Jos tutkitaan aihetta literastisisessa mielessä, niin olisi hyvin vaikea uskoa että Jehova on niin ala-arvoinen kyylä että hänen pitää päästä kokeilemaan luomansa ihmisen tottelevaisuutta. Mutta jos taas ajatellaan että hän halusi ihmisen olevan tietämätön torvi ja juoksentelevan alasti ympäriinsä, niin miksi se puu oli siellä? Tarvitsiko Jehova sitä itse - jos hän ei syönyt siitä, hän menetti jumaluutensa...? Vai enkelitkö siellä kävivät välipalalla?
Entä miksi käärmettä piti rangaista siitä että se halusi auttaa ihmistä olemaan vähän fiksumpi? Miksi sen halun takana olisi ollut pahuus? Koko kertomus lankeamisesta saa näyttämään siltä että se oli Jehova joka oli kaikkein pahin roisto koko näytelmässä.
- Taas kerran huomataan että Raamattu ei avaudu kirjaimellisesti. Siinä ei yksinkertaisesti ole järkeä, jos ei tiedä että sitä ei ole tarkoitus lukea kuin tietokirjaa.
Ancient astronaut -teorian mukaan tiedonpuu on symboli siitä mitä kaikkea avaruuden muukalaiset antoivat ja eivät antaneet ihmiselle: he antoivat kyhäämälleen hybridille kyvyn lisääntyä, mutta eivät "kuolemattomuutta" (pitkäikäisyyttä joka heillä itsellään oli). Kuitenkin ensimmäiset ihmiset olivat tarujen mukaan pitkäikäisiä, sillä he olivat vielä geneettisesti lähempänä luojiaan, joiden puoliverisiä jälkeläisiä he olivat. "Käärme" ja "Jehova" ovat vain erilaista politiikkaa harrastaneita ylipäälliköitä Maahan perustuista tukikohdista...
Minusta tämä on järkevin selitys sille mistä lähi-idän uskonnot ovat alunperin saaneet alkunsa. Valitettavasti. Edelleen.
Entä miksi käärmettä piti rangaista siitä että se halusi auttaa ihmistä olemaan vähän fiksumpi? Miksi sen halun takana olisi ollut pahuus? Koko kertomus lankeamisesta saa näyttämään siltä että se oli Jehova joka oli kaikkein pahin roisto koko näytelmässä.
- Taas kerran huomataan että Raamattu ei avaudu kirjaimellisesti. Siinä ei yksinkertaisesti ole järkeä, jos ei tiedä että sitä ei ole tarkoitus lukea kuin tietokirjaa.
Ancient astronaut -teorian mukaan tiedonpuu on symboli siitä mitä kaikkea avaruuden muukalaiset antoivat ja eivät antaneet ihmiselle: he antoivat kyhäämälleen hybridille kyvyn lisääntyä, mutta eivät "kuolemattomuutta" (pitkäikäisyyttä joka heillä itsellään oli). Kuitenkin ensimmäiset ihmiset olivat tarujen mukaan pitkäikäisiä, sillä he olivat vielä geneettisesti lähempänä luojiaan, joiden puoliverisiä jälkeläisiä he olivat. "Käärme" ja "Jehova" ovat vain erilaista politiikkaa harrastaneita ylipäälliköitä Maahan perustuista tukikohdista...
Minusta tämä on järkevin selitys sille mistä lähi-idän uskonnot ovat alunperin saaneet alkunsa. Valitettavasti. Edelleen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
The 12.Planets.
Zecharia Sitchin.
Ja muut hänen kirjansa.
kun ihminen söi puusta, hän menetti kokonaisuuden tajunsa.
(Kristuksen kylväjä-vertauksessa 100 kertainen sato kuvaa tuon jälleen saavuttamista, mikä tapahtuu sen jälkeen kun saavuttanut 30, 60 asteet, jossa on noussut inhimillisen viisauden korkeimmille tasoille.)
Hyvän ja pahan tiedon puun hedelmää sitä vastoin symboloi ying&yang-symbolikin, joka kuvaa tuota polariteettien tasoa.
Joiden näkemisen vangiksi ihminen tuosta teostaan jäi.
Hän astui synnin kautta myöskin kuolemaan, ja joutui näkemään myöskin "koko" elämänsä turhuutta, kärsimystä sekä vaivaa.
(josta tietysti armo lievittää, eri tasoilla)
Hyvin subjektiivistä sekä naiivia näkemystä sitävastoin edustaa väite että tuo hyvän ja pahan tiedon puu olisi ollut ennen Elohimiä, joka loi kaiken.
Ancient astronaut-teoriat ovat lähinnä osoitus siitä kun modernit ihmiset yrittävät pähkäillä muinaisia mysteerioita.
Elohim on joukko ihmisten jumalina pitämiä olentoja. Koko maailmankaikkeuden olemassaolosta vastuussa oleva JUMALA on eri asia (ja "hän" on "luonut" elohimitkin).
Raamattu ei ala todellisesta aikojen alusta. Sen symbolinen luomiskertomus kertoo vain Maan synnystä ja sen jälkeen näiden elohimien touhuista.
Usko personalliseen jumalaan on lähinnä osoitus siitä kun jotkut yrittävät pähkäillä mistä saisivat lohtua, tukea ja turvaa kuin isä-hahmolta konsanaan. Toiset kasvavat oikeasti isoiksi.
Elohim on se joka loi kaiken, jota ennen ei ollut mitään. Nimi vieläpä tarkoittaa kolminaisuutta.
Raamatussa kun aluksi "kaikkivaltias Jumalana" esiintynyt Elohim kertoi nimensä, oli käännettynä se suunniileen seuraava: 'Jahve ("minä olen") on Herra (Elohim= Jumalat)'
Hän on se yksi ainoa totuus, ei ole mitään eldest cosmonautteja, tai muita astronautteja.
Kuka ne olisi luonut?
Tai sitten kyseessä on naiivi, modernin new age-uskovaisen nimitys sefirotheille yms.
"Usko personalliseen jumalaan on lähinnä osoitus siitä kun jotkut yrittävät pähkäillä mistä saisivat lohtua, tukea ja turvaa kuin isä-hahmolta konsanaan. Toiset kasvavat oikeasti isoiksi."
Niin isoiksi etteivät enää näe pienuuttaan.
Miten Jumala voisi olla Jumala kaikkivoipa, jollei hän ole edes persoona, kuten häntä alemmat olennot?
Itse asiassa panteistinen pään puskaan laittamista sisältävä näkemys ei juurikaan eroa ateistin maailmankatsomuksesta.
TOinen vain pyhittää jumalalliseksi takapihan puuceen, toinen havaitsee sen.(sic!)
Kumma miten voit kutsua minua naiiviksi ja vihjailla että olen pelkuri (pään puskaan laittaminen), kun juuri kristin-uskovaiset pelkäävät niin jumalattomasti kaikenlaista... Teillä on saatana ja teillä on hinku päästä taivaaseen (olitte sitä ansainneet tai ette). Lapsellisempaa porukkaa ei olekaan, eikä itsekkäämpää.
Persoonana oleminen on hyvin, hyvin pientä. Persoonahan ihmisiä ajaa murhaamaan ja raiskaamaan. Jos ihminen on persoonaton, ei hänellä tod.näk. ole negatiivisia haluja ja hinkuja. En voi uskoa että "jumala" olisi sellainen kusipää kuin ihminen kykenee olemaan persoonansa avulla/kautta. En voi, enkä tule ikinä niin tekemään.
Kaikki ne jumalat jotka ovat pahoja, kuten Jehovakin usuttaessaan murhaamaan yms. ovat vain hyvin inhimillisiä olentoja jotka loppujen lopuksi eivät eroa meistä. Olkoot avaruudesta tai sitten vain ihmisen korvien välistä lähtöisin.
Sellaisia epäjumalia en ala palvoa.
Miksihän niin usein tuntuu siltä että kristinuskovaisten leiriin kuuluvat ovat niitä suurimpia JUMALAN herjaajia???
...kun tuo sinun kielenkäyttösi on alati solvaavaa?
Solvaat kaikkia itsellesi vieraita näkemyksiä. Miksi?
Ja lopuksi paljastat oman ajattelusi pohjavireen, kun sanot, ettei Jumala voisi olla edes kaikkivoipa, jos ei olisi persoona. Eli vain persoona voi toimia jotenkin/olla kaikkivoipa.
Miten ihmeessä olet tullut moiseen päätelmään?
Oletko edes tosissasi?
ainakin vissiin..
"Ja lopuksi paljastat oman ajattelusi pohjavireen, kun sanot, ettei Jumala voisi olla edes kaikkivoipa, jos ei olisi persoona. Eli vain persoona voi toimia jotenkin/olla kaikkivoipa.
Miten ihmeessä olet tullut moiseen päätelmään?
Oletko edes tosissasi?"
Miten Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, eli persoonaksi, jollei itse ole sellainen?
Miksi suottaa olla panteisti, kun ateisti ajaa sen saman asian, mutta sillä erolla että ateisti on aina arkivaatteet yllä, mutta panteisti alati pyhä vaatteet.
"Kumma miten voit kutsua minua naiiviksi ja vihjailla että olen pelkuri (pään puskaan laittaminen), kun juuri kristin-uskovaiset pelkäävät niin jumalattomasti kaikenlaista... Teillä on saatana ja teillä on hinku päästä taivaaseen (olitte sitä ansainneet tai ette). Lapsellisempaa porukkaa ei olekaan, eikä itsekkäämpää."
Hmm, totuuden, ja pelon voit kieltää samaanaikaan, ja siten laittaa päänsä puskaan.
Sinä et ota vastuuta teoistasi kenellekkään, mutta itsekkäästi otat kyllä kaikkea vastaan ja voit perustella sen tulevan suurelta ja näkymättömältä, joka kumminkin on kaikessa olevaisuudessa samanlainen kuin ateistin näkemys kaikkeudesta, sinulle se on vain pyhää.
Ihminen tekee kaiken lopulta vain itselleen,
Askteettisinkin munkki tekee tekonsa itselleen.
Jumala rakasti ensin, siksi ihminenkin voi rakastaa.
Jos ihminen ei tahtoisi taivaaseen niin eiköhän se onnistu, mutta maa tahtoo ruumiin, niin henki kaipaa myöskin kotiinsa.
Entä mitä itse asiassa kristitty pelkää? Saatanaa? Joka on vain kiusaava henkiolento, eikä todellakaan Jumalan vertainen auktoriteetti.
Toki, pitäähän kaikenmaailmanhuijauksia kavahtaa..
"Persoonana oleminen on hyvin, hyvin pientä. Persoonahan ihmisiä ajaa murhaamaan ja raiskaamaan. Jos ihminen on persoonaton, ei hänellä tod.näk. ole negatiivisia haluja ja hinkuja. En voi uskoa että "jumala" olisi sellainen kusipää kuin ihminen kykenee olemaan persoonansa avulla/kautta. En voi, enkä tule ikinä niin tekemään."
Silloin kun ihmisellä ei ole persoonaa, vastaa hänen olemuksensa samaa kuin ateistille kuolema: häntä ei ole.
Jumalahan ei ole kuten ihminen, Jumala on yingyang, gan-edenin hedelmäin tuoman polariteetin yläpuolella, mutta miten hän olisi, jollei olisi persoona?
Jumala on rakkaus, ei rakkaus ole kuin kyseiset polariteetit, mitkä saavat alkunsa esim. ihmisen sydämessä, eli henkisellä puolella.
On Jumalan omnipotentiaalisen suvereenisuuden halveksuntaa vähentää Jumala itseään alemmaksi, persoonattomaksi, olemattomaksi.
"Kaikki ne jumalat jotka ovat pahoja, kuten Jehovakin usuttaessaan murhaamaan yms. ovat vain hyvin inhimillisiä olentoja jotka loppujen lopuksi eivät eroa meistä. Olkoot avaruudesta tai sitten vain ihmisen korvien välistä lähtöisin."
Entä eikö sinun jumalasi joka on kaikkialla, eli luonnossakin, ole silloin inhimillinen sillä se tappaa armotta armoillensa jääneen heikon?
Eikö Jumala olekkaan sinulle korkein, arvosteletko sinä kaiken ylintä siitä mitä hän saa tehdä ja mitä ei?
Onko esoteerikko, panteistimme nimeltä Tellu nuoren tytön raivossaan niin kaikkivoipa että määrittelee hyper-moraalin?!
JUMALA kattaa kaiken, jopa sinutkin. Jos ajattelet mitä kaikkea universumiin mahtuu, on ihmiskunta siinä kaikessa niin pieni ja mitätön, että se mikä JUMALASSA on persoonallista eli me ihmiset on niin surkea mitätön sirunen ettei se yksinään voi asioista päättää.
Et voi väittää että persoonattomuus = olemattomuus vain sillä perusteella että sinä et kykene kuvittelemaan olotilaa jossa et olisi persoona.
Näen kaiken elämän olevan "jumalan kuva". Sinäkin voisit olla sitä mieltä jos tajuaisit että Raamatussa EI ole missään sanottu että VAIN ihminen on jumalan kuva. Vai onko muka?
En ymmärrä sitä halveksuntaa mitä monet ihmiset osoittavat sitä kohtaan mitä pitävät jumalan "luomana". (Minähän pidän kaikkea osana jumalaa.) Ettekö te tajua että osoittamallanne ylenkatseella pilkkaatte jopa omaakin jumalaanne (sitä joka on luomastaan erillinen olio)? Vai luulevatko uskovaiset että jumala on "luonut" koko fyysisen tason vain kiusatakseen ihmistä?! Silloinhan jumala olisi saatana. Osoittamalla KIITOLLISUUTTA elämän lahjasta voi parhaiten tarjota rakkauttaan JUMALALLE. Show some respect man!
***
Mutta mutta... Kun kuitenkin uskovaiset inhoavat olemassaoloaan niin... tällä foorumilla ei kelpaa sekään jos sanon että ihmisen sielu/henki on kehossa ikäänkuin vankina (koska ihminen ei ole vielä tiedostanut että hän on ensisijaisesti henki, ja ruumis on vain hänen käyttövälineensä). Sanoi niin tai näin, aina on joku narisemassa, mikä osoittaa että mitään yhtenäistä kristinuskoa ei ole olemassa.
Sielut kulkevat kaikkien erilaisten muotojen kautta kohti jumalallisuutta paremmin tiedostavia hienompia muotoja, joten jos katsot eläintä, katsot tavallaan nuorempaa sisarustasi. Se että eläimellä ei ole selkeää minä-tunnetta eli PERSOONAA ei tee siitä yhtään sen olemattomampaa kuin ihmiset ovat! Kun minä-tietoisuus on ihmistaholla kehittynyt, olemme pitkään erilaisia persoonia kerätäksemme kokemuksia. Ennenpitkää persoonasta voinee luopua (en ole aivan varma voiko), tai ainakin se hioutuu siten että pahimmat särmät poistuvat.
Henki, joka ylläpitää kaikkia olentoja ja on niiden sieluna, on se mikä meitä usuttaa eteenpäin kehityksen polulla. Koska henki kattaa kaikki olennot, sitä ei voi pitää yhtenä ainoana ihmismäisenä persoonana. Aamen.
Vastauksesi alku meni aika hyvin..Joten siihen tyydyn nyökyttelemään.
Mutta neuvoisin vielä miettimään Luojan ja luodun keskinäistä suhdetta.
"Et voi väittää että persoonattomuus = olemattomuus vain sillä perusteella että sinä et kykene kuvittelemaan olotilaa jossa et olisi persoona."
Sinullahan tässä loppuu abstraktiajattelu kesken, miten ihmeessä persoonaton voisi olla mitään?
ENtä miten ihmeessä Persoonallinen olisi tässä tapauksessa rajoittunutta?
Kuten aiemmin sanoin, niin maailman pahuus edustaa enempikin lankeamusta alkuperäisestä, ja pyhästä alkuperästään, näin ollen on Jumalan pyhyyden pilkkaa pyhittää luotu Luojaksi, sehän ei eroa millään tapaa epäjumalain palveluksesta.
Truly I say, that is far from the respect!
En täysin kulje Schopenhauerin linjaa joka sanoo maailman tuskallisuuden pikemminkin kuvaavan jonkinlaista pandemonisuutta.
Sillä fyysisen tason ihminen itse saastutti, itsekkin erkaantuen Jumalasta.
Panteismin käsitys pyhyydestä on?
Mielenkiintoisena voisin pitää myöskin sitä pointtia että Heikki Patrikainen, jonka kera olen käynyt keskustelua, tyyliin ateisti vs. teisti, on hänellä täysin sama käsitys jumalallisuudesta, eli on täysin epäoikeutettua puhua panteismista, ainakin noin epäteistisessä muodossa esitettynä, kun puhutaan uskosta Jumalaan.
Persoonallinen Jumala ei pois sulje rajatonta Jumaluutta, se päinvastoin osoittaa että Jumala on.
Jumalasta taas tekee itseään ja yhtä totuutta vastustavan sen pointin mitä jankkaat:
sillä jos Jumala olisi ilmoittanut jokaisen tien ja polun häntä kohtaan oikeaksi, silloin hän olisi ristiriitainen, sillä toinen ilmoitus kumoaa toisen! Jumala on absoluuttinen totuus, ja siihen johtaa yksi tie, tosin tuolle tielle voi olla sivupolkuja, ja tienviittoja.
Mutta jos näet tien viitan, niin oletatko olevasi perillä, ja palvot sitä?
Liha on se joka kaipaa maahan sillä siitä se on luotu tosin puhtaasta ja neitseellisestä makrokosmoksesta, ja henki on se joka on Jumalasta ja kaipaa Jumalaan!
Ihmisellä ja eläimellä on sielut, henget.
Mutta ihminen on itsessään kaiken luomakunnan kruunu, hän on kehityksessään mennyt läpi kasvitason, eläintason jne.
Luonnon luotuaan Jumala sanoi että se on hyvä, (tässä asiassa lienet samaa mieltä?) mutta ihmisen luotuaan, hän ei sitä sanonut.
Ihminen on raamatun mukaan jumala, olento jolla on vapaatahto, kasvaa suuntaan tai toiseen.
Panteismin ongelmallisuutta lisää sen ilmoituksettomuus, sekä käytännön tarkoituksettomuus.
Ruumiin tarkoituksettomuus, sekä myöskin hengen olemukseen liittyvä paradoksi.
Minä-tunteen yhdistäminen persoonaksi on vain osa totuutta.
Minä on se joka on, jos Jumalalla ei ole persoonaa, niin häntä ei ole, mutta Jumalan ensimmäinen ilmoitettu nimi on nimen omaan "Minä Olen".