Nyt repäisin ja tein aloituksen. Saa riittää tältä erää. Säästän huomisellekin jotain räväkkää.
Ehtoopäivien elämäntyyli
diagnoosi
9402
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
täytyykin oikein miettiä mitä ehtoolla tekisi. Kun on viikonloppu ja kaikkea.
elämäni ehtoopuolella haluan asua omakotitalossa. Jos olen yksin, siellä pitää olla koira tai kissa, ja muutenkin. Keittiö pitää olla, josta voi katsella ulos luontoon, ja puuhella. Siinä on mukava pällistellä kun tuli räiskyy ja elukat pyörii jaloissa, juoda kahvit ja katsella luonnon muuttumista vuodenaikojen mukaan. Siihen täytyy varautua että tarvitsee apua lumitöihin sun muuhun. Suurin toive on tietysti että pysyisi suht terveenä ja omatoimisena mahdollisimman pitkään. Ja että järki ei jättäisi ennen aikojaan. Tai no, se on tainnut jo tapahtua.
samoin ajatuksin.
Mukava mirri lemmikkinä, ehkä koirakin, pari lypsävää. Tai ei lehmiä.
Ja tosiaan, tiskipöydän takana iso akkuna luontoon.
on aina koira jaloissa lötköttelemässä. Täytyy tietysti ajatella sitäkin, miten koiraa jaksaa ulkoiluttaa kun itsellä alkaa ikä painaa. Paitsi jos koira on suunnilleen saman ikäinen. Se eron tuska vaan kun lemmikistä pitää luopua, on jotain niin kamalaa ettei kärsi oikein edes ajatella. Kerran jouduttiin jättämään eläinlääkärin pöydälle. Sitäkin kamalampaa oli katsella kun aikuinen mies itki koiraansa, voi ristus sentään.
ei ole mitään lisättävää :(
kissat ja koirat taitavat olla yleisimpiä vanhusten kaatumisonnettomuuksien aiheuttajia, vaikka muuten tietty mukavaa seuraa ovatkin. Laita sitten valot päälle kun pimeässä liik...siis älä liiku pimeässä!
kaikissa asioissa on huonot puolensa. Käypä vastaamassa kinkkiseen kysymykseen tuossa mun avauksessa, siinä kyseltiin lahjanarun käpertyvyyttä. :)
eläimiä on alettu käyttää vanhustenhoidossa seuralaisina. Se ei olekaan mikään huono juttu, on kait jossain tutkimuksissa todettu että lemmikki alentaa stressiä, verenpainetta ja ties mitä. Puhumattakaan muista vaikutuksista. Se vaan että nykyinen hygieniahysteria rajoittaa niiden käyttöä. Minä en ole vielä kuollut vaikka on ollut oma koira, nyt hoitokoira ja monet vieraatkin elukat olen päästänyt lääppimään. Täällä kylillä oli tapaus jossa aikuinen koira oli jätetty vaahteraan sidottuna (kesällä) tien varteen. Koira oli niin kiltti että ei edes haukkunut, kaivoi vain kuopan itselleen eikä sitä huomattu kahteen päivään kun oli väritykseltään ruskea. Sitten eräs mies huomasi sen ja otti sen kotiinsa, hyvään kotiin pääsikin, ja teetti sille myöhemmin pennut. Nyt yksi pentu on emännän duunissa mukana, koska sen avulla saa paremmin yhteyden sellaisiin lapsiin joilla on kommunikointivaikeuksia. Eli jotain hyvää voi seurata huonostakin, ja koirat on JESS!! Ja juu, ymmärsin kyllä kommenttisi ettet ole eläimiä vastaan.
kopUKON kanssa päättänneet, sitten kun kaLIKAT muuttaa kotoa suureen maailmaan, luopua omakotitalostamme ja muuttaa tornitalon kolmanteentoista kerrokseen katselemaan kauniita maisemia ja auringon laskua lasitetulta parvekkelta. Taloyhtiö huolehtii pihatöistä, eikä matkoille mentäessä tarvitse hommata kotimiestä. Saa huoleti jättää kodin joksikin aikaa yksikseen ilman pelon häivää, että joku rontti ryövää ja rikkoo kaiken minkä näkee ja irti saa.
Kolmastoista kerroskaan ei tuo huonoa onnea tullessaan, itse asiassa se on neljästoistakerros kun alin kerros on täynnään liikehuoneistoja. Yrittäjäparat kun maksavat ylisuurilla vuokrillaan asukkaiden yhtiövastikkeista lähes puolet, joten asuminen talossamme on todella edullista, jää eläkkeistämme ropoja reissaamiseen.