Moni elinikäinen ateisti

Jokainen kristitty on tiukan paikan tullen rukoillut shivaa, tämä on selvää

"There's no others than shivaists in the foxholes"

Runkkaa päivittäin vaikkei tunnustakaan.. :D :D :D

Taas on varmaan oikea paikka kysyä, että mitäs helvettiä sitten?

...uskista epäilee omaa uskoaan koko ajan?

Tavan takia sitä jokainen tekee kaikenlaista eikä edes huomaa sitä..

Ja niin, "turvautunut rukoukseen" rukoilemalla mitä?
Sinä oletat automaattisesti, että omaa jumalaasi ;)

rukoilee melkeinpä aina Allahia.

Totta kai sitä hartaasti toivoo jotain kun on tiukka paikka. Siinä voivat auttaa ajatukset "jostain suuremmasta" tai esim. Krishnasta, riippuen siitä millaisen kasvatuksen on saanut.

Itse en juuri koskaan ole rukoillut siinä mielessä, että pyytäisin jotain. Ennemmin olen etsinyt toivoa rauhasta ja hiljentymisestä, kuten uskovatkin.

Rukouksessa on kaunista juuri se, että kukaan ei näytä vastaavan (paitsi jälkeenpäin onnekkaan sattuman kautta). Se on äärimmäisen toivon ilmaisu, paljaan totuuden hetki. Sen hengen järkkymätön uskonnollinen usko tappaa.

Joo tunnustan! *kyynel* Ihan pikku ipanana ikävissäni rukoilin, että äippä tulis takaisin etelänlomalta just sinä päivänä, mutta ei se tullu ku vasta viikon päästä (suunnitelman mukaan).

Sit toinen kerta oli kauheessa kännissä kun kavereiden kans leikittiin pelikorteilla ja havaittiin matemaattisesti erittäin epätodennäköinen ilmiö, joka toistui kymmeniä kertoja... siinä sitten keksittiin että pakkahan on riivattu (halusin säilyttää kuitenkin arvokkuuteni ja roolini kaveriporukan pakanana enkä ristinyt köäsiäni). :D

Sit yks kerta manasin laskuhumalassa kaikkia mahdollisia jumalia ja puolijumalia varmaan tunnin ajan.

Yhdelläkään noista kerroista en saavuttanut mitään havaittavaa vaikutusta. Se niistä jumalista sitten. :p

Vai eikö jesse vastaa humalaisille?