Tätä ei NATO:lla ratkaista.
Euroopan todelliset uhkakuvat nousevat energiatalouden kestävyydestä. Niissä koko Eurooppa, Venäjä mukaan lukien, muodostaa yhteisen talousalueen.
"Eurooppa oli kantaverkkoyhtiöiden mukaan lauantai-iltana lähellä täydellistä sähkökatkosta. "
"EU vaatii perusteellista selvitystä sähkökatkoista"
"Miljoonat jäivät ilman sähköä Euroopassa
Euroopan energiaviranomaiset ja sähköyhtiöt etsivät maanantaina kuumeisesti syitä lauantai-iltana suuren osan Länsi-Eurooppaa pimentäneeseen sähkökatkokseen. Miljoonat ihmiset suuressa osassa Eurooppaa jäivät ilman sähköä 1-1,5 tuntia kestäneen sähkökatkon aikana.
- Kantaverkko-operaattoreiden välittömät turvamenettelyjen mukaiset toimet estivät häiriötä kehittymästä koko Euroopan kattavaksi pimennykseksi, kertoi Euroopan kantaverkko-operaattoreiden yhteistyöjärjestö UTCE.
UTCE kertoi alustavassa raportissaan, että katkos alkoi illalla kello 22.10 Keski-Euroopan aikaa "vakavasta tapahtumasta Pohjois-Saksan verkossa". Se katkaisi sähkötoimitukset verkon läntisiin osiin ja johti Euroopan sähköverkon eriytymiseen kolmeksi erilliseksi saarekkeeksi.
Saksan tapahtuma aiheutti dominovaikutuksen, jonka seurauksena Saksan verkko jakaantui kahtia pohjoisesta kaakkoon. Häiriö levisi Itävaltaan, joka jakaantui myös kahteen erillisverkkoon.
Pohjois-Saksan laukaisema reaktio jakoi Länsi-Euroopan sähköverkon kolmeen erilliseen saarekkeeseen ja johti verkon pikasulkuun, joka pimensi suurimman osan läntistä Eurooppaa.
Pohjois-Saksan tapahtuma johti myös siihen, että Saksan itäisten osien, Puolan, Tshekin, Slovakian, Unkarin ja Itävallan itäosan verkoissa oli liikaa virtaa samoin kuin Kaakkois-Euroopassa. Koko Euroopan läntinen osa puolestaan sai liian vähän sähköä. Tuloksena oli verkkojen sulkeminen.
Italian pääministeri Romano Prodi korosti sähkökatkon jälkeen eurooppalaisen kantaverkko-operaattorin tarvetta ja koko markkina-alueen laajuisen valvonnan tehostamista.
- Olemme riippuvaisia toisistamme, mutta ilman yhteistä viranomaista emme voi auttaa toisiamme, sanoi Prodi.
Häiriö ei vaikuttanut Pohjoismaiden sähköverkkoon, joka on erillään manner-Euroopan verkoista.
Alijäämäsaarekkeen sähköpula johtui UCTE:n mukaan siitä, että se ei saanut Saksan pohjoisosissa tuotettua tuulivoimaa ja koko alueen verkon taajuus putosi ylikysynnän takia. Se laukaisi automaattiset suojakatkaisimet ja aiheutti hätäsulun verkossa. Ylijäämäsaarekkeiden verkoissa ongelmana oli sähkön ylitarjonta. Se saattoi johtua tuulivoimasähköstä, jota ei pystytty viemään alueelta.
Heti tapahtuman jälkeen sähköyhtiö E.ON piti mahdollisena, että Ems-joen yli johtavan korkeajännitelinjan sulkeminen puoleksi tunniksi telakalta poistuneen aluksen kulkureitin turvaamiseksi olisi voinut aiheuttaa ongelman. Katkosta oli kuitenkin ennakkoon ilmoitettu verkko-operaattoreille ja siihen oli varauduttu. UCTE ei mainitse sitä raportissaan.
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan yksi syy Pohjois-Saksan verkon ylituotantoon on saattanut olla tuulivoima. Tuulivoiman pakkosyötön takia sen säätäminen ei ole mahdollista.
Vientikapasiteetin rajoittaminen Saksan läntisin osiin on saattanut johtaa sähkön ylitarjontaan muualla Saksassa. Pohjois-Saksassa tuuli IImatieteen laitoksen mukaan lauantai-iltana noin 10 metriä sekunnissa, joten tuulivoiman tuotanto on ollut varsin tehokasta.
UCTE ei yleisluonteisen kuvauksen lisäksi vielä arvioinut katkon tarkkoja syitä. Se ilmoitti asettavansa työryhmän tutkimaan sähkökatkosta ja sen syitä.
Ranskan viranomaisten mukaan kyseessä oli vakavin sähkökatkos 30 vuoteen. Pelkästään Ranskassa ilman sähköä oli yli viisi miljoonaa ihmistä.
Sähkökatkon takia sadat junat pysähtyivät Saksassa, Ranskassa ja muualla. Katkokset näkyivät koko maassa, kertoi Deutsche Bahnin edustaja Achim Strauss. Hänen mukaansa sekasorrolta selvittiin vain siksi, että myöhään lauantaina junaliikenne on suhteellisen vähäistä. Se pienensi merkittävästi myös katkon muita vaikutuksia.
- Sähkökatkon syy on vielä epäselvä, mutta se tulee vauhdittamaan eurooppalaista energiakeskustelua ja nousee varmasti esiin niin komissiossa kuin hallitusten kesken, arvioi yli-insinööri Timo Ritonummi kauppa- ja teollisuusministeriöstä.
Hänen mukaansa katkos vertautuu viime vuosien vakavimpiin sähköhäiriöihin.
- Häiriö on samantasoinen tapahtuma kuin Yhdysvaltain ja Kanadan itäosat pimentänyt katkos tai parin vuoden takainen Italian ja Sveitsin katkos, totesi Ritonummi.
Pienemmässä mittakaavassa se vertautuu hänen mukaansa Helsingin puolen tunnin sähkökatkokseen muutama vuosi sitten.
STT
Euroopan todelliset uhkakuvat nousevat energiatalouden kestävyydestä. Niissä koko Eurooppa, Venäjä mukaan lukien, muodostaa yhteisen talousalueen.
"Eurooppa oli kantaverkkoyhtiöiden mukaan lauantai-iltana lähellä täydellistä sähkökatkosta. "
"EU vaatii perusteellista selvitystä sähkökatkoista"
"Miljoonat jäivät ilman sähköä Euroopassa
Euroopan energiaviranomaiset ja sähköyhtiöt etsivät maanantaina kuumeisesti syitä lauantai-iltana suuren osan Länsi-Eurooppaa pimentäneeseen sähkökatkokseen. Miljoonat ihmiset suuressa osassa Eurooppaa jäivät ilman sähköä 1-1,5 tuntia kestäneen sähkökatkon aikana.
- Kantaverkko-operaattoreiden välittömät turvamenettelyjen mukaiset toimet estivät häiriötä kehittymästä koko Euroopan kattavaksi pimennykseksi, kertoi Euroopan kantaverkko-operaattoreiden yhteistyöjärjestö UTCE.
UTCE kertoi alustavassa raportissaan, että katkos alkoi illalla kello 22.10 Keski-Euroopan aikaa "vakavasta tapahtumasta Pohjois-Saksan verkossa". Se katkaisi sähkötoimitukset verkon läntisiin osiin ja johti Euroopan sähköverkon eriytymiseen kolmeksi erilliseksi saarekkeeksi.
Saksan tapahtuma aiheutti dominovaikutuksen, jonka seurauksena Saksan verkko jakaantui kahtia pohjoisesta kaakkoon. Häiriö levisi Itävaltaan, joka jakaantui myös kahteen erillisverkkoon.
Pohjois-Saksan laukaisema reaktio jakoi Länsi-Euroopan sähköverkon kolmeen erilliseen saarekkeeseen ja johti verkon pikasulkuun, joka pimensi suurimman osan läntistä Eurooppaa.
Pohjois-Saksan tapahtuma johti myös siihen, että Saksan itäisten osien, Puolan, Tshekin, Slovakian, Unkarin ja Itävallan itäosan verkoissa oli liikaa virtaa samoin kuin Kaakkois-Euroopassa. Koko Euroopan läntinen osa puolestaan sai liian vähän sähköä. Tuloksena oli verkkojen sulkeminen.
Italian pääministeri Romano Prodi korosti sähkökatkon jälkeen eurooppalaisen kantaverkko-operaattorin tarvetta ja koko markkina-alueen laajuisen valvonnan tehostamista.
- Olemme riippuvaisia toisistamme, mutta ilman yhteistä viranomaista emme voi auttaa toisiamme, sanoi Prodi.
Häiriö ei vaikuttanut Pohjoismaiden sähköverkkoon, joka on erillään manner-Euroopan verkoista.
Alijäämäsaarekkeen sähköpula johtui UCTE:n mukaan siitä, että se ei saanut Saksan pohjoisosissa tuotettua tuulivoimaa ja koko alueen verkon taajuus putosi ylikysynnän takia. Se laukaisi automaattiset suojakatkaisimet ja aiheutti hätäsulun verkossa. Ylijäämäsaarekkeiden verkoissa ongelmana oli sähkön ylitarjonta. Se saattoi johtua tuulivoimasähköstä, jota ei pystytty viemään alueelta.
Heti tapahtuman jälkeen sähköyhtiö E.ON piti mahdollisena, että Ems-joen yli johtavan korkeajännitelinjan sulkeminen puoleksi tunniksi telakalta poistuneen aluksen kulkureitin turvaamiseksi olisi voinut aiheuttaa ongelman. Katkosta oli kuitenkin ennakkoon ilmoitettu verkko-operaattoreille ja siihen oli varauduttu. UCTE ei mainitse sitä raportissaan.
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan yksi syy Pohjois-Saksan verkon ylituotantoon on saattanut olla tuulivoima. Tuulivoiman pakkosyötön takia sen säätäminen ei ole mahdollista.
Vientikapasiteetin rajoittaminen Saksan läntisin osiin on saattanut johtaa sähkön ylitarjontaan muualla Saksassa. Pohjois-Saksassa tuuli IImatieteen laitoksen mukaan lauantai-iltana noin 10 metriä sekunnissa, joten tuulivoiman tuotanto on ollut varsin tehokasta.
UCTE ei yleisluonteisen kuvauksen lisäksi vielä arvioinut katkon tarkkoja syitä. Se ilmoitti asettavansa työryhmän tutkimaan sähkökatkosta ja sen syitä.
Ranskan viranomaisten mukaan kyseessä oli vakavin sähkökatkos 30 vuoteen. Pelkästään Ranskassa ilman sähköä oli yli viisi miljoonaa ihmistä.
Sähkökatkon takia sadat junat pysähtyivät Saksassa, Ranskassa ja muualla. Katkokset näkyivät koko maassa, kertoi Deutsche Bahnin edustaja Achim Strauss. Hänen mukaansa sekasorrolta selvittiin vain siksi, että myöhään lauantaina junaliikenne on suhteellisen vähäistä. Se pienensi merkittävästi myös katkon muita vaikutuksia.
- Sähkökatkon syy on vielä epäselvä, mutta se tulee vauhdittamaan eurooppalaista energiakeskustelua ja nousee varmasti esiin niin komissiossa kuin hallitusten kesken, arvioi yli-insinööri Timo Ritonummi kauppa- ja teollisuusministeriöstä.
Hänen mukaansa katkos vertautuu viime vuosien vakavimpiin sähköhäiriöihin.
- Häiriö on samantasoinen tapahtuma kuin Yhdysvaltain ja Kanadan itäosat pimentänyt katkos tai parin vuoden takainen Italian ja Sveitsin katkos, totesi Ritonummi.
Pienemmässä mittakaavassa se vertautuu hänen mukaansa Helsingin puolen tunnin sähkökatkokseen muutama vuosi sitten.
STT
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sähköteknisiä ongelmia ei NATO ratkaise, eikä ne kuulu edes NATO:n asioihin. Tuo sinun tänne postaama juttusi ei sekään kuulu tälle palstalle, vaan johonkin tekniikkapalstalle!!!
Vaikka NATO:a kannatankin niin en minä Suomen NATO-jäsenyyttä tarvitse autoni sytytysjärjestelmän vian selvittäjäksi!!! Oletko seonnut lopullisesti!?!
Muistin lukeneeni oheisen:
Helsingin Sanomissa on pääkirjoituksia myöten esiintynyt useita Suomen huoltovarmuutta käsitteleviä kirjoituksia, joissa alan asiantuntijat ovat esittäneet vakavan huolensa huoltovarmuutemme huononevasta tilasta. Maamme on omavarainen ainoastaan hyvin lyhyen ajan mm. kuljetusten ja sitä kautta tavaroiden jakelun joutuessa pahoihin vaikeuksiin.
Uutisen miljoonista, jotka jäivät ilman sähköä Euroopassa, luulisi aiheuttavan keskustelua myös meillä Suomessa; Googlataan esimerkiksi asiasanalla kantaverkko, Suomen kantaverkko tai Fingrid.
Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, kantaverkosta, alueverkoista, jakeluverkoista sekä sähkön kuluttajista. Fingridin hallitsemaan Suomen kantaverkkoon kuuluu noin:
4000 km 400 kV voimajohtoja (kV = kilovoltti = 1000 volttia)
2400 km 220 kV voimajohtoja
7600 km 110 kV voimajohtoja
104 sähköasemaa
Suomen kantaverkko on rakennettu pääasiassa ilmaeristeisenä, eli sähköasemat ovat ulosasennettuja ja voimajohdot avojohtoja. Kaapeleiden käyttö on vähäistä, koska ne ovat Suomessa tyypillisillä pitkillä siirtoetäisyyksillä kohtuuttoman kalliita ja rajoittavat maankäyttöä alueella, johon kaapeli on laskettu. Alueverkkoon sähkö siirtyy usein maassa.
Miksi sitten olemme hyökkääjän armoilla? Kantaverkon katkaiseminen esimerkiksi räjäyttämällä muuntaja-aseman tai pylvään, reitittää sähkön toista kautta. Fingrid osannee vastata riittääkö toisen, kolmannen vai vasta neljännen "reitin" tuhoaminen siihen, että koko järjestelmä (USA:n mallin mukaisesti) kaatuu ylikuormituksesta hyvinkin pitkäksi aikaa!
Katsotaan lämpömittaria ja todetaan, että nälän lisäksi tulee todella vilu. Emme elä vuoden 1939 agraariyhteiskunnassa.