrä mitä tarkoitat varaavan takan viilentymisellä sopivaan lämpöön. Meillä se on sitä aina. Riittävän massiivisen tulisijan pintalämpötila ei koskaan nouse liian korkealle. Suurin hetkellinen teho saavutetaan n. 1,5 tunnin kuluttua sytyksestä ja luukun kautta tuleva säteilylämpö alkaa välittömästi, eli jos töistä tultuasi poltat pesällisen niin ehdit nauttimaan lämmöstä yllin kyllin. Jos lattiat tuntuvat kylmiltä, mitä ne eivät meillä ainakaan ole, niin siihenkin löytyy ratkaisu. Useimpiin malleihin paloilma voidaan yksinkertaisesti johtaa suoraa ulkoa. Meillä ei muuten sytytetä takkaa viluntunteesta siitä yksinkertaisesta syystä, että se luovuttaa jatkuvasti lämpöään ympäristöön.

Väite 2.
Kerropa miten kiertoilmatakka toimii paremmin varaavan lattialämmityksen kanssa. Jos varaava takka toimii joustavan kuminauhamaisesti niin kiertoilmatakka toimii jyrkän kulmikkaasti. Mikä on sitten parempi kun pyrkimyksenä on mahdollisimman tasainen lämpötila? Mielestäni tässä asiassa varaava takka on ylivoimainen.
Lämmitysjärjestelmä tukijärjestelmineen ja ilmastointineen on kokonaisuus, jonka toimivuuteen on kiinnitettävä erityishuomiota. Tässä voi joko onnistua hyvin, kohtalaisesti tai epäonnistua. Lohjalainen kaveri on ilmeisesti epäonnistunut.

Väite 3.
Pitää muuten paikkansa etenkin teoriassa, joskaan ei lainkaan noin mustavalkoisesti. Konvenktio, ilmastointi, huonejärjestelyt, rakennusmateriaalit ym. vaikuttavat asiaan.

Väite 4.
Olet ymmärtänyt kiertoilmatakan toimintaperiaatteen oikeen. Korostaisin vielä tuota "lämmintä ilmaa palotapahtuman aikana" kohtaa. Siinä nimittäin se akilleen kantapää onkin. Huoneistoa pitää lämmittää myös ennen ja jälkeen palotapahtumaa. Siitä pitää huolen varaava tulisija. "Miksi kiehuttaa pieni kivikasa lämpimäksi, pistemäiseksi lämpöpatteriksi, kun voi varata lämmön koko tilaan" Et todellakaan tunnu vieläkään käsittävän varaavan tulisijan lämpökäyttäytymistä. Varaavan tulisijan lämpö varautuu yhtälailla kivitalon rakenteisiin mutta suurin osa uusista taloista taitaa muuten olla puutaloja. Niissä kiertoilmatakan hetkellistä korkeaa lämpöenergiaa ei varastoida mihinkään vaan se imaistaan ilmastointikoneella harakoille.

Väite 5.
Tuo tee-se-itse funktio on ihan ok. Luulempa kuitenkin että aika marginaalinen on se joukko, joka haluaa tulisijansa itse rakentaa. Onnittelut silti varmasti palkitsevasta urakastasi.

Väite 6.
Lämmitystä ajatellen avotakka on mitä typerin vaihtoehto. Sehän poistaa tarpeettomasti suuren määrän lämmintä huoneilmaa huoneistosta ja heikentää hyötysuhdetta. Tästä syystä useimmat tulisijat ovat nykyaikana varustettu lasiluukuin, poislukien puhtaasti koristekäyttöön tarkoitetut.

Väite 7.
Ulkonäkökysymykset ovat makuasioita. Vuolukivitakat, tiilitakat, trendikkäät ja modernit metalli ym. desgin takat, sekä kaikki muutkin tulisijat jakavat mielipiteitä. Varaavan tulisijan voi toteuttaa useilla eri tavoilla ja ulkonäkömieltymyksien mukaisesti. Tottakai massa aiheuttaa suunnittelulle rajoituksia, mutta myös mahdollisuuksia, esim. sydänmuurin hyödyntäminen onnistuu.

Väite 8.
Kiertoilmatakka kuluttaa polttoainetta siinä missä varaavakin. Erotuksena se, että varaava takka hyödyntää polttoainetta tehokkaammin. Siinä lämpövarastoituu varaavaan massaan eikä siirry ilmastointikanavia pitkin taivaalle. Puilla lämmittäminen on oma juttunsa. Siihen liittyy polttopuiden tarve ja mahdollisuus niiden varastointiin. Mutta mielestäni siitä me tässä juuri puhummekin. Puilla lämmittämisestä tulisijaa hyödyntämällä. Silloin jos polttaa muutaman pesän vuodessa puhutaan jostain aivan muusta. Niille kenellä ei ole mahdollisuutta hankkkia ja varastoida puuta ei osittainenkaan puulämmitys sovi lainkaan. Silloin takka voi yhtälailla olla koristetakka.

Väite 9.
Tuohon alempaan hesarin artikkeliin koskien. Savukaasujen ja pienhiukkaspäästöjen suhteen varaavalla takalla ja kiertoilmatakalla ei ole eroa. Oma näkemykseni on että nykyaikaiset tulisijat palavat kaikki oikein käytettynä suhteellisen puhtaasti. Ongelmat löytyvät lähes aina käyttäjistä.

Yhteenveto.
Mukavaa ja osittain rakentavaakin keskustelua tämä, joka osaltani jää nyt kuitenkin tähän. Tämän keskustelun aikana oma mielipiteeni varaavan tulisijan hyödynnettävyydestä lämmitykseen vain vahvistui. Mahdollisesti sinäkin vain vahvistit omia näkemyksiäsi kiertoilmatakan erinomaisuudesta. Toivottavasti myös joku muukin lukee viestimme ja ehkä jopa kommentoi niinhin. Meillä tätä kirjoitellessa takka luovuttaa vielä eilisillan polton jälkeen mukavasti lämpöään.

Mitä ominaisuuksia odotat hyvältä lämmityslaitteelta ja miksi juuri takkasydän toimii mielestäsi hyvänä lämmityslaitteena.

sydämetön kirjoitti:

Mitä ominaisuuksia odotat hyvältä lämmityslaitteelta ja miksi juuri takkasydän toimii mielestäsi hyvänä lämmityslaitteena.

Minulla ei siis ole takkasydäntä mutta sellaisen olen ajatellut hankkia vanhaan avotakkaani. Seuraavia, ihan järkeenkäypiä perusteluita olen takkasydämen puolesta eri lähteistä lukenut:

- Takkasydämellä voidaan säädellä palamista ja vetoa , jolloin savukaasujen virtaus hidastuu. Tämän johdosta lämmitä ilmaa karkaa vähemmän piipusta "harakoille". Lisäksi hitaamman virtauksen johdosta savukaasut ehtivät lämmittää hormia paremmin. Mitään varaavaa takkaa ei vanhasta avotakasta saa takkasydämellä mutta parantaa se jonkin verran tiilien lämpenemistä.

- Takkasydän voi olla ns. kaksivaippainen, jolloin vaippojen välissä olema ilma lämpenee ja johdetaan takaisin huoneilmaan, ei siis harakoille kuten avotakassa. Sen aikaa kun pesässä palaa tuli niin lämpöä lykkää mukavasti. Siis muutakin kuin säteilylämpöä.

- Omana kommenttina lisäksi että takkasydämen kanssa takassa voi polttaa myös mänty- ja kuusipuuta ilman että tarvitsee olla huolissaan niistä sinkoilevista kipinöistä.

"1) Miten on piippusi kannateltu? Onko siinä jokin muuri ympärillä, jonka varaan itse piippu on muurattu." ??

Piipu muurataan perustuksiin ja piipun kylkeen tulisija. Muuri ympärillä?? jonka varaan piippu?? herää pahvi!!

mitä tarkoitat kirjoitti:

"1) Miten on piippusi kannateltu? Onko siinä jokin muuri ympärillä, jonka varaan itse piippu on muurattu." ??

Piipu muurataan perustuksiin ja piipun kylkeen tulisija. Muuri ympärillä?? jonka varaan piippu?? herää pahvi!!

Lue lisää

onhan noita tehty jo satoja vuosia myös silleen että savuhormi lähtee takan päältä ja tehdään nykyäänkin.

Tämä vaan pahville tiedoksi jos luulee että erillinen savuhormi on ainut ratkaisu.

pahville kirjoitti:

onhan noita tehty jo satoja vuosia myös silleen että savuhormi lähtee takan päältä ja tehdään nykyäänkin.

Tämä vaan pahville tiedoksi jos luulee että erillinen savuhormi on ainut ratkaisu.

Lue lisää

kiitoksia että vastasit, en nääs ollu koneen ääress viikonloppuna... Eli juuri tätähän yritin sanoa, mutta ilmeisen epäselkeesti...

mitä tarkoitat kirjoitti:

"1) Miten on piippusi kannateltu? Onko siinä jokin muuri ympärillä, jonka varaan itse piippu on muurattu." ??

Piipu muurataan perustuksiin ja piipun kylkeen tulisija. Muuri ympärillä?? jonka varaan piippu?? herää pahvi!!

Lue lisää

Jos kävelisit silmät auki niin saattaisit huomata että aika monen avotakan päältä lähtee piippu. Mitä veikkaat piipulle tapahtuvan jos otetaan takka alta pois? 2000 kg piippu jää ilmaan roikkumaan?

l. minkä kokoiseen avotakkaan ko.sydän sopii?
Mikä on hintaluokka ja onko pitkäkin kokemus?

mitat ? kirjoitti:

l. minkä kokoiseen avotakkaan ko.sydän sopii?
Mikä on hintaluokka ja onko pitkäkin kokemus?

Teho 20kw puulla, savukaasujen loppulämpö 300.
L-570, S-460, k-1600mm.
Hinta oli n. 1000€ ja kokemusta ko.laitt. 20v.
Hankkinut hintansa moneen kertaan.