Rakkaus on polttava tuli

Aiemmin väitin tällä foorumilla, ettei aineellista maailmanpaloa ole luvassa vaan tulessa palaminen on ymmärrettävä sielullisena kokemuksena. Herran tulo on ymmärrettävä sisäisenä tulipalona eli rakkautena. Käsittääkseni mitään sen vakavampaa ei tapahdu.

A.Mannerkorpi, Jyväskylä
8159
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Helvetti onkin Herran tulo sisäisenä rakkautena, tulipalona, minullekin sitten joskus tuomiopäivänä, kun en ole täällä maallisessa elämässä kokenut Herran tulipaloa, niin kuin uskovaiset, jotka ovat tulipalonsa saaneet jo maanpäällä. Ja sitten pääsen Taivaaseen. Ja turhia ovat olleet Helvetin tuli pelottelut ja käännytysyritykset, kun lopputulos onkin sama kaikilla. Kaikki pääsevät kokemaan Herran sisäisen tulipalon ja sitä kautta Taivaan. Näinkö? Helvetin tuli onkin Taivaan tuli...

Äänestä
  • Taivas ja helvetti ovat vertauskuvia, kuten helvetin tulikin.Mitään kaikille yhteistä tuomiopäivää ei ole eikä tule.Taivasta ja helvettiä ei paikkoina ole olemassa.Taivas voidaan kuitenkin ymmärtää sellaiseksi sielulliseksi tilaksi, jossa asiaomainen on sopusoinnussa itsensä ja ympäristönsä kanssa.
    Helvettiin joutuu(jo maanpäällä)tekemällä sellaisia tekoja, jotka ovat vastoin sitä mitä ITSE pitää oikeana.Omaatuntoaan vastaan ei tietoisesti pidä rikkoa."Helvetin" tuomion langettaa aina asianomainen itse ja panee myös tuomion täytäntöön.Erittäin usein vaikeiden mielenterveysongelmien takaa löytyy ristiriitaa, joka on syntynyt ratkaisemattomien ja käsittelemättömien omantunnon kysymysten(syntien) takia.

    Äänestä

  • SUINKAAN kirjoitti:

    Taivas ja helvetti ovat vertauskuvia, kuten helvetin tulikin.Mitään kaikille yhteistä tuomiopäivää ei ole eikä tule.Taivasta ja helvettiä ei paikkoina ole olemassa.Taivas voidaan kuitenkin ymmärtää sellaiseksi sielulliseksi tilaksi, jossa asiaomainen on sopusoinnussa itsensä ja ympäristönsä kanssa.
    Helvettiin joutuu(jo maanpäällä)tekemällä sellaisia tekoja, jotka ovat vastoin sitä mitä ITSE pitää oikeana.Omaatuntoaan vastaan ei tietoisesti pidä rikkoa."Helvetin" tuomion langettaa aina asianomainen itse ja panee myös tuomion täytäntöön.Erittäin usein vaikeiden mielenterveysongelmien takaa löytyy ristiriitaa, joka on syntynyt ratkaisemattomien ja käsittelemättömien omantunnon kysymysten(syntien) takia.

    ...Taivas ja helvetti ovat mielentiloja ja asianomaisesta itsestään riippuu esimerkiksi se kuinka pitkäksi ja vaikeaksi"oleskelu helvetissä" muodostuu(on tietysti olemassa "helvetillisiä" olosuhteita joihin syntynyt tai joutunut ei voi juurikaan vaikuttaa, mutta se on eri kysymys).

    Tuomiopäivää ei siis tule, eikä siten myöskään ruumiiden ylösnousemusta, kyse on tässäkin tapauksessa selvästä väärinkäsityksestä(tai harhauskomuksesta).Ihminen on kuolemansa jälkeen henkisessä, aineettomassa tilassa, joten seurauksia ja tulevaa on tarkasteltava siltä pohjalta.

    Taivas ja helvetti käsitteet olisi syytä kristinuskon piirissä selventää ja tarkentaa kokonaan uudelleen ,samoin kuin esimerkiksi tuomiopäivä,Jumala,sielu ja synti-käsitteeet.

    Äänestä

  • SUINKAAN kirjoitti:

    Taivas ja helvetti ovat vertauskuvia, kuten helvetin tulikin.Mitään kaikille yhteistä tuomiopäivää ei ole eikä tule.Taivasta ja helvettiä ei paikkoina ole olemassa.Taivas voidaan kuitenkin ymmärtää sellaiseksi sielulliseksi tilaksi, jossa asiaomainen on sopusoinnussa itsensä ja ympäristönsä kanssa.
    Helvettiin joutuu(jo maanpäällä)tekemällä sellaisia tekoja, jotka ovat vastoin sitä mitä ITSE pitää oikeana.Omaatuntoaan vastaan ei tietoisesti pidä rikkoa."Helvetin" tuomion langettaa aina asianomainen itse ja panee myös tuomion täytäntöön.Erittäin usein vaikeiden mielenterveysongelmien takaa löytyy ristiriitaa, joka on syntynyt ratkaisemattomien ja käsittelemättömien omantunnon kysymysten(syntien) takia.

    ...Taivas ja helvetti ovat mielentiloja ja asianomaisesta itsestään riippuu esimerkiksi se kuinka pitkäksi ja vaikeaksi"oleskelu helvetissä" muodostuu(on tietysti olemassa "helvetillisiä" olosuhteita joihin syntynyt tai joutunut ei voi juurikaan vaikuttaa, mutta se on eri kysymys).

    Tuomiopäivää ei siis tule, eikä siten myöskään ruumiiden ylösnousemusta, kyse on tässäkin tapauksessa selvästä väärinkäsityksestä(tai harhauskomuksesta).Ihminen on kuolemansa jälkeen henkisessä, aineettomassa tilassa, joten seurauksia ja tulevaa on tarkasteltava siltä pohjalta.

    Taivas ja helvetti käsitteet olisi syytä kristinuskon piirissä selventää ja tarkentaa kokonaan uudelleen ,samoin kuin esimerkiksi tuomiopäivä,Jumala,sielu ja synti-käsitteeet.

    Äänestä

  • SUINKAAN kirjoitti:

    Taivas ja helvetti ovat vertauskuvia, kuten helvetin tulikin.Mitään kaikille yhteistä tuomiopäivää ei ole eikä tule.Taivasta ja helvettiä ei paikkoina ole olemassa.Taivas voidaan kuitenkin ymmärtää sellaiseksi sielulliseksi tilaksi, jossa asiaomainen on sopusoinnussa itsensä ja ympäristönsä kanssa.
    Helvettiin joutuu(jo maanpäällä)tekemällä sellaisia tekoja, jotka ovat vastoin sitä mitä ITSE pitää oikeana.Omaatuntoaan vastaan ei tietoisesti pidä rikkoa."Helvetin" tuomion langettaa aina asianomainen itse ja panee myös tuomion täytäntöön.Erittäin usein vaikeiden mielenterveysongelmien takaa löytyy ristiriitaa, joka on syntynyt ratkaisemattomien ja käsittelemättömien omantunnon kysymysten(syntien) takia.

    ...Taivas ja helvetti ovat mielentiloja ja asianomaisesta itsestään riippuu esimerkiksi se kuinka pitkäksi ja vaikeaksi"oleskelu helvetissä" muodostuu(on tietysti olemassa "helvetillisiä" olosuhteita joihin syntynyt tai joutunut ei voi juurikaan vaikuttaa, mutta se on eri kysymys).

    Tuomiopäivää ei siis tule, eikä siten myöskään ruumiiden ylösnousemusta, kyse on tässäkin tapauksessa selvästä väärinkäsityksestä(tai harhauskomuksesta).Ihminen on kuolemansa jälkeen henkisessä, aineettomassa tilassa, joten seurauksia ja tulevaa on tarkasteltava siltä pohjalta.

    Taivas ja helvetti käsitteet olisi syytä kristinuskon piirissä selventää ja tarkentaa kokonaan uudelleen ,samoin kuin esimerkiksi tuomiopäivä-,Jumala-,sielu- ja syntikäsitteeet.

    Äänestä

  • SUINKAAN kirjoitti:

    Taivas ja helvetti ovat vertauskuvia, kuten helvetin tulikin.Mitään kaikille yhteistä tuomiopäivää ei ole eikä tule.Taivasta ja helvettiä ei paikkoina ole olemassa.Taivas voidaan kuitenkin ymmärtää sellaiseksi sielulliseksi tilaksi, jossa asiaomainen on sopusoinnussa itsensä ja ympäristönsä kanssa.
    Helvettiin joutuu(jo maanpäällä)tekemällä sellaisia tekoja, jotka ovat vastoin sitä mitä ITSE pitää oikeana.Omaatuntoaan vastaan ei tietoisesti pidä rikkoa."Helvetin" tuomion langettaa aina asianomainen itse ja panee myös tuomion täytäntöön.Erittäin usein vaikeiden mielenterveysongelmien takaa löytyy ristiriitaa, joka on syntynyt ratkaisemattomien ja käsittelemättömien omantunnon kysymysten(syntien) takia.

    Keskustelun avaajan tekstin voi ymmärtää niin, kuin ymmärsin.


    Kieli poskessa vastaukseni oikeastaan näpyttelinkin.


    Oikeasti en usko mihinkään Jumalaan ja Saatanaan tai Taivaaseen ja Helvettiin (Todelliseen tai vertauskuvalliseen / fyysisen kuoleman jälkeiseen tai tähän maalliseen elämään liittyvään).

    Äänestä

  • O kirjoitti:

    ...Taivas ja helvetti ovat mielentiloja ja asianomaisesta itsestään riippuu esimerkiksi se kuinka pitkäksi ja vaikeaksi"oleskelu helvetissä" muodostuu(on tietysti olemassa "helvetillisiä" olosuhteita joihin syntynyt tai joutunut ei voi juurikaan vaikuttaa, mutta se on eri kysymys).

    Tuomiopäivää ei siis tule, eikä siten myöskään ruumiiden ylösnousemusta, kyse on tässäkin tapauksessa selvästä väärinkäsityksestä(tai harhauskomuksesta).Ihminen on kuolemansa jälkeen henkisessä, aineettomassa tilassa, joten seurauksia ja tulevaa on tarkasteltava siltä pohjalta.

    Taivas ja helvetti käsitteet olisi syytä kristinuskon piirissä selventää ja tarkentaa kokonaan uudelleen ,samoin kuin esimerkiksi tuomiopäivä-,Jumala-,sielu- ja syntikäsitteeet.

    Ja kertaus on opintojen äiti... :)

    Äänestä

yksilön tasolla minun rakkauteni häneen on kuin viileä vesi varjoinen puu jonka alla lepään armaani kanssa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Mannerkorpi kirjoitti:

Aiemmin väitin tällä foorumilla, ettei aineellista maailmanpaloa ole luvassa vaan tulessa palaminen on ymmärrettävä sielullisena kokemuksena. Herran tulo on ymmärrettävä sisäisenä tulipalona eli rakkautena. Käsittääkseni mitään sen vakavampaa ei tapahdu.

A.Mannerkorpi, Jyväskylä

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu