Tänään mietin sitä, millaisia me uskovat ihmiset olemme, parhaimmillaankin erehtyviä ja vajavaisia, epätäydellisiä. Käytämme aikaa ja voimia niin helposti kaikkeen joutavaan. Emmekä aina nää mitä meillä on, emmekä sitä mitä meiltä puuttuu.
Jumala on tahtonut aina niin, että me antaisimme Hänelle kunnian, että me palvelisimme ja kunnioittaisimme enemmän Luojaa, eikä ihmisiä eli luotuja.
Roomalaiskirje 1:25 nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen.
Mutta me tai ainakin monet meistä, teemme niin helposti, ihmisistä tai seurakunnastamme jonkun palvonnan kohteen.
Huonosti käy, jos katsomme ja turvaamme ihmisiin, näemmehän ehkä itsestämmekin miten epätäydellisiä olemme.
Ajattelen, että jos me oikein näkisimme, sen vajavaisuuden ja puutteellisuuden, mikä meissä on ja mikä on, meidän seurakunnissammekin useimmiten, niin köyhyydessämme ja voimattomuudessamme kääntyisimme Jumalan puoleen, ja saisimme Jumalan avuksemme.
Israelin kansa sai olla Jumalan johdettavana, mutta tahtoivat itsellensä kuninkaan, koska sellainen oli muillakin kansoilla. Jumala oli suonut heille parempaa, mutta he eivät sitä ymmärtäneet.
1.Samuelin kirja:
8:1 Kun Samuel oli käynyt vanhaksi, pani hän poikansa Israelin tuomareiksi.
8:2 Hänen esikoisensa nimi oli Jooel, ja hänen toisen poikansa nimi oli Abia; nämä olivat tuomareina Beersebassa.
8:3 Mutta hänen poikansa eivät vaeltaneet hänen teitänsä, vaan olivat väärän voiton pyytäjiä, ottivat lahjuksia ja vääristivät oikeutta.
8:4 Niin kaikki Israelin vanhimmat kokoontuivat ja tulivat Samuelin tykö Raamaan
8:5 ja sanoivat hänelle: "Katso, sinä olet käynyt vanhaksi, eivätkä poikasi vaella sinun teitäsi. Niin aseta nyt meille oikeutta jakamaan kuningas, jollainen kaikilla muillakin kansoilla on."
8:6 Mutta Samuel pahastui siitä, että he sanoivat: "Anna meille kuningas jakamaan meille oikeutta." Ja Samuel rukoili Herraa.
8:7 Niin Herra sanoi Samuelille: "Kuule kansan ääntä kaikessa, mitä he sinulle sanovat; sillä sinua he eivät ole pitäneet halpana, vaan minut he ovat pitäneet halpana olemaan heidän kuninkaanansa.
8:8 Niinkuin he aina siitä päivästä, jona minä johdatin heidät tänne Egyptistä, tähän päivään asti ovat tehneet, kun ovat hyljänneet minut ja palvelleet muita jumalia, aivan niin he tekevät nyt sinullekin.
8:9 Kuule siis heidän ääntänsä. Kuitenkin varoita heitä vakavasti ja ilmoita heille, mitkä oikeudet on kuninkaalla, joka on heitä hallitseva."
8:10 Niin Samuel puhui kaikki Herran sanat kansalle, joka häneltä pyysi kuningasta.
8:11 Hän sanoi: "Nämä oikeudet on kuninkaalla, joka on teitä hallitseva: Teidän poikanne hän ottaa ja panee heidät vaunumiehikseen ja ratsumiehikseen ja vaunujensa edelläjuoksijoiksi.
8:12 Myöskin hän panee heitä tuhannen- ja viidenkymmenenpäämiehiksi ja kyntämään hänen kyntöjänsä ja leikkaamaan hänen viljaansa sekä tekemään hänelle sotatarpeita ja vaunutarpeita.
8:13 Ja teidän tyttärenne hän ottaa voiteiden tekijöiksi, keittäjiksi ja leipojiksi.
8:14 Hän ottaa teidän parhaat peltonne, viinitarhanne ja öljypuunne ja antaa ne palvelijoillensa;
8:15 ja hän ottaa kymmenykset teidän kylvöstänne ja viinitarhojenne sadosta ja antaa ne hoviherroillensa ja palvelijoillensa.
8:16 Hän ottaa myös teidän palvelijanne ja palvelijattarenne ja parhaat nuoret miehenne sekä aasinne ja teettää niillä työnsä;
8:17 ja hän ottaa kymmenykset teidän lampaistanne, ja te tulette hänen palvelijoiksensa.
8:18 Silloin te huudatte Herraa kuninkaanne tähden, jonka olette itsellenne valinneet, mutta hän ei silloin teitä kuule."
8:19 Mutta kansa ei tahtonut kuulla Samuelin puhetta, vaan sanoi: "Ei, kuningas meillä pitää olla.
8:20 Mekin tahdomme olla niinkuin kaikki muut kansat: kuningas jakakoon meille oikeutta ja johtakoon meitä ja käyköön sotiamme."
8:21 Kun Samuel kuuli kaikki kansan puheet, puhui hän ne Herralle.
8:22 Ja Herra sanoi Samuelille: "Kuule heidän ääntänsä ja aseta heille kuningas." Niin Samuel sanoi Israelin miehille: "Menkää kukin kaupunkiinne."
Israelin kansa sai maksaa kovan hinnan kuninkaastaan.
Onkohan meillä elämässämme joku ihminen tai asia kuninkaana, pidämmekö me Jumalan halpana olemaan meidän kuninkaanamme.
Ajattelen, että joskus voi olla niinkin, että palvomme jotakuta suureksi mainittua, joka kuitenkin on ihminen ja saatamme sitten unohtaa tai laiminlyödä Jumalaa.
Voimme olla yksilöinä ja seurakuntana kuin Laodikea. Kuvitella että meillä on kaikkea, emmekä mitään tarvitse.
Ilmestyskirja 3:14 Ja Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo Amen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku:
3:15 Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava!
3:16 Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos.
3:17 Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston.
Mutta onko meillä silloin kaikkea, jos seurakunnassa eivät sairaat parannu, jos ei ole oikeita profeettoja, jos ei ole evankelistoja joiden kautta sieluja pelastuu, jos ei ole kunnon sanan opetusta, jonka kautta uskossa kasvaa ja rakentuu.
Jeesus Kristus on seurakunnan pää, mutta joskus joutuu miettimään, onko todella niin, vai ovatko ihmiset sysänneet Jeesuksen syrjään ja ottaneet vallan itselleen.
Silloin kun seurakunta on ihmisten käsissä, eikä Jeesuksen Kristuksen, tulee vaikeuksia ja seurakunta on melko voimaton.
Jumala on tahtonut aina niin, että me antaisimme Hänelle kunnian, että me palvelisimme ja kunnioittaisimme enemmän Luojaa, eikä ihmisiä eli luotuja.
Roomalaiskirje 1:25 nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen.
Mutta me tai ainakin monet meistä, teemme niin helposti, ihmisistä tai seurakunnastamme jonkun palvonnan kohteen.
Huonosti käy, jos katsomme ja turvaamme ihmisiin, näemmehän ehkä itsestämmekin miten epätäydellisiä olemme.
Ajattelen, että jos me oikein näkisimme, sen vajavaisuuden ja puutteellisuuden, mikä meissä on ja mikä on, meidän seurakunnissammekin useimmiten, niin köyhyydessämme ja voimattomuudessamme kääntyisimme Jumalan puoleen, ja saisimme Jumalan avuksemme.
Israelin kansa sai olla Jumalan johdettavana, mutta tahtoivat itsellensä kuninkaan, koska sellainen oli muillakin kansoilla. Jumala oli suonut heille parempaa, mutta he eivät sitä ymmärtäneet.
1.Samuelin kirja:
8:1 Kun Samuel oli käynyt vanhaksi, pani hän poikansa Israelin tuomareiksi.
8:2 Hänen esikoisensa nimi oli Jooel, ja hänen toisen poikansa nimi oli Abia; nämä olivat tuomareina Beersebassa.
8:3 Mutta hänen poikansa eivät vaeltaneet hänen teitänsä, vaan olivat väärän voiton pyytäjiä, ottivat lahjuksia ja vääristivät oikeutta.
8:4 Niin kaikki Israelin vanhimmat kokoontuivat ja tulivat Samuelin tykö Raamaan
8:5 ja sanoivat hänelle: "Katso, sinä olet käynyt vanhaksi, eivätkä poikasi vaella sinun teitäsi. Niin aseta nyt meille oikeutta jakamaan kuningas, jollainen kaikilla muillakin kansoilla on."
8:6 Mutta Samuel pahastui siitä, että he sanoivat: "Anna meille kuningas jakamaan meille oikeutta." Ja Samuel rukoili Herraa.
8:7 Niin Herra sanoi Samuelille: "Kuule kansan ääntä kaikessa, mitä he sinulle sanovat; sillä sinua he eivät ole pitäneet halpana, vaan minut he ovat pitäneet halpana olemaan heidän kuninkaanansa.
8:8 Niinkuin he aina siitä päivästä, jona minä johdatin heidät tänne Egyptistä, tähän päivään asti ovat tehneet, kun ovat hyljänneet minut ja palvelleet muita jumalia, aivan niin he tekevät nyt sinullekin.
8:9 Kuule siis heidän ääntänsä. Kuitenkin varoita heitä vakavasti ja ilmoita heille, mitkä oikeudet on kuninkaalla, joka on heitä hallitseva."
8:10 Niin Samuel puhui kaikki Herran sanat kansalle, joka häneltä pyysi kuningasta.
8:11 Hän sanoi: "Nämä oikeudet on kuninkaalla, joka on teitä hallitseva: Teidän poikanne hän ottaa ja panee heidät vaunumiehikseen ja ratsumiehikseen ja vaunujensa edelläjuoksijoiksi.
8:12 Myöskin hän panee heitä tuhannen- ja viidenkymmenenpäämiehiksi ja kyntämään hänen kyntöjänsä ja leikkaamaan hänen viljaansa sekä tekemään hänelle sotatarpeita ja vaunutarpeita.
8:13 Ja teidän tyttärenne hän ottaa voiteiden tekijöiksi, keittäjiksi ja leipojiksi.
8:14 Hän ottaa teidän parhaat peltonne, viinitarhanne ja öljypuunne ja antaa ne palvelijoillensa;
8:15 ja hän ottaa kymmenykset teidän kylvöstänne ja viinitarhojenne sadosta ja antaa ne hoviherroillensa ja palvelijoillensa.
8:16 Hän ottaa myös teidän palvelijanne ja palvelijattarenne ja parhaat nuoret miehenne sekä aasinne ja teettää niillä työnsä;
8:17 ja hän ottaa kymmenykset teidän lampaistanne, ja te tulette hänen palvelijoiksensa.
8:18 Silloin te huudatte Herraa kuninkaanne tähden, jonka olette itsellenne valinneet, mutta hän ei silloin teitä kuule."
8:19 Mutta kansa ei tahtonut kuulla Samuelin puhetta, vaan sanoi: "Ei, kuningas meillä pitää olla.
8:20 Mekin tahdomme olla niinkuin kaikki muut kansat: kuningas jakakoon meille oikeutta ja johtakoon meitä ja käyköön sotiamme."
8:21 Kun Samuel kuuli kaikki kansan puheet, puhui hän ne Herralle.
8:22 Ja Herra sanoi Samuelille: "Kuule heidän ääntänsä ja aseta heille kuningas." Niin Samuel sanoi Israelin miehille: "Menkää kukin kaupunkiinne."
Israelin kansa sai maksaa kovan hinnan kuninkaastaan.
Onkohan meillä elämässämme joku ihminen tai asia kuninkaana, pidämmekö me Jumalan halpana olemaan meidän kuninkaanamme.
Ajattelen, että joskus voi olla niinkin, että palvomme jotakuta suureksi mainittua, joka kuitenkin on ihminen ja saatamme sitten unohtaa tai laiminlyödä Jumalaa.
Voimme olla yksilöinä ja seurakuntana kuin Laodikea. Kuvitella että meillä on kaikkea, emmekä mitään tarvitse.
Ilmestyskirja 3:14 Ja Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo Amen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku:
3:15 Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava!
3:16 Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos.
3:17 Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston.
Mutta onko meillä silloin kaikkea, jos seurakunnassa eivät sairaat parannu, jos ei ole oikeita profeettoja, jos ei ole evankelistoja joiden kautta sieluja pelastuu, jos ei ole kunnon sanan opetusta, jonka kautta uskossa kasvaa ja rakentuu.
Jeesus Kristus on seurakunnan pää, mutta joskus joutuu miettimään, onko todella niin, vai ovatko ihmiset sysänneet Jeesuksen syrjään ja ottaneet vallan itselleen.
Silloin kun seurakunta on ihmisten käsissä, eikä Jeesuksen Kristuksen, tulee vaikeuksia ja seurakunta on melko voimaton.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Joskus kun miettii, millaisten ihmisten ja seurakuntien käsissä on evankeliumin julistus Suomessa ja miettii millaisia vaikeuksia ja esteitä siinä kaikessa on, eksytystä ja ihmisten itsekkyyttä, piittaamattomuutta, välinpitämättömyyttä ja rakkaudettomuutta ja kylmyyttä ja voimattomuutta, tulee mieleen että todella tarvitsemme Jumalaa, todella paljon tarvitsemme Jumalan apua.
Onneksi ei edes tiedä kaikkea, jos tietäisi, voisi tulla murheelliseksi ja epätoivoiseksi. Kuitenkin, jo nytkin, pitäisi uskovien herätä katselemaan seurakunnissaan ympärilleen, huomata kaikki hyvä mikä meillä on ja kiittää siitä kaikesta Jumalaa, mutta myös huomata se, ettemme onnistu, ellei Jumala meille uskovina ja seurakuntina enemmän voimaansa ja armoansa ja siunaustansa suo.
Pyhässä Hengessä kirjoitetusta varoituksesta ja opastuksesta.
Kiitos Jeesus, että sinulla on omia tällä kanavalla herättämässä heitä, jotka omahyväisyyden unessa nukkuvat.
Vähän samantyyppisiä olen joskus sivumennen ajatellut. Lähinnä just tuon opetuksen puolesta. Meitä opetetaan palvelemaan seurakuntaa ja seurakuntana. Voisi jo tulla sellainen uusi opinsuunta jolloin meidät opetettaisi yksilövastuuseen niin itsestämme kuin seurakunnallisestikin Jumalan eteen.
Jos seurakunnassa on voimakas äänekäs johtaja jolla on paljon sanottavaa (joka on aina äänessä). Hänen olisi hyvä alkaa miettiä kenen olisi oltava aina äänessä seurakuntalaisten sydämessä minunko vai Jumalanko. Hänen olisi hyvä saarnansa välillä muistuttaa kuulijoilleen, että hänkin on inhimillinen ihminen ja täysin Jumalan armosta äänessä. Ettei mitään mitä hän sanoo kannata niellä purematta vaan kaikki olisi siilattava Raamatun Sanan läpi. Että persoona, ei vie taivaaseen, eikä ihminen pysty sinne ketään viemäänkään vain Jeesus.
Henkilökohtaisesti nautin suunnattomasti kuulla karismaattista puhujaa, minulle vain on vuosien saatossa kasvanut sellainen "bensansuodatin" että valpastun jos huomaan että nyt alkaa ote lipsua ja puhuja alkaa käyttää pelkkää omaa persoonallisuuttaan tilaisuuden loppuun viemiseksi. Rehellisyys on valttikortti joka pitää diivankin tiellä.
Seurakunnallisen kasvatuksen olisi oltava Jumala-suhde kannustava. Jumalasuhde-keskeinen. Jumala-suhde "tulosvastuullinen".
Uusille uskoon tulleille olisi hyvä järjestää Jumalasuhde viikonloppuja jolloin puuttuisi täysin katseita kokoava persoona ja olisi pelkästään opetusta: Omavastuusta Jumalan työntekijänä. Omavastuuta rukouselämästä. Omavastuuta Jumalayhteydestä. Kannustettaisi sitkeyteen ja kerrottaisi, että odottaman pitää ja odottavan aika saattaa tulla pitkäksikin.
Edelleen olisi opetettava henkivalloista, henkivalloista ihmisissä. Opetusta kärsivällisyydestä ja evankeliumin arvokkaasta esille tuonnista. Samoin kuin opetettava olemaan hätäilemättä jos vaikka armolahjat eivät vielä olisikaan kovasti esillä. Tottakai näidenkään opetusten jälkeen ei uutta uskovaa saisi jättää yksin vaan jos hän apua tarvitsee paimenen olisi oltava tukena.
Seurakunnassa olisi hyvä olla avoin ilmapiiri.
"" Ajattelen, että joskus voi olla niinkin, että palvomme jotakuta suureksi mainittua, joka kuitenkin on ihminen ja saatamme sitten unohtaa tai laiminlyödä Jumalaa. ""
Siksi onkin viisasta kuunnella mitä karismaattisessa liikkeessä opetetaan, että on vain yksi Herra - Jeesus Kristus - jota saarnaamme. Ei tule kehenkään ihmiseen tuijottaa -- on hänellä sitten mikä arvonimi tahansa.