Mitä mieluiten leikit, kun olit vielä pieni?
Katselin tässä eilen ihastuksissani kahta pikkuista prinsessaa (nuorimmaiseni jälkikasvua).
Nyt on meneillään tämä jakso. Tosin, kuin omassa lapsuudessani prinsessamekkona sai kelvata ,jokin huivi , kangas ja pahvinen kruunu, niin nyt on prinsessa yöpaitaa, laukkua, tyynyä ja valmiita mekkoja, sekä kaupassa myytäviä koreita kruunuja ja koruja.
Muistuuko mieleesi omat roolileikkisi ja onko niillä ollut vastaavuutta myöhemmässä aikuisen elämässäsi?
Muistatko kuvittelleesi jonkun ammatin itsellesi?
Katselin tässä eilen ihastuksissani kahta pikkuista prinsessaa (nuorimmaiseni jälkikasvua).
Nyt on meneillään tämä jakso. Tosin, kuin omassa lapsuudessani prinsessamekkona sai kelvata ,jokin huivi , kangas ja pahvinen kruunu, niin nyt on prinsessa yöpaitaa, laukkua, tyynyä ja valmiita mekkoja, sekä kaupassa myytäviä koreita kruunuja ja koruja.
Muistuuko mieleesi omat roolileikkisi ja onko niillä ollut vastaavuutta myöhemmässä aikuisen elämässäsi?
Muistatko kuvittelleesi jonkun ammatin itsellesi?
Vastaukset 26
Vanhimmat
olisin halunnut ja siksi varmaan leikkelin kaikki mitä käsiini sain pieniksi kappaleiksi ja tutkin mitä ne sisältää (siis ötökät).
Sitten leikittiin rosvoo ja pollaria, no rosvo musta tuli ja nyt en enään kelpaa poliisiksi. :))))
..et valmistunut lääkäriksi.
*pitelee vähän kauhuissaan vasta operoitua kätöstään*
Ties millainen tästäkin olisi tullut rosvopoliisin päätyä käteeni käsiksi. *siunailee ja tekee rituaalisia käsiliikkeitä*
kuitenkin pikkasen katsoa sun kättäs. Oon meinaan erittäin hyvä sitomaan kaikki kädet. :)
Tämän kevennetyn siteeni päälle olen kietaisut silkkisen somistekääreen. Ens viikon olen kursilla ja käteni on vielä kääreessä, joten asustan tämän erilaisilla vaatteilla".
Luulakseni tarkoitit jotain muunlaisia sidoksia?
*ei anna kättään puoskarointiin*
Vai et anna no siinä meni sitten sekin ammatti.
Pakko tyytyy strippariks. :)
..jokos tangolla on kyllin pituutta? ---siis sen tanssin takia tietysti...*köh*
toi pituus ja nythän se on poistunut kokonaan. On tääkin työ.
Herttinen---mistäs sinä nyt kiinni pitelet?
Eikös se vaajaa mittainenkin olis parempi, kuin ei mitään?
...ja minulle mieluinen leikki oli pikkusiskon kanssa leikkiä missikisoja. Minä juonsin ja voitin.
Mitään vastaavuutta nykyisen ammattini kanssa sillä ei todellakaan ole, paitsi että näytteleminen ja roolipelit ovat edelleen rakkaita harrastusmielessä.
Minun lapsuudessani ei ollut paljon leluja, koska kotini oli köyhä; sitäkin hurjemmin me kylläkin opimme käyttämään mielikuvitustamme, kun tarjolla ei ollut valmiita leluja.
Taisin haaveilla missinä olemisen jälkeen lääkärin ja opettajan ammatista, joista kumpikaan en tietystikään ole.
..no joo. Uskoisin jopa, että mielikuvituksella viritetetty leikkikalut saattavat olla parempiakin, kuin liian valmiiksi kehitetyt.
Meillä oli kyllä kotona vintillä todellinen aarrearkku; isoäitini Ameriikan puvusto. Näytelmiin riitti vaatetusta. Että oltiinkin hienoja naisia.
Jossain vaiheessa halusin sairaanhoitsuksi, mutta pelkäsin verta aivan sairaasti. Ehkäpä olen sitten linjautunut enemmän tuonne sielunhoidolliseen puoleen:=)
Muistan toki kuvitelleeni suuren muotisuunnittelijan urastakin. Piirsin mahdottamat määrät paperinukkeja ja niille upeita luomuksia.
Sen aikanen barbin esiäiti" sai myöskin itseommellut vaatteet.
Kauppaakin leikittiin ja tietysti myöhemmin opettajaa. Niin ja oltiin tanssija ja oopperan laulajakin.
1 nukke. Leikkelin upeita asuja nukelleni tyynyliinoista ja pöytäliinoista. Orastava muotisuunnittelijan urani koki karmean lopun, kun äiti löysi leikellyt tyynyliinat.
Itselläni on poika. Olisin usein kaivannut shoppailuseuraa, mutta valitettavasti poikani viihtyy yhtä huonosti vaateostoksilla kuin ilmeisen keskivertomies. Kummityttöni on 5 v., kipittelee jo ihan tottuneesti vaateostoksille kumminsa kanssa, on kiinnostunut meikeistä, koruista ja muista elämää suuremmista asioista. Ja meillä tytöillä on hauskaa niin.
...ties minkä muotitaiteilijan maailma menettikään:=) Mutta äidit ovat sellaisia!
Itsekkään en ole saanut, kuin poikia tehdyksi. Onneksi ne nyt osaavat tehdä tyttöjäkin. Poikien kanssa kyllä on ollut huisin helppoa.
Mutta osas nekin vaatia tietyt lempivaattensa.
"Itsekkään en ole saanut, kuin poikia tehdyksi."
olisi helpompi ymmärtää näin:
"Itsekään en ole saanut kun poikia tehdyksi."
Jälkimmäinen tapa on siis kieliopillisesti oikein ja meneee jakeluun laakista.
jos sanookin näin:
"Itsekkään en ole tehnyt kuin poikia." Onkos se väärin kirjoitettu.
...sattuuhan näitä ...ja eikä ainaskaan silloin poikiakaan tehdessä niin viimeisen päälle tarkkaan tiennyt kumpaa tulee:=D
Sanat -itsekkään-, -sullekkin-, kirjoitetaan ihan yhdellä k-kirjaimella.
Kuin- sanaa käytetään vertailussa, esim. suurempi kuin.
-En saa tästä kuin pyyhkeitä-, on siis kirjoitettu päin honkia.
-En saa tästä kun pyyhkeitä-, tuntuu ikävältä.
yksi koo oli liikaa, mutta mistä ihmeen pyyhkeistä puhut. Ai niin, nyt tajusin kuin ja kun sanojen merkityksen. Voi vihtori, kaikkea sitä oppii kuitenkin matkan varrella. Pitää sulatella tätä tietoa.
tarkoitin sitä että saattaisit suivaantua, polttaa hihasi, sanoa jopa ilkeästi.
Hyvä ettet niin tehnyt, sillä sanomani ei todellakaan tarkoittanut pahaa.
Mitäs tänään syötäisiin?
maineeni tosiaan sellainen, että suuttuisin jos minua opastetaan asiallisesti. Vai.. olisinko minä rauhoittunut. :)
Tänään meinasin syödä makaronilaatikkoa, savustetulla ketchupilla.
sfsjdhd
lääkärileikit:)))))))))))))))
..oikeesti lääkäri, vai jäikö se noihin leikkeihin?
itelläkin sairaus.
ettei minusta tullut suur-Tsaaria vastoin lapsuuden haaveiden. Toisaalta, jos olisin pitänyt haaveistani kiinni, viettäisin aikaani useammin lepositeissä kuin nyt.
..veturinkuljettajaakaan, vaikka kuin olisi sitä lapsena leikkinyt.
yghb