Helsingin sanomien Raija Kaikkosen kirjoittamassa artikkelissa "Pimeät hitas-kaupat ovat entistä yleisempiä ja härskimpiä" 20.9.2006 kerrottiin asuntoasiainosastolla meneillään olevasta lunastusprosessista Hitas-kaupoissa.
Tästä tapauksesta on tullut 24.10.2006 Asuntolautakunnan ennakkopäätös, joka osoittaa ettei kaupunki voi mitään ylihintaisille kaupoille. Huolimatta siitä, että useampi henkilö kertoi asuntoasianosastolle, että ylihintaa on pyydetty kyseisessä kaupassa ja ylihinnan pyytämisestä oli tullut ketjureaktio, päätti asuntolautakunta, ettei lunastusta voida kaupungin taholta suorittaa. Tätä päätöstä lautakunnan ei tietenkään tarvitse mitenkään perustella. Riitti, että ostaja, joka olisi menettänyt asuntonsa lunastuksen toteutuessa, vetosi "päättäviin elimiin". Selkeä Hitas-järjestelmän väärinkäyttö, jonka useampi henkilö olisi ollut valmis oikeudessa todistamaan, ei ollut tässä asiassa merkittävä.
Tällaisen päätöksen myötä ei kenenkään Hitas-osakkaan tarvitse enää tyytyä kattohintaan, vaan asunto voidaan myydä tarjousten perusteella. Paras tarjous voittakoon, hintaa ei tarvitse edes yrittää kätkeä irtaimistokauppaan. Tämän lisäksi pimeän ylihinnan osalta ei tietenkään tarvitse maksaa veroa. Pääasia on ettei maksettu ylihinta näy kauppakirjassa ja jos kaupunki puuttuu asiaan, uuden omistajan ja miksei myös myyjän tulee valittaa asuntolautakuntaan ja vakuuttaa lautakunnan jäsenet siitä, että lunastus on kohtuuton.
Asuntolautakunnan päätös tästä lunastusprosessista tulee olla sama myös kaikissa muissa hitas-kaupoissa. On erikoista, että tämän lunastusprosessin esityslista on poistettu kaupungin sivuilta. Nopeimmat ovat kuitenkin ehtineet tallentaa ja tulostaa esityslistan ja päätöksen ja niihin voi vedota jos tulee "ongelmia" pimeissä kaupoissa.
Hitas-järjestelmässä ei ole selkeitä periaatteita. Se ei käytännössä perustu yhtiöjärjestykseen, kansalaisten rehellisyyteen tai oikeudenmukaisuuteen, sen perustana on yksittäisten kaupungin virkamiesten ja asuntolautakunnan jäsenten tekemät esitykset ja päätökset tapauskohtaisesti. Näin ollen voimme vain todeta, ettei mitään Hitas-järjestelmää tosiasiassa ole olemassakaan ja Hitas-asuntojen enimmäishintalaskelmista tulisi luopua turhana yhteiskunnan rahoja vievänä toimenpiteenä.
Tästä tapauksesta on tullut 24.10.2006 Asuntolautakunnan ennakkopäätös, joka osoittaa ettei kaupunki voi mitään ylihintaisille kaupoille. Huolimatta siitä, että useampi henkilö kertoi asuntoasianosastolle, että ylihintaa on pyydetty kyseisessä kaupassa ja ylihinnan pyytämisestä oli tullut ketjureaktio, päätti asuntolautakunta, ettei lunastusta voida kaupungin taholta suorittaa. Tätä päätöstä lautakunnan ei tietenkään tarvitse mitenkään perustella. Riitti, että ostaja, joka olisi menettänyt asuntonsa lunastuksen toteutuessa, vetosi "päättäviin elimiin". Selkeä Hitas-järjestelmän väärinkäyttö, jonka useampi henkilö olisi ollut valmis oikeudessa todistamaan, ei ollut tässä asiassa merkittävä.
Tällaisen päätöksen myötä ei kenenkään Hitas-osakkaan tarvitse enää tyytyä kattohintaan, vaan asunto voidaan myydä tarjousten perusteella. Paras tarjous voittakoon, hintaa ei tarvitse edes yrittää kätkeä irtaimistokauppaan. Tämän lisäksi pimeän ylihinnan osalta ei tietenkään tarvitse maksaa veroa. Pääasia on ettei maksettu ylihinta näy kauppakirjassa ja jos kaupunki puuttuu asiaan, uuden omistajan ja miksei myös myyjän tulee valittaa asuntolautakuntaan ja vakuuttaa lautakunnan jäsenet siitä, että lunastus on kohtuuton.
Asuntolautakunnan päätös tästä lunastusprosessista tulee olla sama myös kaikissa muissa hitas-kaupoissa. On erikoista, että tämän lunastusprosessin esityslista on poistettu kaupungin sivuilta. Nopeimmat ovat kuitenkin ehtineet tallentaa ja tulostaa esityslistan ja päätöksen ja niihin voi vedota jos tulee "ongelmia" pimeissä kaupoissa.
Hitas-järjestelmässä ei ole selkeitä periaatteita. Se ei käytännössä perustu yhtiöjärjestykseen, kansalaisten rehellisyyteen tai oikeudenmukaisuuteen, sen perustana on yksittäisten kaupungin virkamiesten ja asuntolautakunnan jäsenten tekemät esitykset ja päätökset tapauskohtaisesti. Näin ollen voimme vain todeta, ettei mitään Hitas-järjestelmää tosiasiassa ole olemassakaan ja Hitas-asuntojen enimmäishintalaskelmista tulisi luopua turhana yhteiskunnan rahoja vievänä toimenpiteenä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos jollain on se tallessa, olisi ystävällistä pistää se tänne tiedoksi.
Hitas- (= Helsingin ihmeellisen törkeä asuntojen sosialisointi-)järjestelmä.
Se luotiin aikana, jolloin kaupunki oli lakannut myymästä tonttejaan.
Nyt kaupunki myy tonttejaan kiskurihinnoin, ja antaa myydä niille pykättyjä asuntoja vielä kiskurimaisemmin hinnoin.
Kaupunki antaa ottaa piilevää tontinhintaa vuokramaillaan olevien asuntojen kaupoissa.
Mutta Hitas-torpparit pidetään kurissa.
Ja historia unohtuu. Moni Hitas-torppari nimittäin jäi asuntoonsa loukkuun, kun kaupunki säädätti aikanaan hitas-lain (jota alettiin soveltaa takautuvasti). Moni torppari menetti pysyvästi mahdollisuuden vaihtaa isompaan tai pienempään asuntoon kaupungin hurjimpien päsmäröintivuosien aikana.
Yleisesti ottaen ei siis liene ihme, jos joku torppari nyt yrittää saada "ylihinnalla" hieman omiaan pois? Olisiko sitä paitsi tuokaan mainittu asunto muuten edes tullut myyntiin. "Ylihintaisenakin" se ilmeisesti on edelleen ostajalle edullinen.
Miksi ihmeessä 2000-luvun oloissa hitas-asunnon myyjän pitäisi subventoida ostajaa? Asunto ei ole kenties aikanaan ollut halpa, ja kallis asuntolaina on vielä nostanut hintaa omistajan kannalta ajatellen. Suuri osa hitas-asunnoista on kovan rahan asuntoja, joita tavalliset ihmiset ovat ostaneet asumistarpeeseensa.
Päivän hesarin mukaan hitas-torppareille suunnitellaan taas jonkinlaista kuristuslakia. Otetaanko hitas-kaupoissa myös jonotusnumerot jälleen käyttöön? Osoittaakohan kaupunki ostajan, jota hitas-asunnosta luopuvan on subventoitava? Vai sosialisoidaanko kämpät suoraan kaupungille?