Miten tapahtui ihka ensimmäinen korotus? Missä? Jos MEIDÄN jumalamme kerta on korotettu ihminen, joka on elänyt elämänsä täydellisesti jollakin planeetalla, ja HÄNEN jumalansa jne. samoin aina sitä ennenkin.
Täytyy olla olemassa jokin muukin keino jolla ihmisestä voi tulla korottunut, eli jumala.
Täytyy olla olemassa jokin muukin keino jolla ihmisestä voi tulla korottunut, eli jumala.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Iankaikkisuudessa ei tunneta aikakäsitettä.
Kysymyksesi siis on "turha", sitä ovat filosofit (ja vähän muutkin) pyöritelleen koko tunnetun historian ajan.
Spekuloida voidaan aina.
;-)
ketjun ensimmäisestä jumalaksikorottamisesta. Sen tavan täytyy välttämättä olla eri kuin kaikki seuraavat.
Jos oli joku jumala ennen koko tätä ketjua niin miten hänestä tuli jumala? Eihän hän ole voinut tulla ensin henkilapseksi henkimaailmassa kun ei ollut aiempia jumalia. Ja sitten syntyä ihmiseksi jonkin planeetan päälle kun ei ollut mitään semmoistakaan.
Aadamin ja Eevan 'syntyyn'. Oliko heidän alkunsa erilainen kuin meidän, heidän jälkeläistensä, syntymä?
Valitettavasti Raamattukaan ei yksityiskohtia kerro,joten olemme asiasta yhtälailla tietämättömiä edelleen.
Kyllä asiata voidaan keskustella, mutta se tarkoittaa sitäe ttä meillä on tuo aika aspekti tässä mukana (eli siis ketjun *ensimmäinen* jne.)
Mutta kun iankaikkisuudesa ei ole aikaa, niin mitä tahansa spekuloimme, niin se on pelkää spekulaatiota, koska meillä on mukana tuossa aikamääre, jota siis ei ole olemassakaan itse asian yhteydessä...
Mutta yleisesti ottean koko ongelman ydin on sama kuin heillä jotka uskovat yhteen luomattomaan Jumalaan... Tuon "alun" ymmärtämiseen siis... EIkä sitä alkua ole kun ei ole aikaa... ;-)
silti mahdollista: ensimmäinen Jumala on entelekian tulos. Entelekia on luonnossa ilmenevä täydellistymisprosessi. Sen ansiosta elementit järjestyvät yhä monimutkaisemmiksi organisaatioiksi. Joka tapauksessa on selvää, ettei täydellisyys voi syntyä hetkessä, vaan se on pitkän prosessin tulos.
Kun Jumala oli saavuttanut täydellisyyden, hän alkoi toimia saadakseen aikaan muita kaltaisiaan.
Hiukan selvisi sentään. Mutta mormoneillakaan ei siis ole mitään vastausta tähän vaan tämä on vain yksittäisten jäsenten spekulaatiota vai mitä.
että elementit ovat ikuisia. Tyhjästä ei synny mitään. Meissäkin on jotain ikuista: "Älyä eli totuuden valkeutta ei ole luotu eikä tehty, eikä sitä myöskään voi luoda eikä tehdä." Luominen on järjestämistä. Nämä periaatteet on ilmoitettu.
Jumalan alkuperän miettiminen menee meidän käsityskyvyn ulkopuolelle. Tuo sinun entelekiaan liittyvä kuvauksesi ei mielestäni oikein sovi, koska silloin Jumala on kehittynyt vähän samaan tapaan kuin ihminen evoluution mukaan. Tuollainen Jumala olisi periaatteessa vain kehityksen huipulla oleva alieni, jonkin sortin ufoäijä. Näin ollen voi esittää kysymyksen: miten entelekia syntyi / onko entelekia Jumala?
Jumalan synnystä / olomuodosta ei kukaan tiedä mitään varmaa, kuten esimerkiksi sitä, että onko koko Jumalaa olemassa. Kaikki esitetyt on ihmisten keksimää teoriaa. Jos minun pitäisi pistää parastani mielikuvitukseni perukoilta, koittaisin selittää asiaa näin:
Tämän fyysisen maailmankaikkeuden lisäksi on olemassa ajasta riippumaton paikka, jota voitaneen kutsua taivaaksi. Fyysisellä maailmankaikkeudella on alku ja myös loppu, näin ollen se on luotu. Oletetaan, että "Jumala" on luonut tuon fyysisen maailman ja sen lait.
Fyysisen elämän tuloksena syntyy ihmisiä (ja muita eläimiä), joille kehittyy tietoisuus. Tuo tietoisuus on sellainen elementti, joka jää jäljelle kun fyysinen elämä loppuu. Tietoisuus "elää" tuolla ajattomuudessa, eli taivaassa. Näin ollen fyysinen maailma synnyttää lisää "tietoisuuksia" taivaaseen. MAP-kirkon mukaan nämä "tietoisuudet", älyt ovat aina olleet olemassa, mutta minä olisin valmis uskomaan, että näin ei ole vaan äly/tietoisuus syntyy vain ja ainoastaanmaallisen elämän tuloksena. Voidaan ajatella, että koska äly "syntyy", niin sillä on alku, joten sillä täytyy myös olla loppu. Mutta jos äly syntyy ajattomuuteen, niin sillä ei ole alkua eikä loppua, sillä se on "ajaton". Näin ollen, jostain syntynyt äly voi kuitenkin olla ikuinen ja ajaton. Tämä mahdollistaa sen, että Jumalakin voi olla syntynyt jostain, mutta suurin kysymys on se, että mikä/kuka on muodostanut maailmankaikkeuden???? Voisiko se kaikki olla sattumaa? Voi olla, mutta en oikein voi uskoa siihen.
Minä olisin henkilökohtaisesti valmis uskomaan, että Jumala ei ole yksi "mies/äly" vaan kollektiivinen kokonaisuus, johon kuuluvat kaikki älyt ja tietoisuudet. Tämä liippaa vähän Buddhalaista käsitystä asiasta, mutta selittää myös Jeesuksen sanat; me olemme kaikki Jumalia - muodostamme yhdessä kollektiivisen tietoisuuden.
Ajatuksena entelekia tuo vastauksen, mutt aluo lisää kysymyksiä, kuten sen että mekin olemme tuon saman entelekian tulos... Emme siis ole välttämättä entelekiasta syntyneen Jumalan luomistyön tulos...
Mutta oma näkemyksesi on (minusta) harvinaisen järkevä.
"..suurin kysymys on se, että mikä/kuka on muodostanut maailmankaikkeuden????" Jos näin kysytään, niin on taas kysyttävä mistä tuo muodostaja on syntynyt jne. - Ainoa järkevä toteamus on, että aina on ollut jotain. Jumalan alkuperän miettiminen on aivan käsityskykymme mukaista, kun peruslähjtökohtana on se, että elementit ovat ikuiset.
Entelekiakin on ikuista ja luomatonta. Sitä voi verrata älyyn ellei se peräti olekin tuota älyä.
Ihmisälyllä ei oikein voi ymmärtää ajattomuutta. En esimerkiksi oikein osaa vastata seuraavaan:
- jos ajattomaan maailmaan luodaan/syntyy jotain, niin onko sillä silloin jokin alku? Voi olla, että ajattomuuteen luotu juttu on ihan yhtä ikuinen kuin luojansa.
ikuisesti olemassa olevalle ei ole alkua eikä loppua. Niinpä mekin olemme ikuisuusolentoja. Emme voi lakata olemasta, vaikka haluaisimmekin. Jotkut tulevat haluamaan, että voisivat olla olematta. Toisille taas olemassaolo tuottaa lopulta ilon täyteyden. Sen tähden Isä toimii hyväksemme: "Henki ja ruumis erottamattomasti yhteen liittyineinä saavat aikaan ilon täyteyden." "Ihmiset ovat,jotta heillä olisi ilo."
aikaa, ja tarkoitetaan sitä kirjaimellisesti, sorrutaan suureen erehdykseen. Jumala on kaikkinäkevä, siispä Hän havaitsee kaiken, myös ajan. Mutta Hän ei ainoastaan näe ajasta yhtä hetkeä vaan kykenee tarkastelemaan kaikkia hetkiä. Tälläisessä maailmassa voi olla asioita joilla on alku ja loppu, mutta ne kuitenkin ovat ajattomalle tarkkailijalle aina olemassa.
Tuossakin paistaa läpi oma halusi: "Emme voi lakata olemasta, vaikka haluaisimmekin. Jotkut tulevat haluamaan, että voisivat olla olematta."
Sinähän toivot tuollaista kohtaloa meille tämän palstan antimorkuille. Tulet pettymään valtavasti, jos Jumala armahtaa meidätkin tai jos vain lakkaamme olemasta.
mutta älä Jumalaa tai uskovaisia, jotka kertovat Jumalan oikeudenmukaisuudesta. Jos ihminen joutuu kadotukseen, niin hän joutuu sinne oman käyttäymisensä vuoksi. Jumalakin on sidottu oikeudenmuaisuuden lakiin. Ilman sitä hän lakkaisi olemasta Jumala.
Oikeudenmukaisuus on niin tärkeä periaate, että sen vaatimusten täyttäminen vaati äärettömän sovituksen. Tuon sovituksen voi ottaa vastaan tai hylätä, mutta silloinkin oikeudenmukaisuuden vaatimukset voidaan useimpien kohdalla täyttää niin, että henkilö itse kärsii kaiken, mitä oikeudenmukaisuus vaatii. Ilmeisesti vain harvat tuhoavat tuonkin mahdollisuuden. He ovat niitä, jotka tekevät anteeksiantamattoman synnin.
ymmärsit Tapanin viestin väärin. Ei hän eikä kukaan muukaan tässä tuomitse, eikä halua tuomita ketään. Olemmehan saman Jumalan henkilapsia, joille hän haluaa vain hyvää. Siksi hän pitää kättään ojennettuna päiväkausia ja odottaa, että tartumme siihen ja osallistumme pelastussuunnitelmaan, joka tuottaa iankaikkisen ilon.
Se mihin Tapani tuossa viittaa, että joku haluaisi lakata olemasta, johtuu aikanaan sen yksilön itsensä tekemästä pysyvästä valinnasta ja näin hän tavallaan tuomitsee itsensä ja kärsii valinnastaan kun huomaa mitä on menettänyt.
Niin kauan kun olemme tiellä, ei kukaan voi sanoa kuka pelastuu ja kuka ei. Ankarinkin vastustaja voi muuttaa mielensä, kuten Saulus Tarsolainen joka kääntymyksensä jälkeen otti nimekseen Paavali. Tisaalta myös se joka on jo valinnut evankeliumin voi myös vilpistyä siitä pois, kuten Juudas aikanaan.
jos ssat siitä tyydytystä.
En syytä Jumalaa enkä olemassaoloa sinun lahkosi ahdasmielisistä opeista.
Sinun sanoistasi syytän vain sinua.
>He ovat niitä, jotka tekevät anteeksiantamattoman synnin.
Mites se oli mm. mustaihoisen naimisen suhteen? Profeettannehan opetti, että vain verisovituksella sen voi sovittaa, samoin kuin mormonikirkosta eroamisen.
Et kai tosissasi luule, että me kirkkonne ulkopuoliset uskoisimme moiseen soopaan tai ylipäänsä muihinkaan pelotteluihinne?
Täsmälleen samantyylisiin asioihin vetoavat muutkin ahtaiden uskonnollisten lahkojen edustajat, joiden kanssa olen keskustellut.
Tuohan tarkoitti suomennettuna sitä, että kaikki jotka eivät usko Map-kirkkoon ja Joseph Smithiin, tuomitsevat itse itsensä.
Heko, heko...
Raamatun sana varottaa meitä. On sanottu myös niin, että jokaisen, jota on varotettu tulee varottaa muita. Raamatussa on lukuisia kohtia anteeksiantamattomasta synnistä.
ei ole eroaminen mormonikirkosta, vaikka niin luuletkin. Raamattu ei mainitse asiata sanallakaan...
mailisi 24sessa
ei ole eroaminen mormonikirkosta, vaikka niin luuletkin.??? MISSÄ Tapani näin sanoi?? En löydä sitä mistään??
Tuohan on oleellinen asia, joka sisältyy map-kirkon opetukseen. Ihminen joka on ollut varma "totuudesta", mutta on sen hylännyt, syyllistyy syntiin, joka vaatii verisovituksen. Mm. profeettanne Brigham Young on asian selvästi ilmaissut.
Tapani on usein vedonnut asiassa siihen, että vain todella harvat ovat niin varmoja totuudesta, että tuo toteutuisi heidän kohdallaan.
Ristiriitahan on siinä, että Tapsa toisaalta väittää, että jokainen, joka tutkii Mormonin kirjaa vilpittömin mielin VAKUUTTUU mormonismin olevan totta.
Tuossa kirkon jättämisasiassa hän kuitenkin antaa ymmärtää, että vain harvat ovat ymmärtäneet kirkosta sen vertaa, että eroaminen olisi mainittu vakava synti...
Elikkä siis tämä ihmisen korotusjuttu, missä kohtaa Mormonin kirjassa voi oppia siitä jotain?