Haluaisin puhua alistumisesta ja tasa-arvosta. Tällä palstalla on montakin ketjua, joissa näistä teemoista keskustellaan, ja siksi ajattelin tehdä ihan oman aloituksen jossa vähän kokoan niitä ajatuksia, mitä nuo useammatkin ketjut ovat mieleeni tuoneet. En tässä vaiheessa oikein itsekään vielä tiedä, mitä asioita varsinaisesti tulen käsittelemään. Tämä on vain tällaista yksinpuhelua ja pohtimista omassa mielessäni, mutta jos joku on kiinnostunut kanssani miettimään alistumista ja tasa-arvoa, niin tervetuloa. Kaikille selväjärkisille kehotan jo tässä vaiheessa jättämään tämän kirjoitukseni väliin, koska jutuissani ei yleensä ole päätä eikä häntää ja kaikkihan tietävät, että savolaisen puhetta kuunnellessa vastuu on yksinomaan kuulijalla.
Jostain luin määritelmän, että islam tarkoittaa alistumista Jumalan tahtoon. Mutta mitä se alistuminen sitten tarkoittaa? Sana alistua saa aika monet näkemään punaista. Alistuminen on jotain negatiivista ja EPÄtasa-arvoista. Jotain sellaista, jossa toinen osapuoli joko fyysisesti tai henkisesti nujerretaan hiljaiseksi ja vahvempi osapuoli saa mielivaltaisesti määrätä toista ja käyttää jopa hyväkseen.
Moni ajattelee, että sellainen uskonto, jossa ihmiseltä vaaditaan alistumista Jumalan tahtoon, on suoraan esikampakeraamiselta kaudelta eikä missään tapauksessa kuulu ainakaan länsimaiseen Eurooppaan ja Amerikkaan. Kukaan ei halua Jumalaa, jonka tahtoon tulisi alistua. Jokainen haluaa sellaisen jumalan, jolta voi pyytää ja vaatia haluamiaan asioita. Jos kerran Jumala on hyvä ja armollinen ja oikeudenmukainen, niin tokihan hän aikuista fiksua ihmistä kuuntelee, ja vastaa myöntävästi hänen järkeviin ja asiallisiin pyyntöihinsä.
Allahin lisäksi myös kristinuskon Jumala on niin ilkeä ja itserakas, että edellyttää luomaltaan ihmiseltä kunnioitusta ja alistumista Hänen tahtoonsa. Ihminen ei haluaisi alistua Jumalalle. Tästä lihan mielen ja hengen mielen kamppailusta kertoo osuvasti esimerkiksi Roomalaiskirjeen kahdeksas luku. Ihmisen lihallinen mieli ei hyväksy alistumista “sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan.” Ja kuudes jae: “Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha.”
Elämä ja rauha. Ihania sanoja. Elämä - miten kaunis ja lämmin sana. Rauha - lepoa Jumalassa. Päässäni soi Ahti Sonnisen joululaulu “Rauhaa, vain rauhaa”. Onnellinen se ihminen, jolla on rauha sydämessään. Kun minä rukoilen Jumalaa, niin aika usein polvistun lattialle. Miksi? Juuri siksi, että minusta tuntuu että HALUAN polvistua ja polvistumisella osoittaa Jumalalleni oman nöyrtymiseni, alistumiseni ja tyytymiseni Jumalan tahtoon. Samalla tunnustan tuolla polvistumisellani Jumalan mahtavuuden, suuruuden, kaikkivoipaisuuden ja kunnian minun edessäni.
Monesti kerron Jumalalle nämä asiat, mutta jos olen laiskalla päällä tai muuten kiireinen, niin pelkästään tuolla polvistumisella ilmaisen Jumalalle oman alamaisuuteni häntä kohtaan. Lempirukoukseni alkaa näin: Isä meidän, joka olet taivaassa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi, tulkoon sinun valtakuntasi (ja sitten se tärkein), TAPAHTUKOON SINUN TAHTOSI myös maan päällä niinkuin taivaassa. Sitten tulee välitarinaa, sekin tärkeää, ja rukous loppuu: sillä SINUN on valtakunta, voima ja kunnia, iankaikkisesti. Amen.
Jos en rukoilekaan aina koko Isä meidän -rukousta, niin yleensä liitän rukouksiini aina tuon “tapahtukoon sinun tahtosi”. Meillä on lupa pyytää asioita Jumalalta. Saako sitten ihminen pyytää Jumalalta MITÄ VAIN? Kyllä, mutta silloin täytyy myös hyväksyä se, että Jumala saa vastata pyyntöön mitä vain. Jumala kuulee kaikki rukoukset, mutta Hän ei ole hokkuspokkus-automaatti, jolta voi halutessaan tilata Quatro Stagione -pizzan kaikilla mausteilla.
Monesti olen pyytänyt Jumalalta vakavampiakin asioita. Olen pyytänyt rukousvastausta koskien opiskeluja ja olen pyytänyt parantuvani niin, etten tarvitsisi lääkkeitä. Olen sanonut Jumalalle, että haloo, varmasti on SINUN tahtosi, että saisin elää terveenä normaalia elämää?!
Miksei Jumala sitten vastaa kaikkiin pyyntöihimme myöntävästi, vaikka omasta mielestämme pyydämmekin Häneltä hyviä ja hyödyllisiä asioita? Minun on kaikkein helpointa ajatella Jumalaa rakastavana Isänä, joka käyttäytyy kuin viisas ja huolehtiva perheen isä tai äiti. Miettikäämme vain omia ihmislapsiamme; minkälaisia pyyntöjä ja ehdotuksia heiltä tuleekaan. Missä jamassa olisivat lapsemme, jos aina vain suostuisimme heidän kaikkiin pyyntöihinsä. On pakko välillä sanoa EI. Se saattaa aiheuttaa uhma- tai murrosikäisessä toisinaan koviakin vastalauseita ja suuria pettymyksiä. Lapsesta tuntuu, että tuo faija on yksi paska fossiili eikä tajua meikäläisen elämästä yhtään mitään. Isä antaa täysin typeriä käskyjä, ettei saa muka kiivetä tuolle korkealle kivelle. Miksei?
Riippuen lapsen iästä, joutuu monesti antamaan lapsen mielestä epäoikeudenmukaisia käskyjä. Siskoni kaksivuotias tyttö ei voi käsittää, miksi HÄN ei saa kiivetä sille korkealle kivelle kun taas vanhemmat serkkutytöt voivat. Täysin epäoikeudenmukaista! Tytölle on selitetty syyt moneen kertaan ja sanottu, että sitten kun sinä olet pari vuotta vanhempi, niin sitten sinäkin sinne saat kiivetä. Ei mene jakeluun. Mitä ihmettä tarkoittaa “pari vuotta”, minä haluan sinne kivelle NYT. Tytön YMMÄRRYS ei riitä käsittämään tuota asiaa.
Me aikuiset käyttäydymme yleensä juuri samalla tavalla suhteessa Luojaamme. Me pyydämme asioita Jumalalta ja sitten kun Hän sanoo ei, me suutumme. Minulle on ainakin monestikin käynyt näin. Ajattelen, että minun pyyntöni on oikein hurskas ja oikeudenmukainen, ja Jumala ei taida edes kuunnella mitä minulla on sanottavaa.
Jumala sanoo:
“Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.”
Me olemme Luojamme edessä niin pieniä, ettei meillä yksinkertaisesti ole KÄSITYSKYKYÄ niihin kaikkiin asioihin, joita Jumala on ihmisille määrännyt. Jos minä pyydän, että pyöräni ei enää tänä syksynä hajoaisi, koska olen tänä kesänä käyttänyt jo paljon rahaa sen korjaamiseen, ja sitten, rengas kuitenkin hajoaa, niin kysyn Jumalalta, että kiusakseniko sinä tuollaista teet? Varsinkin kun vielä pyysin, ettei pyörä enää hajoaisi! Johtopäätös ihmisellä on: Jumala taitaa olla epäoikeudenmukainen.
Minä uskon että kaikella on oma tarkoituksensa. Tuolla pyörän renkaan hajoamisellakin on oma tarkoitus, eikä se ole sattumalta tapahtunut vaan Jumala on sallinut näin tapahtuvan. Miksi sitten niin on, niin sitä en tiedä. Mutta sen tiedän, että jos alkaisin äkäilemään jokaisesta “esteestä”, jotka tielleni tulevat, niin äkkiä olisin sairaalassa ylistressaantuneena ja katkeroituneena.
Jumala ei ole hyvä haltija, joka toteuttaa jokaisen toiveemme, vaan Jumala on hyvä Isä, joka rakastaa lapsiaan, sinua ja minua. Kun rukoilen Jumalaa, niin rukoukseni eivät koskaan noudata mitään kaavaa, vaan rukoukseni ovat tällaisia samanlaisia omin sanoin tehtyjä keskustelutuokioita (ja “aey“ sanoo nyt, että voi Jumala-parkaa!), joissa selitän Jumalalle kaiken mitä minulle milloinkin kuuluu, mitä olen puuhannut, miltä se on tuntunut ja kysyn sitten, että mitä Jumalalle kuuluu. Jos on jokin asia, jota toivoisin, niin silloin pyydän sitä, koska omalta Isältään pyytäminen on täysin luvallista.
Ajattelen olevani kuin se kaksivuotias tyttö, joka täysin luottaa isäänsä ja on täysin turvassa ja hyvässä hoidossa isänsä ja äitinsä talossa. Välillä kiukutellaan, kun jokainen pyyntöni ei toteudukaan, mutta sitten saattaa vuosienkin päästä tulla niitä oivalluksia, että hienoa, niin ei tapahtunutkaan, kuin toivoin. Sairaalan suljetulla osastolla vahvoissa skitsofrenialääkkeissä ankeissa tunnelmissa minä kyllä useinkin mietin, että ei taida Jumala minusta hirveästi välittää. Nyt vuosien päästä käsityskykyni on laajentunut. Kun mietin sitä Tuijaa, joka eli kovin levottomasti ennen sairastumistaan, ja vertaan tuota Tuijaa nykyiseen Tuijaan, niin EHDOTTOMASTI valitsen tämän nykyisen Tuijan. Ja tätä nykyistä Tuijaa ei tällaisena olisi olemassakaan, ellen olisi käynyt läpi myös niitä synkkiä vuosia. Kaikella on tarkoituksensa.
Se, että liitän rukouksiini tuon “tapahtukoon Sinun tahtosi”, tekee minusta VAPAAN. Minulla on jokin murhe, johon pyydän apua Jumalalta. Kuitenkin alistun Jumalan tahtoon ja tällä tavoin “jätän” asiani Jumalan harteille: olen tuonut tämän asian Jumalalle, sanonut siihen oman mielipiteeni, ja nyt jätän päätösvallan TÄYSIN Jumalalle. Sen jälkeen on hyvin vapautunut olo. Ei tarvitse enää miettiä tuota hiertävää ajatusta, koska olen jättänyt asian Jumalalle. Jumala on viisaampi kuin minä ja pystyy vaikuttamaan asioihini huomattavasti paremmin kuin minä.
Yhteenvetona tästä kaikesta kirjoittamastani sanon siis:
Alistuminen Jumalan tahtoon tekee minusta vapaan ja sydämessäni on rauha.
Sitten voisin jotain sanoa myös alistumisesta ihmisten välisissä suhteissa. En ole itse elänyt miehen kanssa suhteessa, joten voin olla ihan väärässä siitä, mitä tulen kirjoittamaan, mutta sallittakoon minulle mielipiteeni.
Hirveästi on puhuttu tasa-arvosta ja alistumisesta islamilaisessa avioliitossa. Nämä kaksi asiaa, tasa-arvo ja alistuminen miehen tahtoon, on tehty toistensa vastakohdiksi. Näin ei mielestäni kuitenkaan ole. Täällä tosiaan puhutaan ikään kuin vaimo ja mies olisivat toistensa viholliset, jotka jatkuvasti kamppailevat siitä, kumpi on niskan päällä ja kumpiko alistaa toista. Yleensähän se sitten on se mies. Naisesta puhutaan elättinä ja sitä pidetään tasa-arvon häpeäpilkkuna, että nainen on riippuvainen miehestään.
Minkälaisissa ryhmissä ja joukkueissa te olette olleet? Minä olen ollut monenlaisissa. Olen ollut pesäpallojoukkueessa, kuorossa, sinfoniaorkesterissa, gospelbändeissä, leireillä, retkillä ja vaikka missä. Yleensä tällaisissa ryhmissä on yksi johtaja. Johtajasta riippuu PALJON. Johtajalla on oltava ohjakset käsissään, hänen on oltava määrätietoinen, viisas, kaukonäköinen, joukkueensa parasta ajatteleva ja oikeudenmukainen. Johtajalta vaaditaan paljon!
Entä sitten kun ei ole johtajaa? Sinfoniaorkesterimme kapellimestari kuvaili kerran omaa tehtäväänsä: kapellimestari on verrattavissa kondomiin, sillä ilman sitä on hauskempaa, mutta sen kanssa on turvallisempaa.
Orkesterisoitossa tuo pitää juuri paikkansa. Samoin olen soittanut yhdessä gospel-porukassa, jossa ei ole ketään varsinaista johtajaa. On totta, että meillä on yleensä hyvin hauskaa, kun jokainen tuo ehdotuksiaan laulujen sovituksista, ja sitten kun kaikki soittavat mitä mieli tekee ja päähän pälkähtää, niin lopputulos on melkoinen sillisalaatti!
Haittapuoli tuossa johtajattomuudessa on se, että harjoitukset venyvät karmean pitkiksi, kun kukaan ei oikein osaa karjaista muiden päälle, että nyt tehdään NÄIN. Harjoitukset ovat myös todella tehottomia, kukaan ei oikein tiedä, miten joku kappale sovitetaan eikä kukaan oikein osaa ottaa kunnon vastuuta vaikkapa laulajien harjoittamisesta ja bändin harjoittamisesta erikseen. Aina vain ajatellaan, että kyllä tää menee, eikuin keikalle vaan. Lopputulos on sitten ihan ok, mutta kunnollista KEHITYSTÄ ei pääse tapahtumaan. Samat toimintamallit jatkuvat vuodesta toiseen. Se voi olla puuduttavaa.
Esittelin tässä nyt bändin toimintaa. Yhtä hyvin voisin kuvailla teille noita muitakin mainitsemiani tilanteita kuten vaikka pesäpallojoukkueessa pelaamista. Minä olen sellainen ihminen, että kaipaan aina JOHTAJAA. Minun mielestäni ryhmä toimii aina paremmin, kun sillä on johtaja. Vaikka olisi niinkin pieni ryhmä kuin kolme tai kaksi henkeä, niin silloinkin työ sujuu paremmin, kun yksi johtaa. Huomasin tämän aikanaan jo yläasteella. Ryhmätyöt olivat tuskaa, ellei opettaja määrännyt ryhmän yhtä jäsentä johtajaksi. Jopa parityöt sujuivat paljon jouhevammin kun toisella oli lopullinen päätösvalta.
Johtajaa siis tarvitaan aina. Sitten tuleekin se suuri MUTTA: Entä sitten, kun ryhmän johtaja onkin huono, eikä OSAA hoitaa tehtäviään? Silloin ollaan pahasti pulassa. Kun aloitin nuorena sinfoniaorkesterissa soiton, niin aluksi pääsin istumaan sinne sellosektion peräpulttiin. Jokaisella soitinryhmällä on oma äänenjohtajansa. Ne parhaat soittajat istuvat aina siellä ykköspultissa lähimpänä kapellimestaria. Sinfoniaorkesterin äänenjohtajilla on hyvin suuri merkitys koko oman soitinryhmänsä soittoon. Jos äänenjohtaja osaa hommansa, niin se silloin myös kuuluu. Kaikkien muidenkin on helppo soittaa hyvän johtajan selän takana, koska kaikki luottavat tuohon johtajaansa, katsovat hänen eleistään, milloin aloitetaan, soitetaanko hiljaa, kovaa vai siltä väliltä, johtaja on vapaa-ajallaan tehnyt myös kaikille yhteiset jousitukset ja järjestänyt stemmaharjoituksia ja näin kantanut vastuunsa oman soitinryhmänsä suorituksesta. Äänenjohtaja on yleensä muutenkin se porukan kaikkein virtuoosisin soittaja. Äänenjohtaja on velvollinen huolehtimaan oman ryhmänsä suorituksesta ja kapellimestarin tehtävä on sitten koota nuo kaikki soitinryhmät yhteen ja hioa palasista kokonaisuus, se Sibeliuksen sinfonia. Jos sellosektio epäonnistuu, niin äänenjohtaja on silloin myös vastuussa kapellimestarille ja saa antaa hyvät selitykset.
Mutta jos äänenjohtajalla ei ole johtajan taitoja ja hän laiminlyö velvollisuutensa jousitusten ym. suhteen, niin silloin on kyllä pirullista soittaa hänen ryhmässään. Tiedän sen kokemuksesta. Kun menin orkesteriin, niin siellä istui ykköspultissa pari velttoa jätkää, jotka kyllä olivat todella taitavia soittajia itse ja aina tauoilla vetelivät kuuluisien sellokonserttojen alkusäveliä kukkoillakseen muille hienoilla taidoillaan. Mutta äänenjohtaja ei kantanut minkäänlaista vastuuta oman ryhmänsä soitosta. Hän ei soittaessaan tehnyt elettäkään helpottaakseen takanaan soittavien rytmissä pysymistä. Jousituksia hän ei vaivautunut tekemään vaan vaihteli niitä mielensä mukaan joka harjoituksissa ja vielä konsertissakin, niin että kaikki energia takana meni sen vahtaamiseen, millä jousituksella arvon herra ykkössellisti suvaitsee tänään soittaa. Kun kysyin häneltä, että oletko ajatellut stemmaharjoituksia pitää, että saataisiin selvyys tähän asiaan ennen konserttia, niin vastaus oli “paskat me mitään stemmiksiä pidetään, mä ainakin osaan stemmat ihan hyvin”.
Minulle ei henkilökohtaisesti ole mitään arvovaltakysymystä siinä, saanko soittaa ykköspultissa vai siellä peräpenkissä kontrabassojen rinnalla. Meillä opiskelijoilla oli mahdollisuus päästä tuuraamaan kaupunginorkesteriinkin silloin, kun vakisoittaja siellä oli vaikkapa sairastunut tai lomalla. Se oli mahtavaa. Äänenjohtaja teki hommansa ja omalla työllään ja esimerkillään teki soittamisen hyvin helpoksi myös siellä peräpenkissä. Silloin kun homma toimii, niin on aivan mahtavaa soittaa sinfoniaorkesterissa.
Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen minua odotti odottamaton kunniatehtävä. Luin ilmoitustaululta, että minut on valittu sellon äänenjohtajaksi. Menin ekoihin harkkoihin vähän jännittyneenä ja aluksi hieman hämmentyneenä, kun minun ihan oikeasti piti mennä istumaan siihen ykköspaikalle, siihen, mitä tuo herra sellosolisti oli tottunut pitämään omana paikkanaan. Mutta kun sitten hommiin ruvettiin, niin täytyy kehua itseäni, että sen vuoden aikana sellosektion soitto parani niin paljon, että lehtiarvosteluissakin se mainittiin. Herra sellosolistin kunnian päälle otti kauheasti tuo minun siirtyminen hänen hommiinsa. Mutta vaikka olisi itse kuinka hyvä soittaja, mutta ei pysty luomaan oman ryhmänsä soittajista yhtenäistä sointia, niin ei siinä omat machoilut auta.
Orkesterisoitto on puhtaasti tiimityötä. Jokainen soittaja ryhmässä on TASA-ARVOINEN. Yhtenäinen sointi, mikä on lopputuloksen kannalta välttämätöntä, luodaan juuri yhdessä samalla tavalla soittaen, EI niin, että ryhmässä on yksi, joka sooloilunhalussaan vetää koko ajan täysillä niin että sali raikuu, vielä omassa rytmissäänkin, ja muut ryhmän soittajat sitten ovat ihan hukassa tuon solistin pelleilyn takia.
No niin, kauhean pitkä selostus taas… Se pointti, jota tällä kaikella haen, on siis:
Johtajaa tarvitaan, mutta sillä joka johtajaksi pääsee, on suurin VASTUU. Pomottaminen on täysin eri asia kuin johtaminen. Johtaminen on vaativaa ja rankkaa työtä. Johtaja joutuu tekemään enemmän töitä kuin muut, jos hän haluaa saada ryhmänsä toimimaan. Yhtenäinen sointi ei löydy ilman johtajaa. Ilman johtajaa kaikki soittavat niin kuin haluavat eikä yhteistä säveltä löydy.
Tämä pätee myös avioliittoon. Islamin mukaan ja myös Raamatun mukaan mies on perheen pää. Miksi näin on, sitä ei käsityskykyni ymmärrä. Näin kuitenkin Raamatussa sanotaan.
Minä olen tullut viime vuosina siihen tulokseen, että hyvin todennäköisesti tulen elämään elämäni sinkkuna. Minulla on vakava psyykensairaus ja syön lääkkeitä, en siis voisi harkitakaan raskaaksi tulemista. Ja muutenkin, nautin valtavasti elämästäni näin. Saan elää täysin itsenäisesti, tehdä mitä haluan ja käyttää aikani kaikkeen kivaan. Saan vaikka koko päivän maata sohvassa lukien kirjoja, jos haluan, eikä minun tarvitse olla joka toinen tunti keittämässä perunoita ja pyyhkimässä pyllyjä.
Kyllähän perhe-elämä on ihan mukavaakin. On minustakin kiva käydä vierailulla siskoni perheessä ja hoitaa niitä pikkutyttöjä. Mutta hommaa siellä aina riittää: on pyykkiä, astioiden tiskausta ja ruoanlaittoa. Siskoni mies kyllä auttaa todella paljon kotitöissä, kun töistä palaa. Apu on kyllä mieheltäkin tarpeen silloin ainakin kun on noin pienet lapset: uhmaikäinen tytär ja vielä tississä kiinni oleva vauva.
Minä joskus teininä haaveilin suurperheestä. Toivoin suurta rakkautta elämääni, avioliittoa, ja lapsia sitten se jalkapallojoukkueellinen, tai ainakin sellosektiollinen. Olen aika fyysinen ihminen, ja miehen kanssa lemmiskely olisi varmasti mahtavaa, ottaisin siitä kaiken ilon irti. Mutta ei Suomessa arvosteta suurperheitä mitenkään. Silloin kun minä olin äitini kohdussa vuonna 1980, niin neuvolassa oli toppuuteltu äitiäni: eiköhän näitä lapsia alkaisi sinullekin jo riittää. Olin kolmas tytär. Ehkä neuvolatäti oli oikeassa. Ehkä minä olin jo tosiaan liikaa, kun isältä ja äidiltä on näköjään loppunut kunnolliset tekotarpeet: minusta tuli tällainen pähkähullu, kun isosiskoni taas ovat tasapainoisia ja elävät ja menestyvät elämässään hyvin. Minun kohdallani, liekö isältä lorahtanut vähän kusta sekaan?
Niin avioliitosta vielä. Minun mielestäni avioliitossa on hyvä olla johtaja. Kaikkein hienointa on, jos molemmat puolisot ovat alamaisia Luojaansa kohtaan. Mutta kumpiko puolisoista on se johtaja, mies vai nainen? Minun mielestäni sillä ei ole väliä, mutta jostain syystä, mitä ei käsityskykyni riitä ymmärtämään, Raamattu sanoo miehen olevan se perheen pää.
Miesten ei kannata tästä röyhistellä yhtään rintaansa, koska juuri kertomani äänenjohtaja-esimerkin avulla totesin, että JOHTAJALTA VAADITAAN PALJON. Ei ollenkaan helppoa ole tuo johtaminen. Johtaja on VASTUUSSA perheestään viime kädessä. Kyllä vaimollakin on vastuu avioliitostaan ja perheestään. Ehdottomasti. Niin kuin sellosektiossa, kyllä siellä joka jepen tulee opetella ne stemmansa. Jos joku, yksikin soittaa epäpuhtaita säveliä, niin homma on pilalla. Piste. Mutta se äänenjohtajan työ on kaikkein raskain ja vaikein.
Jos puolisot alkavat tahoillaan vain sooloilemaan, tekemään juuri mitä vain sattuu huvittamaan, ja korottamaan äänensä että saisi juuri sen oman tahtonsa raikumaan sinne konserttisaliin, niin metsään mennään. Aviopuolisoiden tulee olla tasa-arvoisia keskenään. Tasa-arvo ei tarkoita, että molemmat puolisot olisivat samanlaisia. Ei, vaan tasa-arvo tarkoittaa sitä, että molemmat puolisot saavat olla omana itsenään erilaisia. Luonto on sanellut esim. sen, että nainen tulee raskaaksi, synnyttää ja imettää. Sitten kun se lapsi pääsee tissistä irti, niin saattaa olla, että toinen on jo tulollaan. Mielestäni olisi hirmuisen LUONTEVAA naiselle hoitaa kotona ne lapsensa ainakin sinne kouluikään saakka. Mikä ihmeen kiire kaikilla on sitä uraa luomaan? Kyllä niitä muitakin töitä ehtii ihan varmasti vielä myöhemmin tekemään. Miksi niin kiire kodin ulkopuolelle on, kun se suurin ja TÄRKEIN työmaa olisivat ne omat pienet lapset!
Aviomiehelle tulisi olla niitä pyhiä arvoja koti, vaimo ja mahdolliset lapset. Näiden takia mies töitä tekee, ruokkii perheensä ja suojelee heitä. Kaikkein pahinta on haukkua vaimoaan ja lapsiaan loisiksi hänen talossaan. Hemmettiäkö mies sitten menee naimisiin, jos vaimo ja lapset ovat vain loisia hänelle.
Miehen kuuluu elättää perheensä oman tulotasonsa mukaan. Jos ostaa itselleen kalsarit, niin ostaa samalla vaimollekin ne tissiliivit. Jos mies on öljymiljonääri Saudeista, niin silloin hänen velvollisuutensa on ostaa oman Jaguaarinsa lisäksi vaimollekin se Pradan laukku. Jos taas mies on vähän vähävaraisempi, niin riittää vaimollekin se kierros sinne Tarjoustaloon.
Tasa-arvoa on se, että mies KYSYY myös vaimonsa MIELIPIDETTÄ asioihin ja ottaa ne vakavasti ja miettii, että olisiko järkevää toimia niin kuin vaimo ehdottaa. Se on sitä tasa-arvoa. Mies voi ihan hyvin antaa laivan ruorin vaimollekin käänneltäväksi, mutta mies on kuitenkin se lopullinen KOMPASSI. Mies kysyttyään vaimonsa mielipidettä, järkeilee kykyjensä mukaan ja tekee sitten sen LOPULLISEN päätöksen ja näyttää suunnan kompassin tavoin.
Kyllä kannattaisi aika monen miehen miettiä, mennäkö naimisiin lainkaan. Jos kerran Jumala on säätänyt omassa viisaudessaan, jota minä en ymmärrä, aviomiehen perheen kompassiksi, niin eipä ole miehelle helppo osa langennut. Perheensä saa äkkiä hajalle alkamalla sooloilemaan ja tyrannisoimaan diktaattorin elkein.
Miksi muka MIES on se, joka perhettä johtaa? Eikö tuo ole räikeää epätasa-arvoa ja naisten halveksimista? En minä tiedä, miksi muka mies olisi se perheen pää. En todellakaan. Mutta sen vain sanon, että JOS itse olisin perheen perustanut eli mennyt naimisiin, niin kyllä minä haluaisin sellaisen miehen, jonka viisauteen, älyyn ja johtamistaitoon voin täysin LUOTTAA. Minä en oikeasti nauttisi siitä, että minä olisinkin se perheen pää, minä varmaan alkaisin halveksia tuota miestä, en tiedä miksi. Minä odotan mieheltä määrätietoisuutta, päättäväisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja lujuutta. En kestäisi miestä, joka ei osaa sanoa missä se kaappi seisoo. Tämä on siis minun mielipiteeni.
Tasa-arvo ja alistuminen kulkevat siis käsi kädessä. Jos vaimon osa on alistua miehen tahtoon, se tekee myös naisen vapaaksi elämään omaa naiseuttaan. Jos mies on hyvä, taitava johtaja ja ymmärtäväinen sekä ottaa vaimon mielipiteen huomioon, niin sellaiseen mieheen on helppo vaimonkin luottaa. Jos vaimo ei pysty luottamaan miehensä johtamiskykyihin, niin on pahasti asiat. Luulen, että aviomiehet joutuvat vielä varsin tarkkaan syyniin Jumalan tuomioistuimen edessä siitä, kuinka ovat perheensä asiat hoitaneet.
On tärkeää puhua naisten tasa-arvosta. Minäkin kannatan naisten tasa-arvoa ja vaadin, että yhteiskunnan on maksettava kotiäideille kunnon palkkaa, koska silloin naisella on mahdollisuus ottaa ohjakset käsiinsä ja alkaa johtamaan perhettään, jos sitten sattuu niin ikävästi, että aviomieheksi on tullut alkoholisoitunut perheterroristi.
Naisten tasa-arvon lisäksi olen ottanut erityissuojeluun myös miesten tasa-arvoasiat. Siitä puhuinkin jo ketjussa nimeltä “Kotiäitiys”. Vastustan ehdottomasti sitä, että yhteiskuntamme vetäisee kuin vessasta alas miesten identiteetin aviomiehenä ja erityisesti ISÄNÄ. Spermapankkien ja hedelmöityshoitojen kautta miehet on yhteiskunnassamme alistettu törkeästi pelkkään spermanluovuttajan rooliin.
Vapauttava alistuminen
40
2053
Vastaukset
- m-bin-abd
oikeastaan yllättävän samaa mieltä noista.
muutamia kommentteja,
1. aivan, ei miehen homma mikään diktaattori ole islamissakaan ja nimenomaan vaimo pitää ottaa huomioon.
2. en ole vielä missään tavannut muslimi perhettä jossa nainen olisi onneton, nurkassa kyyhöttävä elätti. (ja varmasti olen tavannut enemmän muslimeja kuin suurin osa palstan ei-muslimeista)
3. jumalalle alistuminen, minusta olisi aika "uhkarohkeaa" olla ei-alistumatta.
4. islamissa, jumala ei laita kenellekään enempää taakkaa kuin se henkilö jaksaa kantaa.(eli jumala on reilu, armelias)
5. muslimi pyytää joka päivä rukouksissaan seuraavaa, "1:5 Ohjaa meidät oikeata tietä", joka on itse asiassa "käsky" jumalalle, ..OHJAA minua!
jumalalta saa vaatia asioita ja jumala on siitä tyytyväinen (koska et pyydä niitä asioita esim epäjumalilta tms)
6. niin, ja islamin mukaan tämä elämä on vain testi eli siksi sinulta puhkesi rengas.
muut kohdat ehdin jo unohtaa..:)- sdfsadfasdf
Että olette samaa mieltä.
Tuija-sisko on selkeästi menossa islamin suuntaan...
Kristuksen Isä ei orjuuta tai vaadi alistumista. - Tuija-Sisko
sdfsadfasdf kirjoitti:
Että olette samaa mieltä.
Tuija-sisko on selkeästi menossa islamin suuntaan...
Kristuksen Isä ei orjuuta tai vaadi alistumista.Arvasinkin, että m-bin-abd saattaisi allekirjoittaa joitakin noista ajatuksistani.
"Tuija-sisko on selkeästi menossa islamin suuntaan..."
Siinä tapauksessa olen ollut menossa islamin suuntaan jo aika pitkään. Luin tuossa taannoin sellaista ikivanhaa ystäväkirjaa, mitä lapsena kavereille annetaan ja kerätään siihen kaikista tutuista tietoja. Olen siihen kirjaan 6-vuotiaana kirjoittanut haaveammatikseni kotiäidin.
Nyt näyttää siltä, että tuo haave ei koskaan toteudu, enkä ole siitä katkera. Järki on otettava käteen. Täysin vastuutonta olisi tässä lääkityksessä hankkiutua raskaaksi.
"Kristuksen Isä ei orjuuta tai vaadi alistumista."
Tähän vastaan Raamatun sanalla Joh.8:36 :
"Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi."
Ei muuta. - m-bin-abd
Tuija-Sisko kirjoitti:
Arvasinkin, että m-bin-abd saattaisi allekirjoittaa joitakin noista ajatuksistani.
"Tuija-sisko on selkeästi menossa islamin suuntaan..."
Siinä tapauksessa olen ollut menossa islamin suuntaan jo aika pitkään. Luin tuossa taannoin sellaista ikivanhaa ystäväkirjaa, mitä lapsena kavereille annetaan ja kerätään siihen kaikista tutuista tietoja. Olen siihen kirjaan 6-vuotiaana kirjoittanut haaveammatikseni kotiäidin.
Nyt näyttää siltä, että tuo haave ei koskaan toteudu, enkä ole siitä katkera. Järki on otettava käteen. Täysin vastuutonta olisi tässä lääkityksessä hankkiutua raskaaksi.
"Kristuksen Isä ei orjuuta tai vaadi alistumista."
Tähän vastaan Raamatun sanalla Joh.8:36 :
"Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi."
Ei muuta.menee tosi henk.koht asiaksi, mutta kun kerran otit puheeksi tuon aiheen niin voinen kysyä..oletko adoptio-lasta harkinnut?
(voin poistaa tämän viestin jos et halua kommentoida)
islamissa siitä luvataan suuria palkkiota:(varmasta se on samantyylistä hyväntekeväisyyttä kristinuskossa)
"I and the guardian of an orphan will be in Jannah[paratiisi] like these two fingers and he joined his two fingers." (al-Bukhari, Hadith no. 4892)
76:8. rakkaudesta Häneen he ruokkivat köyhää, orpoa ja vangittua.
..
76:11. Siksi Jumala säästää heidät tuon päivän tuholta ja antaa heidän osakseen iloa ja onnea; - Tuija-Sisko
m-bin-abd kirjoitti:
menee tosi henk.koht asiaksi, mutta kun kerran otit puheeksi tuon aiheen niin voinen kysyä..oletko adoptio-lasta harkinnut?
(voin poistaa tämän viestin jos et halua kommentoida)
islamissa siitä luvataan suuria palkkiota:(varmasta se on samantyylistä hyväntekeväisyyttä kristinuskossa)
"I and the guardian of an orphan will be in Jannah[paratiisi] like these two fingers and he joined his two fingers." (al-Bukhari, Hadith no. 4892)
76:8. rakkaudesta Häneen he ruokkivat köyhää, orpoa ja vangittua.
..
76:11. Siksi Jumala säästää heidät tuon päivän tuholta ja antaa heidän osakseen iloa ja onnea;Adoptiolapsi sinänsä olisi oikein hyvä vaihtoehto, mutta eipä ole tullut mieleen.
Minä haluaisin ensin sen aviomiehen, sitten vasta lapsen vaikka se olisi adoptiolapsikin. Mutta juuri nyt en tunne mitään halua ryhtyä miehenkään etsintään, olen niin tyytyväinen nykyiseen elämääni mustan karvaisen uroksen vieressä. Sitä paitsi minulla on aika tiukat vaatimukset miehen suhteen. Niitä vaatimuksia on tosin vain kaksi: miehen tulisi olla raitis ja kristitty. Tällaisia miehiä on nykypäivänä aika harvassa. m-bin-abd kirjoitti:
menee tosi henk.koht asiaksi, mutta kun kerran otit puheeksi tuon aiheen niin voinen kysyä..oletko adoptio-lasta harkinnut?
(voin poistaa tämän viestin jos et halua kommentoida)
islamissa siitä luvataan suuria palkkiota:(varmasta se on samantyylistä hyväntekeväisyyttä kristinuskossa)
"I and the guardian of an orphan will be in Jannah[paratiisi] like these two fingers and he joined his two fingers." (al-Bukhari, Hadith no. 4892)
76:8. rakkaudesta Häneen he ruokkivat köyhää, orpoa ja vangittua.
..
76:11. Siksi Jumala säästää heidät tuon päivän tuholta ja antaa heidän osakseen iloa ja onnea;almut. Ovat hieno tapa auttaa vahävaraisia ja vammaisia.
Mutta annetaako niitä vain omaan uskontokuntaan kuuluville?- Tuija-Sisko
"muslimi pyytää joka päivä rukouksissaan seuraavaa, "1:5 Ohjaa meidät oikeata tietä", joka on itse asiassa "käsky" jumalalle, ..OHJAA minua!"
Raamatusta löytyy tällaisia:
"Ps. 23:3
Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden."
"Sananl. 16:9
Ihmisen sydän aivoittelee hänen tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askeleensa."
"Jer. 31:9
Itkien he tulevat, ja minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen. Minä vien heidät vesipuroille, tasaista tietä, jolla he eivät kompastu."
Ja lopuksi psalmista 139:
"23 Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
24 Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle."
Tästä psalmista 139 muutama sananen.
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?formname=search&formrnd=1162581348191&search=&rng=0&submit1=Hae&ref=Psalmi 139&ctx=-1&mod1=FinPR&mod2=&mod3=
Luin juuri tuon psalmin ja ihastuin. Juuri tästä Jumalan johdatuksesta niin upeita sanoja. Kaikki jakeet 1-18 ovat niin kauniita. Mutta sitten: lukekaapa ne jakeet 19-22!
Juuri äsken tuolla alempana kirjoitin yhden muslimien mielenosoituksen olevan saatanallista toimintaa, ja nyt kun tulin tuon psalmin 139 lukeneeksi, niin havaitsin, että nuo jakeet 19-22 ovat täynnä vihaa ei-uskovia kohtaan! Yhtälailla saatanallista, kuin tuo muslimien mielenosoitus!
Voi, voi, nyt, mitä pitäisi tuosta psalmista ajatella? Eikö psalmit olekaan Jumalan sanaa? Vai voisiko olla, että psalmin kirjoittaja on kirjoittanut nuo ajatukset ominaan, ei Jumalan ajatuksina, ja sitten viimeisissä jakeissa hän lausuu nuo kristityille niin tutut sanat:
"23 Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
24 Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle."
Ollakseni rehellinen, niin minulle on kaikilta Raamattu-tunneilta ja rukouskokouksista jäänyt mieleen juuri nuo psalmin 139 KAUNIIT sanat. Tuttuja värssyjä kaikissa korteissa ovat juuri nuo sanat "Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja..." jne.
Nyt vasta huomasin, että nuo psalmin jakeet 19-22 kuuluvat myös tuohon psalmiin, mutta en muista KOSKAAN kuulleeni noita jakeita missään kokouksessa, jossa tuota psalmia 139 luetaan. Ohhoh!
Ikävät jakeet on jätetty aina lukemasta tuosta ja loikattu vain noihin viimeisiin kahteen jakeeseen, jotka ovat taas hurskasta alistumista hengeltään! Kyllä minun nyt täytyy myöntää m-bin-abd, että tässä tapauksessa kristityillä on ollut paha tapa ronkkia vain ne rusinat pullasta. - Tuija-Sisko
Tuija-Sisko kirjoitti:
"muslimi pyytää joka päivä rukouksissaan seuraavaa, "1:5 Ohjaa meidät oikeata tietä", joka on itse asiassa "käsky" jumalalle, ..OHJAA minua!"
Raamatusta löytyy tällaisia:
"Ps. 23:3
Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden."
"Sananl. 16:9
Ihmisen sydän aivoittelee hänen tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askeleensa."
"Jer. 31:9
Itkien he tulevat, ja minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen. Minä vien heidät vesipuroille, tasaista tietä, jolla he eivät kompastu."
Ja lopuksi psalmista 139:
"23 Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
24 Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle."
Tästä psalmista 139 muutama sananen.
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?formname=search&formrnd=1162581348191&search=&rng=0&submit1=Hae&ref=Psalmi 139&ctx=-1&mod1=FinPR&mod2=&mod3=
Luin juuri tuon psalmin ja ihastuin. Juuri tästä Jumalan johdatuksesta niin upeita sanoja. Kaikki jakeet 1-18 ovat niin kauniita. Mutta sitten: lukekaapa ne jakeet 19-22!
Juuri äsken tuolla alempana kirjoitin yhden muslimien mielenosoituksen olevan saatanallista toimintaa, ja nyt kun tulin tuon psalmin 139 lukeneeksi, niin havaitsin, että nuo jakeet 19-22 ovat täynnä vihaa ei-uskovia kohtaan! Yhtälailla saatanallista, kuin tuo muslimien mielenosoitus!
Voi, voi, nyt, mitä pitäisi tuosta psalmista ajatella? Eikö psalmit olekaan Jumalan sanaa? Vai voisiko olla, että psalmin kirjoittaja on kirjoittanut nuo ajatukset ominaan, ei Jumalan ajatuksina, ja sitten viimeisissä jakeissa hän lausuu nuo kristityille niin tutut sanat:
"23 Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
24 Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle."
Ollakseni rehellinen, niin minulle on kaikilta Raamattu-tunneilta ja rukouskokouksista jäänyt mieleen juuri nuo psalmin 139 KAUNIIT sanat. Tuttuja värssyjä kaikissa korteissa ovat juuri nuo sanat "Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja..." jne.
Nyt vasta huomasin, että nuo psalmin jakeet 19-22 kuuluvat myös tuohon psalmiin, mutta en muista KOSKAAN kuulleeni noita jakeita missään kokouksessa, jossa tuota psalmia 139 luetaan. Ohhoh!
Ikävät jakeet on jätetty aina lukemasta tuosta ja loikattu vain noihin viimeisiin kahteen jakeeseen, jotka ovat taas hurskasta alistumista hengeltään! Kyllä minun nyt täytyy myöntää m-bin-abd, että tässä tapauksessa kristityillä on ollut paha tapa ronkkia vain ne rusinat pullasta."Juuri äsken tuolla alempana kirjoitin yhden muslimien mielenosoituksen olevan saatanallista toimintaa, ja nyt kun tulin tuon psalmin 139 lukeneeksi, niin havaitsin, että nuo jakeet 19-22 ovat täynnä vihaa ei-uskovia kohtaan! Yhtälailla saatanallista, kuin tuo muslimien mielenosoitus!"
Viittaan tällä tekstilläni erääseen aaa:n antamaan videolinkkiin, jossa on kuvattu viime talvelta muslimien mielenosoitus Lontoossa Tanskan lähetystön edessä. Siinä mielenosoituksessa huudeltiin länsimaille niin pahoja uhkauksia ja ylisteltiin Osama bin Ladenia, että kutsuin tuollaista vihanpitoa saatanalliseksi.
Mutta kuten huomaatte, jouduinkin ITSE saman tien törmäämään Raamatun psalmiin, jonka sanat aivan hyvin voisivat kehoittaa joitain kajahtaneita kristittyjä huutamaan samoja törkeyksiä muslimeille!
Tuo aaa:n linkki on luonnollisesti jo poistettu, mutta aaa, tiedoksi sinulle, minä kyllä kerkesin merkkaamaan Suosikkeihini nuo kaikki antamasi islam-linkit. Kiitos niistä. - m-bin-abd
Tuija-Sisko kirjoitti:
"muslimi pyytää joka päivä rukouksissaan seuraavaa, "1:5 Ohjaa meidät oikeata tietä", joka on itse asiassa "käsky" jumalalle, ..OHJAA minua!"
Raamatusta löytyy tällaisia:
"Ps. 23:3
Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden."
"Sananl. 16:9
Ihmisen sydän aivoittelee hänen tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askeleensa."
"Jer. 31:9
Itkien he tulevat, ja minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen. Minä vien heidät vesipuroille, tasaista tietä, jolla he eivät kompastu."
Ja lopuksi psalmista 139:
"23 Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
24 Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle."
Tästä psalmista 139 muutama sananen.
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?formname=search&formrnd=1162581348191&search=&rng=0&submit1=Hae&ref=Psalmi 139&ctx=-1&mod1=FinPR&mod2=&mod3=
Luin juuri tuon psalmin ja ihastuin. Juuri tästä Jumalan johdatuksesta niin upeita sanoja. Kaikki jakeet 1-18 ovat niin kauniita. Mutta sitten: lukekaapa ne jakeet 19-22!
Juuri äsken tuolla alempana kirjoitin yhden muslimien mielenosoituksen olevan saatanallista toimintaa, ja nyt kun tulin tuon psalmin 139 lukeneeksi, niin havaitsin, että nuo jakeet 19-22 ovat täynnä vihaa ei-uskovia kohtaan! Yhtälailla saatanallista, kuin tuo muslimien mielenosoitus!
Voi, voi, nyt, mitä pitäisi tuosta psalmista ajatella? Eikö psalmit olekaan Jumalan sanaa? Vai voisiko olla, että psalmin kirjoittaja on kirjoittanut nuo ajatukset ominaan, ei Jumalan ajatuksina, ja sitten viimeisissä jakeissa hän lausuu nuo kristityille niin tutut sanat:
"23 Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
24 Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle."
Ollakseni rehellinen, niin minulle on kaikilta Raamattu-tunneilta ja rukouskokouksista jäänyt mieleen juuri nuo psalmin 139 KAUNIIT sanat. Tuttuja värssyjä kaikissa korteissa ovat juuri nuo sanat "Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja..." jne.
Nyt vasta huomasin, että nuo psalmin jakeet 19-22 kuuluvat myös tuohon psalmiin, mutta en muista KOSKAAN kuulleeni noita jakeita missään kokouksessa, jossa tuota psalmia 139 luetaan. Ohhoh!
Ikävät jakeet on jätetty aina lukemasta tuosta ja loikattu vain noihin viimeisiin kahteen jakeeseen, jotka ovat taas hurskasta alistumista hengeltään! Kyllä minun nyt täytyy myöntää m-bin-abd, että tässä tapauksessa kristityillä on ollut paha tapa ronkkia vain ne rusinat pullasta.hieman aiheeseen liittyen..kiinnostaisi tietää,
riittääkö kristinuskossa, että uskoo jeesukseen?
eli siis onko sen lisäksi mitään käytännön
"pakollisia" asioita joita pitäisi myös tehdä tai muistaa jotta pysyy oikealla tiellä ja pelastuu?
(vertaa esim. islamin 5:teen pilariin) - m-bin-abd
Tuija-Sisko kirjoitti:
"Juuri äsken tuolla alempana kirjoitin yhden muslimien mielenosoituksen olevan saatanallista toimintaa, ja nyt kun tulin tuon psalmin 139 lukeneeksi, niin havaitsin, että nuo jakeet 19-22 ovat täynnä vihaa ei-uskovia kohtaan! Yhtälailla saatanallista, kuin tuo muslimien mielenosoitus!"
Viittaan tällä tekstilläni erääseen aaa:n antamaan videolinkkiin, jossa on kuvattu viime talvelta muslimien mielenosoitus Lontoossa Tanskan lähetystön edessä. Siinä mielenosoituksessa huudeltiin länsimaille niin pahoja uhkauksia ja ylisteltiin Osama bin Ladenia, että kutsuin tuollaista vihanpitoa saatanalliseksi.
Mutta kuten huomaatte, jouduinkin ITSE saman tien törmäämään Raamatun psalmiin, jonka sanat aivan hyvin voisivat kehoittaa joitain kajahtaneita kristittyjä huutamaan samoja törkeyksiä muslimeille!
Tuo aaa:n linkki on luonnollisesti jo poistettu, mutta aaa, tiedoksi sinulle, minä kyllä kerkesin merkkaamaan Suosikkeihini nuo kaikki antamasi islam-linkit. Kiitos niistä.minusta tuollaista toimintaa ei kukaan kunnon muslimi kannata. sinullekin voisin vinkata, että lataa se video minkä tuossa alempana laitoin.
- ............
Tuija-Sisko kirjoitti:
"Juuri äsken tuolla alempana kirjoitin yhden muslimien mielenosoituksen olevan saatanallista toimintaa, ja nyt kun tulin tuon psalmin 139 lukeneeksi, niin havaitsin, että nuo jakeet 19-22 ovat täynnä vihaa ei-uskovia kohtaan! Yhtälailla saatanallista, kuin tuo muslimien mielenosoitus!"
Viittaan tällä tekstilläni erääseen aaa:n antamaan videolinkkiin, jossa on kuvattu viime talvelta muslimien mielenosoitus Lontoossa Tanskan lähetystön edessä. Siinä mielenosoituksessa huudeltiin länsimaille niin pahoja uhkauksia ja ylisteltiin Osama bin Ladenia, että kutsuin tuollaista vihanpitoa saatanalliseksi.
Mutta kuten huomaatte, jouduinkin ITSE saman tien törmäämään Raamatun psalmiin, jonka sanat aivan hyvin voisivat kehoittaa joitain kajahtaneita kristittyjä huutamaan samoja törkeyksiä muslimeille!
Tuo aaa:n linkki on luonnollisesti jo poistettu, mutta aaa, tiedoksi sinulle, minä kyllä kerkesin merkkaamaan Suosikkeihini nuo kaikki antamasi islam-linkit. Kiitos niistä.>>Mutta kuten huomaatte, jouduinkin ITSE saman tien törmäämään Raamatun psalmiin, jonka sanat aivan hyvin voisivat kehoittaa joitain kajahtaneita kristittyjä huutamaan samoja törkeyksiä muslimeille!
Sinun pitäisi kristittynä tietää, mitä kristinusko opettaa. Onhan opissa selvät päälinjat. Sitä ei miksikään muuta joku psalmin jae. Kannattaa lukea tarkemmin, mitä siinä sanotaan. Ei se lukijaa mihinkään velvoita. - Tuija-Sisko
m-bin-abd kirjoitti:
hieman aiheeseen liittyen..kiinnostaisi tietää,
riittääkö kristinuskossa, että uskoo jeesukseen?
eli siis onko sen lisäksi mitään käytännön
"pakollisia" asioita joita pitäisi myös tehdä tai muistaa jotta pysyy oikealla tiellä ja pelastuu?
(vertaa esim. islamin 5:teen pilariin)"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä."
Myös:
"Ap. t. 16:31
Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi".
Ja Roomalaiskirje 10:
"9 Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
10 sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
11 Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään".
12 Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.
13 Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".
Tuo kreikkalainen tässä viittaa yleisesti pakanakansoihin. Kreikkalaisista tässä puhutaan siksi, kun he olivat siinä lähituntumassa ja ensimmäisiä pakanakansoja, jotka kristinuskoon kääntyivät.
Pelastuuko pelkästään uskomalla Jeesukseen?
Kyllä. Mitään omia tekoja EI tarvita. Jos joku kuvittelee pelastuvansa edes 1% omien ansioiden perusteella, niin hän lankeaa lakihenkisyyteen. Jos aikoo lakia noudattaen itsensä pelastaa, niin silloin ei Kristuksen uhria tarvita. Jos taas toteaa, ettei kykene lakia 100% noudattamaan, niin silloin on turvauduttava Jeesukseen.
Jeesuksen pelastustyöhön on luotettava ehdoitta. Kun tämän sisäistää, huomaa olevansa KRISTUKSESSA. Mitä tuo Kristuksessa oleminen tarkoittaa, siitä en taida enempää kirjoittaa, koska jos alan, niin kirjoitan todennäköisesti tähän romaanin.
Maanpäällisen vaelluksen aikana meissä kristityissä kuitenkin vaikuttaa myös synnin eli lihan laki. Kristuksen omina meissä vaikuttaa elämän hengen laki. Nuo kaksi lakia käyvät kamppailua sielussamme kuten Paavali kuvaa Roomalaiskirjeessä:
"14 Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.
15 Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.
16 Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä.
17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
21 Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;
22 sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,
23 mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.
24 Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
25 Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia."
Kristitty ei suinkaan uskoon tultuaan ole loppuelämäänsä tekemättä syntiä. Tietenkin olisi loistavaa, jos näin kävisi, mutta yleensä se on harvinaista. Lankeamme vääriin tekoihin, vääriin sanoihin, laiminlyömme velvollisuuksiamme, olemme hiljaa silloin kun pitäisi uskaltaa puhua jne.
Monilla on sellainen typerä käsitys kristittynä olemisesta, että ok, annan elämäni Jeesukselle ja nyt voin olla varma etten joudu helvettiin, joten lähdenkin tästä vetämään perskännit ja tappelemaan kylille oikein kunnolla, kun on nuo ikuisuusasiatkin nyt kunnossa.
Jos ihminen oikeasti KOHTAA Kristuksen, niin ei KUKAAN tuntemani kristitty ajattele näin. Synti on vakava asia, ja yleensä ihminen lankeaakin syntiin vain siksi, että hän ei LUOTA Jeesukseen täysin ja ehdoitta. Itseni kohdalla huomaan langenneeni juuri tuosta syystä. Jos minua kohtaa joku kiusaus, niin liian helposti ajattelen, että olkoon menneeksi, en voi syntiä vastustaa, joten tässä sitä taas mennään, hei vaan Jeesus.
Ongelma onkin juuri tuossa ajatuksessa "en voi syntiä vastustaa". Tässä ajattelussa palaan taas niihin OMIIN tekoihini. Minun pitäisi PYSTYÄ vastustamaan. Ja kissanviikset. Harhaoppia tuollainen oma pinnistely ja ponnistelu!
Jos tuossa kiusaustilanteessa luottaisin 100%:sti Jeesukseen ja USKOISIN todella sen, että minä olen jo Kristuksessa, niin ei tuota lankeamista tapahtuisi! Ei minun tarvitse pinnistellä ja taistella pysyäkseni synnittömänä, koska Jeesus on jo KAIKKI tarpeelliset taistelut minun puolestani tehnyt!
Mutta tuo Kristuksessa oleminen on meille jästipäille olevinaan niin hankala asia, kun se tosiasiassa on maailman yksinkertaisin juttu. Mutta luulen, että tämä kasvuprosessi jatkuu läpi elämän ja välillä ymmärrän Kristusta paremmin ja välillä huonommin. Ja kun niitä lankeemuksia tulee, niin me saamme taas lähestyä Jumalaa Jeesuksen nimessä.
Kuvittele istuvasi syytettynä oikeudessa. Syyttäjä luettelee kaikki sinun tekemäsi pahat teot läpi elämän. Ehdotetaan että sinä ansaitsisit viisi miljoonaa euroa sakkoja. Tuomari toteaa, että kyllä, paha mies on ja tuon rangaistuksen sinä teoillasi ansaitsisit.
Mutta tuo tuomari on omituinen typerys, ja hän kaivaa taskustaan sekkivihkonsa ja antaa sinulle tuon viiden miljoonan euron sekin ja sanoo: Tuossa on, ota se ja velkasi on maksettu. Olet vapaa tuosta sakkorangaistuksestasi.
Tämä on ARMOA.
Minäkin tulen kerran olemaan Luojani edessä tuomiolla kuten kaikki ihmiset kerran. Syyttäjä (saatana) tulee ja luettelee sen kaiken paskan, mitä elämäni aikana olen tehnyt ja ehdottaa lopuksi minulle kivitystuomiota. Minä ihan auliisti myönnän sen, että kuolemanrangaistuksen minä olen tekojeni perusteella ANSAINNUT. Ei minun mahdolliset hyvät omat teot pysty ikinä kompensoimaan sitä pahuutta, joka sisälläni on riehunut.
Mutta koska uskon Jeesukseen, että Jumala on itsensä uhraamalla, suostumalla vapaaehtoisesti kuolemaan ristillä ihmisten pilkkaamana, jo MAKSANUT sen rangaistuksen, jonka piti tulla MINUN osakseni, niin tadaa, minulla ei ole mitään hätää.
Tuossa oikeudenkäynnissäni syytösten jälkeen Jeesus Kristus tulee ja sanoo: Kyllä, Tuija on noihin tekoihin syyllistynyt, mutta häntä ei enää rangaista, koska minä, Jeesus, olen jo kärsinyt Tuijan puolesta tuon ristinkuoleman.
Tätä on ARMO. Oi, minä niin jatkaisin tästä paasaamista koko yön... Sydämessäni on nytkin niin suuri ilo ja tunnen taas rakastavani Jeesusta yli kaiken! On tämä kristittynä oleminen ihanaa...
Se, kun kristitty tekee hyviä tekoja, ei ole enää suorittamista siinä toivossa, että tulevalla tuomiolla saisin vähän bonuspisteitä. Kun olen Kristuksessa, minä teen tekoni Kristuksen hengen mukaan, Henki minussa vaikuttaa nuo hyvät teot, ei oma pätemisen tarve. - Tuija-Sisko
............ kirjoitti:
>>Mutta kuten huomaatte, jouduinkin ITSE saman tien törmäämään Raamatun psalmiin, jonka sanat aivan hyvin voisivat kehoittaa joitain kajahtaneita kristittyjä huutamaan samoja törkeyksiä muslimeille!
Sinun pitäisi kristittynä tietää, mitä kristinusko opettaa. Onhan opissa selvät päälinjat. Sitä ei miksikään muuta joku psalmin jae. Kannattaa lukea tarkemmin, mitä siinä sanotaan. Ei se lukijaa mihinkään velvoita.Hämmästyin vaan noita vihaisia jakeita tuossa psalmissa ja ajatukseni oli vain se, että joku yksinkertainen höyrypää saattaisi pöhköyksissään noiden jakeiden perusteella alkaa vihaamaan muslimeja Raamatun sanojen perusteella.
Tottakai päälinjat kristinuskossa on minullekin varsin selvät. Toisaalta huomaan hieman vilpillisyyttä meissä kristityissä, kun en ole koskaan kokouksissa kuullut tuota psalmia luettavan KOKONAAN. Vain ne kauniit jakeet olen kuullut. - Tuija-Sisko
m-bin-abd kirjoitti:
minusta tuollaista toimintaa ei kukaan kunnon muslimi kannata. sinullekin voisin vinkata, että lataa se video minkä tuossa alempana laitoin.
tuon videon. En ole vielä katsonut. Lieköhän tuo kuinka pitkä, vieläkö jaksaisi ruveta sitä katsomaan?
- m-bin-abd
Tuija-Sisko kirjoitti:
"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä."
Myös:
"Ap. t. 16:31
Niin he sanoivat: "Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi".
Ja Roomalaiskirje 10:
"9 Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut;
10 sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
11 Sanoohan Raamattu: "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään".
12 Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.
13 Sillä "jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu".
Tuo kreikkalainen tässä viittaa yleisesti pakanakansoihin. Kreikkalaisista tässä puhutaan siksi, kun he olivat siinä lähituntumassa ja ensimmäisiä pakanakansoja, jotka kristinuskoon kääntyivät.
Pelastuuko pelkästään uskomalla Jeesukseen?
Kyllä. Mitään omia tekoja EI tarvita. Jos joku kuvittelee pelastuvansa edes 1% omien ansioiden perusteella, niin hän lankeaa lakihenkisyyteen. Jos aikoo lakia noudattaen itsensä pelastaa, niin silloin ei Kristuksen uhria tarvita. Jos taas toteaa, ettei kykene lakia 100% noudattamaan, niin silloin on turvauduttava Jeesukseen.
Jeesuksen pelastustyöhön on luotettava ehdoitta. Kun tämän sisäistää, huomaa olevansa KRISTUKSESSA. Mitä tuo Kristuksessa oleminen tarkoittaa, siitä en taida enempää kirjoittaa, koska jos alan, niin kirjoitan todennäköisesti tähän romaanin.
Maanpäällisen vaelluksen aikana meissä kristityissä kuitenkin vaikuttaa myös synnin eli lihan laki. Kristuksen omina meissä vaikuttaa elämän hengen laki. Nuo kaksi lakia käyvät kamppailua sielussamme kuten Paavali kuvaa Roomalaiskirjeessä:
"14 Sillä me tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen lihallinen, myyty synnin alaisuuteen.
15 Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.
16 Mutta jos minä teen sitä, mitä en tahdo, niin minä myönnän, että laki on hyvä.
17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
19 sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
20 Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
21 Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;
22 sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,
23 mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on.
24 Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
25 Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia."
Kristitty ei suinkaan uskoon tultuaan ole loppuelämäänsä tekemättä syntiä. Tietenkin olisi loistavaa, jos näin kävisi, mutta yleensä se on harvinaista. Lankeamme vääriin tekoihin, vääriin sanoihin, laiminlyömme velvollisuuksiamme, olemme hiljaa silloin kun pitäisi uskaltaa puhua jne.
Monilla on sellainen typerä käsitys kristittynä olemisesta, että ok, annan elämäni Jeesukselle ja nyt voin olla varma etten joudu helvettiin, joten lähdenkin tästä vetämään perskännit ja tappelemaan kylille oikein kunnolla, kun on nuo ikuisuusasiatkin nyt kunnossa.
Jos ihminen oikeasti KOHTAA Kristuksen, niin ei KUKAAN tuntemani kristitty ajattele näin. Synti on vakava asia, ja yleensä ihminen lankeaakin syntiin vain siksi, että hän ei LUOTA Jeesukseen täysin ja ehdoitta. Itseni kohdalla huomaan langenneeni juuri tuosta syystä. Jos minua kohtaa joku kiusaus, niin liian helposti ajattelen, että olkoon menneeksi, en voi syntiä vastustaa, joten tässä sitä taas mennään, hei vaan Jeesus.
Ongelma onkin juuri tuossa ajatuksessa "en voi syntiä vastustaa". Tässä ajattelussa palaan taas niihin OMIIN tekoihini. Minun pitäisi PYSTYÄ vastustamaan. Ja kissanviikset. Harhaoppia tuollainen oma pinnistely ja ponnistelu!
Jos tuossa kiusaustilanteessa luottaisin 100%:sti Jeesukseen ja USKOISIN todella sen, että minä olen jo Kristuksessa, niin ei tuota lankeamista tapahtuisi! Ei minun tarvitse pinnistellä ja taistella pysyäkseni synnittömänä, koska Jeesus on jo KAIKKI tarpeelliset taistelut minun puolestani tehnyt!
Mutta tuo Kristuksessa oleminen on meille jästipäille olevinaan niin hankala asia, kun se tosiasiassa on maailman yksinkertaisin juttu. Mutta luulen, että tämä kasvuprosessi jatkuu läpi elämän ja välillä ymmärrän Kristusta paremmin ja välillä huonommin. Ja kun niitä lankeemuksia tulee, niin me saamme taas lähestyä Jumalaa Jeesuksen nimessä.
Kuvittele istuvasi syytettynä oikeudessa. Syyttäjä luettelee kaikki sinun tekemäsi pahat teot läpi elämän. Ehdotetaan että sinä ansaitsisit viisi miljoonaa euroa sakkoja. Tuomari toteaa, että kyllä, paha mies on ja tuon rangaistuksen sinä teoillasi ansaitsisit.
Mutta tuo tuomari on omituinen typerys, ja hän kaivaa taskustaan sekkivihkonsa ja antaa sinulle tuon viiden miljoonan euron sekin ja sanoo: Tuossa on, ota se ja velkasi on maksettu. Olet vapaa tuosta sakkorangaistuksestasi.
Tämä on ARMOA.
Minäkin tulen kerran olemaan Luojani edessä tuomiolla kuten kaikki ihmiset kerran. Syyttäjä (saatana) tulee ja luettelee sen kaiken paskan, mitä elämäni aikana olen tehnyt ja ehdottaa lopuksi minulle kivitystuomiota. Minä ihan auliisti myönnän sen, että kuolemanrangaistuksen minä olen tekojeni perusteella ANSAINNUT. Ei minun mahdolliset hyvät omat teot pysty ikinä kompensoimaan sitä pahuutta, joka sisälläni on riehunut.
Mutta koska uskon Jeesukseen, että Jumala on itsensä uhraamalla, suostumalla vapaaehtoisesti kuolemaan ristillä ihmisten pilkkaamana, jo MAKSANUT sen rangaistuksen, jonka piti tulla MINUN osakseni, niin tadaa, minulla ei ole mitään hätää.
Tuossa oikeudenkäynnissäni syytösten jälkeen Jeesus Kristus tulee ja sanoo: Kyllä, Tuija on noihin tekoihin syyllistynyt, mutta häntä ei enää rangaista, koska minä, Jeesus, olen jo kärsinyt Tuijan puolesta tuon ristinkuoleman.
Tätä on ARMO. Oi, minä niin jatkaisin tästä paasaamista koko yön... Sydämessäni on nytkin niin suuri ilo ja tunnen taas rakastavani Jeesusta yli kaiken! On tämä kristittynä oleminen ihanaa...
Se, kun kristitty tekee hyviä tekoja, ei ole enää suorittamista siinä toivossa, että tulevalla tuomiolla saisin vähän bonuspisteitä. Kun olen Kristuksessa, minä teen tekoni Kristuksen hengen mukaan, Henki minussa vaikuttaa nuo hyvät teot, ei oma pätemisen tarve.ahaa..
islamissa taitaa mennä näin,
67:2. Hän, joka loi elämän ja kuoleman koetellakseen, kuka teistä osoittautuu parhaaksi teoissa. Hän on mahtava, laupias.
5:9. Jumala on antanut lupauksensa niille, jotka uskovat ja hyviä töitä tekevät: heidän on anteeksiantamus ja suuri palkka
8:29. Te, jotka uskotte, jos pelkäätte Jumalaa, antaa Hän teille kyvyn tuntea oikean ja väärän, sovittaa pahat tekonne ja antaa teille anteeksi; Jumala on rajaton runsaudessaan
66:8. Uskovaiset, kääntykää vilpittömästi katuen Jumalan puoleen!....
21:47. Ylösnousemuksen päivänä Me käytämme oikeudenmukaista vaakaa, niin että kenellekään ei tehdä pienintäkään vääryyttä. Vaikka jokin teko painaisi sinapinsiemenen verran, niin Me otamme sen huomioon, Me olemme kyllin pätevä tilintekijä.
toisaalta myös,
2:105. ...mutta osoittaessaan laupeutta Jumala valitsee kenet tahtoo; niin, Jumala on rajaton armonsa runsaudessa.
-------
4:110. Se, joka tekee jotakin pahaa tai menettelee väärin omaa sieluansa kohtaan ja sitten pyytää Jumalalta anteeksi, on huomaava Jumalan pitkämieliseksi ja laupiaaksi.
4:111. Kuka ikinä tekee synnin, tekee sen ainoastaan itseänsä vastaan; Jumalahan on tietävä, viisas.
6:164. Sano: »Toivoisinko itselleni ketään muuta Herrakseni kuin Jumalan, kaiken olevaisen valtiaan? Jokainen sielu tekee kaikki vain omaan tiliinsä, kukaan ei kanna vierasta kuormaa
(verrattuna kristityn jeesus-jumala suhteeseen, miksi synnitöntä jeesusta rankaistiin muiden teoista?)
kysymys,
miksi vanhemmat rankaisevat lasta jos hän on tehnyt jotain pahaa? rankaisemisen halusta vai rakkaudesta ja opettaakseen ettei tekisi enää pahaa?
minusta tuollaisesta on kyse myös islamissa Allahin teoissa. (armelias, rakastava)
(jossen ihan väärin ole ymmärtänyt)
----
2:186. Kun palvelijana sinulta kysyvät jotakin Minusta, olen totisesti lähellä; Minä kuulen anovaisen rukouksen, kun hän huutaa Minua avukseen. Niin kuulkoot hekin Minun kutsuni ja luottakoot Minuun, jotta he seuraisivat oikeata Johdatusta. - m-bin-abd
Tuija-Sisko kirjoitti:
tuon videon. En ole vielä katsonut. Lieköhän tuo kuinka pitkä, vieläkö jaksaisi ruveta sitä katsomaan?
46min..ehkä aamulla virkeämpänä.
(täällä onkin jo aamu, viimeinen extra-paastopäivä alkamassa) - Tuija-Sisko
Tuija-Sisko kirjoitti:
Hämmästyin vaan noita vihaisia jakeita tuossa psalmissa ja ajatukseni oli vain se, että joku yksinkertainen höyrypää saattaisi pöhköyksissään noiden jakeiden perusteella alkaa vihaamaan muslimeja Raamatun sanojen perusteella.
Tottakai päälinjat kristinuskossa on minullekin varsin selvät. Toisaalta huomaan hieman vilpillisyyttä meissä kristityissä, kun en ole koskaan kokouksissa kuullut tuota psalmia luettavan KOKONAAN. Vain ne kauniit jakeet olen kuullut."Toisaalta huomaan hieman vilpillisyyttä meissä kristityissä, kun en ole koskaan kokouksissa kuullut tuota psalmia luettavan KOKONAAN. Vain ne kauniit jakeet olen kuullut."
Onhan se tietysti hyvä, että yleisesti kristikunnassa luetaan mieluummin niitä rauhan ja rakkauden jakeita ja jätetään vähemmälle huomiolle ne vihamieliset jakeet, joita kuitenkin Raamatustakin löytyy. Meillä ei tietääkseni ole terroristijärjestöjä, jotka vaikkapa toistelisivat noita psalmin 139 vihamielisiä jakeita ja kiihottaisivat niiden avulla mielensä tekemään itsemurhaiskuja.
Tämän hetken tietämykseni ja ymmärrykseni heikohkossa valossa olen kuitenkin sitä mieltä, että islamilaisissa kulttuureissa ON jonkinlainen vitsaus ja probleema tuo terrorismikin, vaikka se HUOM muslimit, ei olekaan oikeaa islamia.
Vastaavasti kristillisissä kulttuureissa on omat ongelmansa. Suomen kristillisessä kulttuurissa on vitsauksena vaikkapa alkoholismi, perheväkivalta, perhearvojen romuttaminen, itsekkyys ja rahan ahneus jne. Nämäkään asiat eivät ole oikeaa kristinuskoa.
En siis missään tapauksessa väitä, että terrorismi kuuluu islamiin, en, yhtä vähän kuin perheväkivalta kuuluu kristinuskoon. Itse asiassa perheväkivalta on yksi terrorismin alalajeista. Perhetyranni-diktaattori aiheuttaa läheisimpien ihmisten elämässä jatkuvaa terroria eli pelkoa ja kipeitä mustelmia.
Alkoholismi ym. luettelemani kuitenkin kuuluvat kristityn Suomen ongelmiin. Samoin arvelen, että nuo itsemurhapommitukset ovat jossain määrin nimenomaan islamilaisten maiden vitsaus. Mistä nämä sitten johtuvat, niin se olisikin jo toisen keskustelun aihe. En halua nytkään yleistää. Tiedän että terrori-iskuja tekevät muutkin kuin vaikka arabit (esimerkiksi Espanjan baskit ovat harrastaneet terroria) ja tiedän myös, että alkoholi voi olla ongelma myös muille kuin kristityille, jopa muslimille. Asiat harvoin ovat puhtaan musta-valkoisia. - m-bin-abd
Tuija-Sisko kirjoitti:
Hämmästyin vaan noita vihaisia jakeita tuossa psalmissa ja ajatukseni oli vain se, että joku yksinkertainen höyrypää saattaisi pöhköyksissään noiden jakeiden perusteella alkaa vihaamaan muslimeja Raamatun sanojen perusteella.
Tottakai päälinjat kristinuskossa on minullekin varsin selvät. Toisaalta huomaan hieman vilpillisyyttä meissä kristityissä, kun en ole koskaan kokouksissa kuullut tuota psalmia luettavan KOKONAAN. Vain ne kauniit jakeet olen kuullut.taitaa olla sama asia kuin koraanin kanssa, ei sieltä voi poimia yksittäistä jaetta ja sen perusteella lähteä sotimaan. (pitää ottaa muutkin jakeet huomioon)
mutta ei minusta voi jakeita poiskaan jättää. (juuri kuten rusinapulla ilmiössä) - Tuija-Sisko
m-bin-abd kirjoitti:
ahaa..
islamissa taitaa mennä näin,
67:2. Hän, joka loi elämän ja kuoleman koetellakseen, kuka teistä osoittautuu parhaaksi teoissa. Hän on mahtava, laupias.
5:9. Jumala on antanut lupauksensa niille, jotka uskovat ja hyviä töitä tekevät: heidän on anteeksiantamus ja suuri palkka
8:29. Te, jotka uskotte, jos pelkäätte Jumalaa, antaa Hän teille kyvyn tuntea oikean ja väärän, sovittaa pahat tekonne ja antaa teille anteeksi; Jumala on rajaton runsaudessaan
66:8. Uskovaiset, kääntykää vilpittömästi katuen Jumalan puoleen!....
21:47. Ylösnousemuksen päivänä Me käytämme oikeudenmukaista vaakaa, niin että kenellekään ei tehdä pienintäkään vääryyttä. Vaikka jokin teko painaisi sinapinsiemenen verran, niin Me otamme sen huomioon, Me olemme kyllin pätevä tilintekijä.
toisaalta myös,
2:105. ...mutta osoittaessaan laupeutta Jumala valitsee kenet tahtoo; niin, Jumala on rajaton armonsa runsaudessa.
-------
4:110. Se, joka tekee jotakin pahaa tai menettelee väärin omaa sieluansa kohtaan ja sitten pyytää Jumalalta anteeksi, on huomaava Jumalan pitkämieliseksi ja laupiaaksi.
4:111. Kuka ikinä tekee synnin, tekee sen ainoastaan itseänsä vastaan; Jumalahan on tietävä, viisas.
6:164. Sano: »Toivoisinko itselleni ketään muuta Herrakseni kuin Jumalan, kaiken olevaisen valtiaan? Jokainen sielu tekee kaikki vain omaan tiliinsä, kukaan ei kanna vierasta kuormaa
(verrattuna kristityn jeesus-jumala suhteeseen, miksi synnitöntä jeesusta rankaistiin muiden teoista?)
kysymys,
miksi vanhemmat rankaisevat lasta jos hän on tehnyt jotain pahaa? rankaisemisen halusta vai rakkaudesta ja opettaakseen ettei tekisi enää pahaa?
minusta tuollaisesta on kyse myös islamissa Allahin teoissa. (armelias, rakastava)
(jossen ihan väärin ole ymmärtänyt)
----
2:186. Kun palvelijana sinulta kysyvät jotakin Minusta, olen totisesti lähellä; Minä kuulen anovaisen rukouksen, kun hän huutaa Minua avukseen. Niin kuulkoot hekin Minun kutsuni ja luottakoot Minuun, jotta he seuraisivat oikeata Johdatusta.Olin juuri karkaamassa nukkumaan, mutten taida malttaa, kun täräytit tuon viestisi tuohon. Ymmärsin noista jakeista, että islamissa niillä omilla teoillakin taitaa olla jotain merkitystä pelastuksen suhteen.
Noissa jakeissa on myös paljon puhetta siitä, että synnin tehtyään on sitä kaduttava saadakseen anteeksi. Haluaisin vielä korostaa, että kyllä kristittykin synnin tehtyään tuntee syyllisyyttä ja Isä meidän -rukouksessakin rukoilee "ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niinkuin mekin annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet". Jumala on armollinen.
"verrattuna kristityn jeesus-jumala suhteeseen, miksi synnitöntä jeesusta rankaistiin muiden teoista?"
Johan heitit kysymyksen. Minulla olisi paljon tästä sanottavaa, mutta kuinka sen nyt lyhyesti kertoisin...
Onhan tuo käsittämätöntä, että Jumala rankaisee Poikaansa ja hylkää tämän kuolemaan. Ristillä Jeesus huutaa Isäänsä: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?"
Isä sälyttää oman rakkaan Poikansa päälle KAIKKI maailman pahat teot. Syyttömän niskaan. On se pohtimisen arvoinen asia, enkä pysty tähän kaikkea kirjoittamaan.
Kuitenkin Jumala on luonut tällaiset oliot kuin ihmiset tänne maan päälle. Ja sitten vielä sattuu niin olemaan, että tuo Luoja on ihastunut kättensä töihin niin paljon, että rakastaa noita ihmisiä huolimatta heidän synneistään.
Kuitenkin paratiisista lähtien tuo pahuksen synti on EROTTANUT ihmisen Jumalasta. Jumala karkoittaa Adamin ja Eevan paratiisista, mutta antaa JO siellä ensimmäisen lupauksen tulevasta Messiaasta, joka kerran vielä korjaa kaiken särkyneen takaisin ehjäksi. Jumala sanoo käärmeelle eli saatanalle:
" Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän."
Tämä vaimon siemen tulee olemaan ennustettu Messias, Jeesus. Jumala rakastaa niin paljon jokaista ihmistä, että Hän on valmistanut Poikansa Jeesuksen kautta pelastuksen jokaikiselle, joka vain pelastuksen tahtoo vastaanottaa.
Synnin palkka on kuolema. Siispä jokainen paha teko vaatii hyvitykseksi verta. Veri taas edellyttää, että jonkun täytyy kuolla. Jumala on sanansa sanonut, että synnistä seuraa kuolema ja kuolema erottaa ihmisen Jumalasta.
Ihmisellä ei ole MITÄÄN keinoa omin voimin pelastaa itseänsä. Hän on synnin orja. Siksi Jumala itse laskeutuu maan päälle ja ottaa ihmisen muodon ja elää keskuudessamme ihmisten tavoin ja on maailmanhistorian ensimmäinen ihminen näin, jonka elämä on täysin synnitön.
Jeesus rakastaa ihmisiä niin paljon, että hän VAPAAEHTOISESTI suostuu kuolemaan ristillä, jotta minä, Tuija saisin ELÄÄ. Jeesuksella olisi ollut kaikki valta kutsua ristillä viimeistään ne kaksitoista legioonaa enkeleitä sotimaan ja nujertamaan nuo hänen ristiinnaulitsijansa. Hän olisi voinut ylväästi astua alas ristiltä ja häippästä taivaan korkeuksiin jättäen meidät ihmiset tukehtumaan omiin liemiimme.
Mutta Jumala, joka on rakkaus, ei toiminut näin. Hän halusi pelastaa ihmiset, Jeesus halusi antaa minulle elämän, kuolemalla itse minun puolestani. Tämä on sitä evankeliumia, ilosanomaa Jeesuksesta!
Jeesus kyllä kuoli ristillä. Hänen verensä vuoti minun syntieni tähden, koska hän HALUSI pelastaa minun henkeni. Poika meni vapaaehtoisesti kuolemaan minun vuokseni, koska rakasti minua niin paljon. Jeesus tiesi, ettei minulla olisi mitään mahdollisuutta omin voimin pelastua, ja hän rakasti minua niin paljon, että mieluummin itse meni kuolemaan antaakseen minulle elämän.
Jeesus siis kuoli. Mutta tässä vaiheessa tarinaa astuu Isä mukaan kuvioihin. Koska Poika ei ole tehnyt ainoatakaan syntiä eläessään, ei kuolemallakaan ole valtaa häneen. Jeesus menee alas tuonelaan ja saarnaa siellä vankeudessa oleville hengille ja riistää saatanalta kuoleman avaimet itselleen. Kuolemalla ei ole enää mitään valtaa Jeesukseen. Käärmeen pää on murskattu, taistelu on käyty. Isä herättää synnittömän Poikansa kuolleista ja Jeesus nousee takaisin maan pinnalle, käppäilee täällä vielä joitakin viikkoja ohjeistaen opetuslapsiaan ja sitten leijailee taivaaseen Isän luo, joka on antanut Jeesukselle vallan. Jeesus: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä..."
Miksi sitten "maailmanloppu" ei tullut samantien, kun Jeesus taistelunsa käärmeen kanssa kävi? Eikö olisi yksinkertaista, että samantien olisi pystytetty Jumalan tuomioistuin ja hoidettu nekin asiat samalla? Noh, tämä olisi jo taas oman keskustelunsa aihe, enkä taida jaksaa enempää.
Lopuksi saivartelua. Laitoit tällaista tekstiä:
"21:47. Ylösnousemuksen päivänä Me käytämme oikeudenmukaista vaakaa, niin että kenellekään ei tehdä pienintäkään vääryyttä."
Allah kai tässä puhuu? Miksi hän käyttää itsestään sanamuotoa ME? Eikö tämä viittaisi Kolmiyhteiseen Jumalaan? Hih, hih... - Amina
epikuros kirjoitti:
almut. Ovat hieno tapa auttaa vahävaraisia ja vammaisia.
Mutta annetaako niitä vain omaan uskontokuntaan kuuluville?Ei, vaan kaikille tarvitseville. Muistaakseni luin että juhlapäivänä uhrattujen eläinten liha lähetetään köyhille ei-muslimimaahan. Olisi muuten ollut kiinnostava lukea siitä lisää, nyt ei vaan enää muistu mieleen mikä juttu/artikkeli se oli.
- Eihän?
Amina kirjoitti:
Ei, vaan kaikille tarvitseville. Muistaakseni luin että juhlapäivänä uhrattujen eläinten liha lähetetään köyhille ei-muslimimaahan. Olisi muuten ollut kiinnostava lukea siitä lisää, nyt ei vaan enää muistu mieleen mikä juttu/artikkeli se oli.
Uhrattujen eläinten liha useimmissa muslimimaissa jaetaan oman alueen köyhille muslimeille. Näin siis käytännössä, teoriasta asiassa en tiedä.
Tuo muistikuvasi lihojen lähettämisestä tulee ilmeisesti ajatollah Khomeinin ohjeesta lampaiden myymisestä naapurikylään. Kyseessä tosin oli muu kuin eläinten uhraus.
- Minni-Matleena
Kirjoittamalla tuollaista negatiivista tekstiä naisen asemasta ja sekoittamalla vielä Jumalan siihen, aiheutat vahinkoa naisten asemalle. Mikäli haluat esittää tuollaisia ajatuksia, niin tee se edes omissa nimissäsi äläkä mene Jumalan selän taakse. Minä en tunne tuollaista Jumalaa, joten ilmeisesti meillä onkin eri Jumala.
Tiedän että täällä suositaan sinun mielipiteitäsi ja saat varmasti kannatusjoukkoja. Turha siis edes yrittää puhua järkeä, kun täällä ei ole sellaista porukkaa joka ajattelisi samoin kuin minä. Sanon vain lyhyesti, että olen kaikesta eri mieltä kanssasi.- tarkoittaa myös
sitä, että muslimit alistuvat nöyrästi imaamien
opetukseen, eivätkä tee sitä kyseenalaiseksi.
Vai oletko nähnyt joskus, että muslimi esittäisi
kriittisiä mielipiteitä islamista?
No, I. Manjii ja A.Hirsi olivat sen verran rohkeita,
että uskalsivat käyttää omia aivojaan, mutta ovat
tällä hetkellä tappotuomion alla. - m-bin-abd
voisin kysyisin, minkälainen kuva sinulla on muslimi perheestä? ja oletko tavannut muslimiperheitä?
sitä ajan takaa, että onko sinusta suurin osa muslimimiehistä diktaattoreita jotka sanoo aina EI (lähes) jokaiseen asiaan mitä hänen (rakas) vaimonsa haluaa? - ace..
>>Turha siis edes yrittää puhua järkeä,
>>täällä ei ole sellaista porukkaa joka ajattelisi samoin kuin minä.
Minä voisin olla sinulle sopiva pari. Minä ajattelen järkevästi. - m-bin-abd
tarkoittaa myös kirjoitti:
sitä, että muslimit alistuvat nöyrästi imaamien
opetukseen, eivätkä tee sitä kyseenalaiseksi.
Vai oletko nähnyt joskus, että muslimi esittäisi
kriittisiä mielipiteitä islamista?
No, I. Manjii ja A.Hirsi olivat sen verran rohkeita,
että uskalsivat käyttää omia aivojaan, mutta ovat
tällä hetkellä tappotuomion alla.katsoppa vaikka tuo video keskustelu jonka laitoin tuossa toisessa ketjussa.
- daxxx
m-bin-abd kirjoitti:
voisin kysyisin, minkälainen kuva sinulla on muslimi perheestä? ja oletko tavannut muslimiperheitä?
sitä ajan takaa, että onko sinusta suurin osa muslimimiehistä diktaattoreita jotka sanoo aina EI (lähes) jokaiseen asiaan mitä hänen (rakas) vaimonsa haluaa?tuo,kyseessä ei ole minkälaisia muslimimiehet ovat tai mitä kukin rakas pikkuvaimo(?) haluaa, vaan koko uskonnon asenteesta ja opetuksesta miehen ja naisen tasa-arvoon. Avioliittojahan on vaikka minkälaisia joka uskonnon piirissä.
- m-bin-abd
daxxx kirjoitti:
tuo,kyseessä ei ole minkälaisia muslimimiehet ovat tai mitä kukin rakas pikkuvaimo(?) haluaa, vaan koko uskonnon asenteesta ja opetuksesta miehen ja naisen tasa-arvoon. Avioliittojahan on vaikka minkälaisia joka uskonnon piirissä.
niin mutta täällä tuntuu olevan jokin ihme käsitys että suurin osa miehistä vihaa vaimoaan ja vaimo istuu elämänsä hiljaa nurkassa. (täysin väärä käsitys)
miksi sinä vaimoa väheksyvästi kutsut "pikkuvaimoksi" ?
nimenomaan uskonnon mukaan vaimo pitää ottaa huomioon, vaimoa pitää kohdella hyvin jne. miksi tuota ei ymmärretä? - m-bin-abd
daxxx kirjoitti:
tuo,kyseessä ei ole minkälaisia muslimimiehet ovat tai mitä kukin rakas pikkuvaimo(?) haluaa, vaan koko uskonnon asenteesta ja opetuksesta miehen ja naisen tasa-arvoon. Avioliittojahan on vaikka minkälaisia joka uskonnon piirissä.
nainen voi opiskella, nainen voi olla töissä jne.
- Tuija-Sisko
"Kirjoittamalla tuollaista negatiivista tekstiä naisen asemasta ja sekoittamalla vielä Jumalan siihen, aiheutat vahinkoa naisten asemalle."
Minun käsityskykyni ei kertakaikkiaan riitä ymmärtämään, millä tavoin olen kirjoittanut NEGATIIVISTA tekstiä naisen asemasta. Minä olen myös feministi eli naisasian ajaja siinä kuin sinäkin, ja vaadin, että naisen tehtävä lasten synnyttäjänä ja imettäjänä on nostettava sille kuuluvaan arvoonsa! Yhteiskunta EI saa polkea naisen asemaa pienten lasten hoitajana näin häijysti kuin Suomen yhteiskunta sen tekee. Nainen kyllä ihan oikeasti KERKEÄÄ tekemään elämässään niitä muitakin töitä. Mutta ei tästä enempää, koska tästä on käyty keskustelu jo ketjussani "Kotiäitiydestä".
"ja sekoittamalla vielä Jumalan siihen,"
Niin, muistaakseni jossain välissä kerroinkin että tämä on minun mielipiteeni, mutta kirjoitukseni on niin pitkä, etten jaksa ruveta sitä kaivelemaan. On tosiaan aina vaarallista sekoittaa Jumala omiin mielipiteisiinsä, vaikka ne mielipiteet eivät sitten olisikaan oikeasti Jumalan mielipiteitä. Uskonto-aiheisella palstalla on kuitenkin aina hyvin suuri riski, että mielipiteisiin sekoittuu myös jumalallisia asioita. Ehkä minun olisi pitänyt vielä selvemmin painottaa, että nämä ajatukset, jotka kirjoitin on Tuijan sormilla kirjoitettuja, ei Jumalan. Kiitos tuosta varoituksesta.
Kuitenkaan en TÄYSIN perusteettomasti väittänyt, että mies on perheen pää, koska Raamatusta löytyy kyseiset ajatukset myös. Se on sitten eri asia, tulkitseeko nuo Raamatun jakeet vain historiallisiksi jäänteiksi, vai ohjeina 2000-luvun avioliittoon, niin tosiaan se on taas tulkintakysymys. Joten tarkennan: "väitteeni miehestä perheen päänä" on minun tulkintani Raamatun seuraavista teksteistä:
"1. Kor. 11:3
Mutta minä tahdon, että te tiedätte sen, että Kristus on jokaisen miehen pää ja että mies on vaimon pää ja että Jumala on Kristuksen pää."
"Ef. 5:23
sillä mies on vaimon pää, niinkuin myös Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja."
Aika päätöntä puhetta, eikö?
"Tiedän että täällä suositaan sinun mielipiteitäsi ja saat varmasti kannatusjoukkoja."
Tämä nyt ainakin on päätöntä puhetta. Olen viimeisimmässä viestissäni Leelialle nimitellyt häntä rumasti erään eläimen ominaisuuksilla. Jotenkin minusta tuntuu, että tällä hetkellä en taida olla kovinkaan suuressa arvossa seriffillemme.
Muutenkaan, olen enemmänkin kohdannut mielipiteissäni vastustusta kuin kannustusta. Minulle oli melkoinen koulu toissailtana keskustella "termeistä" muutaman oivallisen keskustelijan kanssa. Olin oikeasti ajatellut, että kun vain TARPEEKSI hyvin selitän ja selitän asiani, niin VARMASTI kaikki vihdoin ymmärtää, mitä tarkoitan.
Niin ei käynyt. Tunsin jääneeni jokseenkin tappiolle näkemysteni kanssa. Myönnän, että se kirpaisi minua. Nyt olen iloinen siitä, että tuokin kädenvääntö tuli käytyä läpi, koska olen tässä eilen ja tänään taas ymmärtänyt, ettei hyvän keskustelun tavoite TARVITSE olla se, että lopussa kaikki osapuolet olisivat yhtä mieltä. Tämän sanon sinulle, koska kirjoitit:
"Turha siis edes yrittää puhua järkeä, kun täällä ei ole sellaista porukkaa joka ajattelisi samoin kuin minä."
Jos jäät odottamaan, että kaikki tai edes yksi ihminen ajattelisi juuri niinkuin sinä, niin saat jäädä kotiisi yksin itsellesi juttelemaan. Tämän opin juuri toissa yönä väännettyäni peistä koko illan. - JukolanJussi
Tuija-Sisko kirjoitti:
"Kirjoittamalla tuollaista negatiivista tekstiä naisen asemasta ja sekoittamalla vielä Jumalan siihen, aiheutat vahinkoa naisten asemalle."
Minun käsityskykyni ei kertakaikkiaan riitä ymmärtämään, millä tavoin olen kirjoittanut NEGATIIVISTA tekstiä naisen asemasta. Minä olen myös feministi eli naisasian ajaja siinä kuin sinäkin, ja vaadin, että naisen tehtävä lasten synnyttäjänä ja imettäjänä on nostettava sille kuuluvaan arvoonsa! Yhteiskunta EI saa polkea naisen asemaa pienten lasten hoitajana näin häijysti kuin Suomen yhteiskunta sen tekee. Nainen kyllä ihan oikeasti KERKEÄÄ tekemään elämässään niitä muitakin töitä. Mutta ei tästä enempää, koska tästä on käyty keskustelu jo ketjussani "Kotiäitiydestä".
"ja sekoittamalla vielä Jumalan siihen,"
Niin, muistaakseni jossain välissä kerroinkin että tämä on minun mielipiteeni, mutta kirjoitukseni on niin pitkä, etten jaksa ruveta sitä kaivelemaan. On tosiaan aina vaarallista sekoittaa Jumala omiin mielipiteisiinsä, vaikka ne mielipiteet eivät sitten olisikaan oikeasti Jumalan mielipiteitä. Uskonto-aiheisella palstalla on kuitenkin aina hyvin suuri riski, että mielipiteisiin sekoittuu myös jumalallisia asioita. Ehkä minun olisi pitänyt vielä selvemmin painottaa, että nämä ajatukset, jotka kirjoitin on Tuijan sormilla kirjoitettuja, ei Jumalan. Kiitos tuosta varoituksesta.
Kuitenkaan en TÄYSIN perusteettomasti väittänyt, että mies on perheen pää, koska Raamatusta löytyy kyseiset ajatukset myös. Se on sitten eri asia, tulkitseeko nuo Raamatun jakeet vain historiallisiksi jäänteiksi, vai ohjeina 2000-luvun avioliittoon, niin tosiaan se on taas tulkintakysymys. Joten tarkennan: "väitteeni miehestä perheen päänä" on minun tulkintani Raamatun seuraavista teksteistä:
"1. Kor. 11:3
Mutta minä tahdon, että te tiedätte sen, että Kristus on jokaisen miehen pää ja että mies on vaimon pää ja että Jumala on Kristuksen pää."
"Ef. 5:23
sillä mies on vaimon pää, niinkuin myös Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja."
Aika päätöntä puhetta, eikö?
"Tiedän että täällä suositaan sinun mielipiteitäsi ja saat varmasti kannatusjoukkoja."
Tämä nyt ainakin on päätöntä puhetta. Olen viimeisimmässä viestissäni Leelialle nimitellyt häntä rumasti erään eläimen ominaisuuksilla. Jotenkin minusta tuntuu, että tällä hetkellä en taida olla kovinkaan suuressa arvossa seriffillemme.
Muutenkaan, olen enemmänkin kohdannut mielipiteissäni vastustusta kuin kannustusta. Minulle oli melkoinen koulu toissailtana keskustella "termeistä" muutaman oivallisen keskustelijan kanssa. Olin oikeasti ajatellut, että kun vain TARPEEKSI hyvin selitän ja selitän asiani, niin VARMASTI kaikki vihdoin ymmärtää, mitä tarkoitan.
Niin ei käynyt. Tunsin jääneeni jokseenkin tappiolle näkemysteni kanssa. Myönnän, että se kirpaisi minua. Nyt olen iloinen siitä, että tuokin kädenvääntö tuli käytyä läpi, koska olen tässä eilen ja tänään taas ymmärtänyt, ettei hyvän keskustelun tavoite TARVITSE olla se, että lopussa kaikki osapuolet olisivat yhtä mieltä. Tämän sanon sinulle, koska kirjoitit:
"Turha siis edes yrittää puhua järkeä, kun täällä ei ole sellaista porukkaa joka ajattelisi samoin kuin minä."
Jos jäät odottamaan, että kaikki tai edes yksi ihminen ajattelisi juuri niinkuin sinä, niin saat jäädä kotiisi yksin itsellesi juttelemaan. Tämän opin juuri toissa yönä väännettyäni peistä koko illan.Muista että headeriisi saama Minni-matleenan vastaus on hänen subjetiivinen näkemys.
Itse en edes ymmärrä tämän minni-matleenan lauseita.
Mutta sekin on subjektiivinen ja henkilöön sidottu näkemys. - daxxx
m-bin-abd kirjoitti:
niin mutta täällä tuntuu olevan jokin ihme käsitys että suurin osa miehistä vihaa vaimoaan ja vaimo istuu elämänsä hiljaa nurkassa. (täysin väärä käsitys)
miksi sinä vaimoa väheksyvästi kutsut "pikkuvaimoksi" ?
nimenomaan uskonnon mukaan vaimo pitää ottaa huomioon, vaimoa pitää kohdella hyvin jne. miksi tuota ei ymmärretä?että kaikkia pitää kohdella hyvin avioliitossa ja sen ulkopuolella. Kysyinkin sukupuolten tasa-arvoisuudesta, pikkuvaimo tuli tekstiin koska lainasin sinua muistista väärin.
- Kas näin
m-bin-abd kirjoitti:
nainen voi opiskella, nainen voi olla töissä jne.
, kuinkas vapaata se mahtaa olla?
Seikka, että uskonto erikseen lupaa, että nainen "voi opiskella, nainen voi olla töissä jne." on jo osoitus siitä, että naisen elämää rajoitetaan, muutenhan tarvitsisi vain kertoa, että nainen ylipäätään saa tehdä mitä haluaa. - m-bin-abd
Kas näin kirjoitti:
, kuinkas vapaata se mahtaa olla?
Seikka, että uskonto erikseen lupaa, että nainen "voi opiskella, nainen voi olla töissä jne." on jo osoitus siitä, että naisen elämää rajoitetaan, muutenhan tarvitsisi vain kertoa, että nainen ylipäätään saa tehdä mitä haluaa.itse asiassa, sekin ohje on naisten turvaksi annettu.
eli, suositellaan että nainen ei matkustaisi yksin, jos matka kestää yli 1-3 päivää (päiviän määrästä on eri arvioita - yksi tai enemmän).
Ilmeisesti seuraava ennuste ei ole vielä toteutunut (että maailmassa olisi rauha ja tarpeeksi turvallista naisen matkustaa itse - kuten jokainen voi rikostilastoista katsoa)
-------
Prophet (peace and blessings be upon him) when he promised `Adi ibn Hatim At-Ta’iy (may Allah be pleased with him) three signs when he accepted Islam: that Islam would reach the east and the west; that the companions would obtain the treasures of Kisra, the king of Persia; and that peace would be spread all over the world when Islam reached the east and west so that *a woman would be able to travel alone from Yemen to Hadramout not fearing anything but Allah* and the wolf, meaning she would fear nothing.
Scholars understand from this hadith that a time will come when women can travel alone when they feel secure.
--- - face in Baytullah
epäaito, falska feministi, joka ei ymmärrä miehistä.. Sorri vaan!
- Tuija-Sisko
"Sanon vain lyhyesti, että olen kaikesta eri mieltä kanssasi."
Minni, minusta olisi oikeasti kiinnostavaa tietää vähän tarkemmin ajatuksiasi tuosta kirjoituksestani. Sanot olevasti kaikesta eri mieltä kanssani. Voisitko kirjoittaa minulle vastineen, jossa analysoisit vähän tarkemmin minun ja sinun näkemyseroja alistumisesta ja tasa-arvosta?
- aaa..
oletko lukenut jotain islamista, mutta se poistettiin. Ilmeisesti oli liian arka aihe kysyttäväksi. Mitä olet muuten lukenut islamista?
- Tuija-Sisko
Olen lukenut todella vähän islamista. Syyskuusta lähtien olen jonkin verran vieraillut muslimien kotisivuilla ja lueskellut sieltä ja täältä, en mitenkään määrätietoisesti.
Kirjastosta lainasin uskonto-osastolta pienen pinon islam-aiheisia kirjoja. Yritin valkata kirjoja molemmilta "puolilta", sekä islam-vastaisia että islam-myönteisiä kirjoja.
Minulla on ollut aika rankka opiskeluputki tässä juuri enkä ole kerennyt lukemaan kuin kolme kirjaa: Irshad Manjin "Islamin kahdet kasvot", Ayaan Hirsi Alin "Neitsythäkki" sekä kolmas oli nimeltään "Islamin arki". Kirjoittajaa en muista, mutta hän on suomalainen mies, ja kirja kertoo Marokon muslimeista.
Kaksi ensin mainittua kirjaa olivat todella mielenkiintoisia ja niissä oli hyvin paljon asiantuntevia ajatuksia naisilta, jotka ovat itse muslimisyntyisiä (Manji on edelleenkin muslimi).
Minulla on myös odottamassa muitakin kirjoja, siellä on ainakin Profeetta Muhammadin elämäkerta, Koraani sekä joitain Hämeen-Anttilan kirjoja. Lisäksi olen kaivanut lukion uskontokirjat kaapistani ja lukenut sieltä lyhykäisesti perustietoa islamista. Lähinnä vuosilukuja ja niittä viittä pilaria, juuri tuon enempää ei koulun uskontokirjoihin mahdu.
Minulla on nyt kevyempi kausi opiskeluissa aina tammikuuhun asti, joten minulla on tavoite lukea nuo kaikki lainaamani kirjat ennen joulua, ja mielelläni otan vastaan lisää hyviä kirjavinkkejä, kirjastomme on pieni, mutta kaukolainaus siellä on ilmaista.
Tiedän siis islamista todella vähän. Kuitenkin olen tullut siihen tulokseen, että muslimeille perhe on tärkeämpi arvo kuin länsimaille. Minulla ei ole tähän esittää pätevää yliopistotutkintoa, vaan esitän tämän väitteeni täysin omana mielipiteenäni. Vaikken tiedäkään islamista juuri mitään, niin saanhan minä kuitenkin tulla tänne keskustelemaan ja kartuttamaan tietojani.
Se on totta, että tietoa on aina hyvä haalia itselleen lisää. Joten kunhan päästään tammikuuhun, niin katsotaan onko tuo tiedon lisääntyminen kääntänyt mielipiteitäni vaikkapa tämän perheasian suhteen eri suuntaan. Jää nähtäväksi. Tuija-Sisko kirjoitti:
Olen lukenut todella vähän islamista. Syyskuusta lähtien olen jonkin verran vieraillut muslimien kotisivuilla ja lueskellut sieltä ja täältä, en mitenkään määrätietoisesti.
Kirjastosta lainasin uskonto-osastolta pienen pinon islam-aiheisia kirjoja. Yritin valkata kirjoja molemmilta "puolilta", sekä islam-vastaisia että islam-myönteisiä kirjoja.
Minulla on ollut aika rankka opiskeluputki tässä juuri enkä ole kerennyt lukemaan kuin kolme kirjaa: Irshad Manjin "Islamin kahdet kasvot", Ayaan Hirsi Alin "Neitsythäkki" sekä kolmas oli nimeltään "Islamin arki". Kirjoittajaa en muista, mutta hän on suomalainen mies, ja kirja kertoo Marokon muslimeista.
Kaksi ensin mainittua kirjaa olivat todella mielenkiintoisia ja niissä oli hyvin paljon asiantuntevia ajatuksia naisilta, jotka ovat itse muslimisyntyisiä (Manji on edelleenkin muslimi).
Minulla on myös odottamassa muitakin kirjoja, siellä on ainakin Profeetta Muhammadin elämäkerta, Koraani sekä joitain Hämeen-Anttilan kirjoja. Lisäksi olen kaivanut lukion uskontokirjat kaapistani ja lukenut sieltä lyhykäisesti perustietoa islamista. Lähinnä vuosilukuja ja niittä viittä pilaria, juuri tuon enempää ei koulun uskontokirjoihin mahdu.
Minulla on nyt kevyempi kausi opiskeluissa aina tammikuuhun asti, joten minulla on tavoite lukea nuo kaikki lainaamani kirjat ennen joulua, ja mielelläni otan vastaan lisää hyviä kirjavinkkejä, kirjastomme on pieni, mutta kaukolainaus siellä on ilmaista.
Tiedän siis islamista todella vähän. Kuitenkin olen tullut siihen tulokseen, että muslimeille perhe on tärkeämpi arvo kuin länsimaille. Minulla ei ole tähän esittää pätevää yliopistotutkintoa, vaan esitän tämän väitteeni täysin omana mielipiteenäni. Vaikken tiedäkään islamista juuri mitään, niin saanhan minä kuitenkin tulla tänne keskustelemaan ja kartuttamaan tietojani.
Se on totta, että tietoa on aina hyvä haalia itselleen lisää. Joten kunhan päästään tammikuuhun, niin katsotaan onko tuo tiedon lisääntyminen kääntänyt mielipiteitäni vaikkapa tämän perheasian suhteen eri suuntaan. Jää nähtäväksi.Arabimaissa suomalaisten silmin.
Pari kirjaa:
Saudeista Henry Brooms "Saudisamppanjaa"
Irakista Pirjo Koivisto "Saddamilta salaa"
kirja ovat helppolukuisia ja kertovat heidän kokemiaan asioita em maissa. Suosittelen.- Tuija-Sisko
epikuros kirjoitti:
Arabimaissa suomalaisten silmin.
Pari kirjaa:
Saudeista Henry Brooms "Saudisamppanjaa"
Irakista Pirjo Koivisto "Saddamilta salaa"
kirja ovat helppolukuisia ja kertovat heidän kokemiaan asioita em maissa. Suosittelen.Katsoin kirjastomme hakupalvelusta, ja tuo kirja Saudisamppanjaa näkyy olevan kokoelmissa ja ei ole nyt lainassakaan. Tuon toisen kirjan voin sitten pyytää kaukona. Harmi vaan, kun huomenna ei pääse vielä kirjastoon, kun on tuo Pyhäinpäivä.
Ketjusta on poistettu 26 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voisin jopa maksaa että saisin nähdä sut mies
Miten helvetissä joku voi olla tollanen kotihiiri. Edes mä en ole noin paha ku sä! Miten sua voi ikinä edes nähdä ?581081Tumman vihreä mercedes
Mikä se on tuo kylää ympäri ajava vihreä mercedes, takakontti tärisee kuin hullu ja välillä kylän juoppojakin kuskailee,11810Miksi tällainen pelottaa ja aiheuttaa joillakin ärtymystä?
"Sitoudun ystävien ja kollegoiden kanssa puuttumaan seksistisiin vitseihin ja vähättelyyn. Sanon ääneen, kun jokin ei ol75775- 53614
Käyttäkää kumia kajaanilaisten naisten kanssa
Elkää ottako riskiä ilman kumia kun saattaa käydä niin että sinusta tuleekin isä lapselle ja elättäjä molemmille.83563Pakkomielle
Tahdon pyytää anteeksi, että olen kaivannut sinua kaikki nämä vuodet ja olet ollut minulle pakkomielle. Nyt on aika pääs45512Tietysti olen varovainen,
ei kaikki ole pelkkää epävarmuutta. En halua sotkea mitään, enkä aiheuttaa kenellekään hankaluuksia. Ja luulen että ehkä40487Oletko nainen enää täällä?
En ole tunnistanut kirjoituksiasi hetkeen. Ainoastaan yhdessä neutraalissa ketjussa, missä ei ollut kyse tunteista. Hyv35486Hurmasit sitten minut
kauneudellasi nainen ja kun sait minut rakastumaan itseesi muutuit ihan porsaaksi etkä välitä vartalostasi enää yhtään.43483Sinun kanssasi
Kahvilassa tapaaminen olisi jotakin niin outoa. Se ei olisi vain kavereiden tapaaminen, koska ei olla oltu oikeita kaver36466