Nyt se minulle selvisi. Auton saa puristus kiihtymään, ei vääntö saatika teho. Ensin on puristus ja sitten vasta vääntö kampiakselilla. Mitä korkeampi puristus suhde sitä kiihtyvämpi auto, tämähän sanoo järkikin.
Puristava moottori on paljon voimakkaampi kuin matalapuristeinen tarvitaanhan siihen suurempi starttimoottorikin (siis enemmän kilowattitunteja). Kääntäen siis matalilla puristuksilla pyörähtelevä moottori pysähtyy heti kun kampiakselia rasitetaan, ei siis voimaa.
Puristava moottori on paljon voimakkaampi kuin matalapuristeinen tarvitaanhan siihen suurempi starttimoottorikin (siis enemmän kilowattitunteja). Kääntäen siis matalilla puristuksilla pyörähtelevä moottori pysähtyy heti kun kampiakselia rasitetaan, ei siis voimaa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
lääkärissä, ei taida olla lääkitys kohdallaan
Oot ihan oikeessa, kun autoo nostetaa puristussuhetta kantta fiilaamalla nii sen jälkee tarttee tehokkaampaa pensaa, 98 tai enemmän.
Tolla pensal saadaa autost semmonen 5-10 rossaa lisätehoo ku vaan kääntää sytkää myöhäselle tarpeeks.
Joihinki tarttee toi startti tosiaa vaihtaa vaikka diiselin startiks et on tarpeeks niit kilowattituntei, et se jaksaa pyörähtää yli sen auton oman moottorin tehon.
Mut noin se periaattees menee, jos meinaa virittää nii kannest vaa pois ja tehokkaampaa pensaa tankkii.
Puristussuhteen kasvattaminen on yleensä suoraan lisännyt vääntömomenttia eli voimaa läpi kierroslukualueen. Myös huipputeho kasvaa.. Ongelmana on vain polttoaineen nakutuskestävyys.
Vanha virityskikka.
Miksi dieseleissä ei sitten ole suuremmat puristukset jos sillä kerran saa noin helposti tehoja. ? ?
korkeampi puristussuhde kuin bensassa. Vanhoissa esikammiodieseleissa luokkaa 22:1 ja nykyisissä suoraruisku luokkaa 15:1. Bensa-autoissa kympin tietämillä
Kysymyksen koskevan sitä, miksi dieseleissä ei käytetä esim 25-30 puristussuhteita jos se kerran lisää tehoa kautta kierrosalueen.
Lainaus edeltä;
" Puristussuhteen kasvattaminen on yleensä suoraan lisännyt vääntömomenttia eli voimaa läpi kierroslukualueen. Myös huipputeho kasvaa. "
Tarkoitin bensakonetta puristusaiheessa.
Miksi muuten käytetään nakutustunnistimia ja korotetaan puristussuhdetta muuta kuin hyötysuhteen parantamiseksi ?
samallahan nousee vääntömomentti. Kaikki asioita joita tavoitellaan.
Saab teki jopa muuttuvapuristeisen moottorin joka toimi osakuormalla suurilla puristuksilla (bensa).
Emn tiedä missä vaiheesa on kehitystyö nykyään.
Miksi dieseleissä kehityssuunta on päinvastainen ?
Ei kai sillä ole merkitystä, kuinka seos sytytetään. ?
siitä kun turbo ahtaa jopa 3 barin paineella ilmaa sylinteriin
VOIMA se on joka määrää, ja se on teho kertaa vääntö, siinä laskukaava!
Sitäpaitsi vain jenkkimoottoreissa on oikeaa kunnon vääntöä, ei turboissa eikä muissakaan!
optimi on luokkaa 14 - 16. Suurentamalla puristussuhdetta terminen hyötysuhde on kasvaa, mutta samalla kasvavat mekaaniset häviöt syövät kasvua pois jolloin optimi asettuu puristussuhteen noin 14-16 paikkeille.
Saabin keksimä muuttuvapuristussuhteinen moottori on ainakin teoriassa hyvä ja toimiva. GM osti sen pois - miksi?
Halusiko poistaa liian hyvän keksinnön markkinoilta turvatakseen oman alkeellisen tuotantonsa myynnin?
Polttoaine toistaiseksi määrää sekä diesel - että bensiinimoottorin puristuspaineita.