”Leninin osuuden merkitys Suomen itsenäisyyden historiassa on meillä viime aikoihin saakka historioitsijain ja poliittisten kirjoittajien piirissä suuresti riippunut kirjoittajan ideologisesta asenteesta.
Sitä tosiasiaa, että Lenin 31.12.1917 allekirjoitti neuvostohallituksen puolesta Suomen itsenäistymistä koskevan tunnustamisen, ei tietenkään haluta kieltää, mutta teon motiivit on usein asetettu kyseenalaisiksi. Milloin selitetään syyksi neuvostovaltion ulkonainen hätätila, milloin sisäinen sekasorto, t.s. hetken poliittisten olosuhteiden mukanaan tuomat näkökohdat. Tällaisessa taktillisiin spekulaatioihin nojautuvassa kirjoittelussa tarkoituksellisesti sivuutetaan asian perusteellisesti ratkaiseva puoli. Se sisältyy Leninin kansallisuuspolitiikkaan.
Tunnustamalla Suomen itsenäisyyden Lenin kruunasi pitkäaikaisen työnsä Suomen autonomian puolustamisessa ja maan itsenäisyyden tunnustamisen puolesta. Tämä teko oli lisäksi siinä mielessä ratkaisevan tärkeä, että yksikään länsimaa ei katsonut voivansa tunnustaa Suomen itsenäisyyttä ennen neuvostohallituksen myönteistä ratkaisua.
On täysin perusteltua todeta, että LENININ KEHITTÄMÄ MARXILAINEN KANSALLISUUSIDEOLOGIA ON OLLUT PERUSKIVENÄ SUOMEN ITSENÄISYYDEN HISTORIASSA ”
Tuo löytyy Kimmo Rentolan kirjasta.
Löytyy myös Kekkosen ylistyspuhe Stalinille Stalinin kuoltua.
Sitä tosiasiaa, että Lenin 31.12.1917 allekirjoitti neuvostohallituksen puolesta Suomen itsenäistymistä koskevan tunnustamisen, ei tietenkään haluta kieltää, mutta teon motiivit on usein asetettu kyseenalaisiksi. Milloin selitetään syyksi neuvostovaltion ulkonainen hätätila, milloin sisäinen sekasorto, t.s. hetken poliittisten olosuhteiden mukanaan tuomat näkökohdat. Tällaisessa taktillisiin spekulaatioihin nojautuvassa kirjoittelussa tarkoituksellisesti sivuutetaan asian perusteellisesti ratkaiseva puoli. Se sisältyy Leninin kansallisuuspolitiikkaan.
Tunnustamalla Suomen itsenäisyyden Lenin kruunasi pitkäaikaisen työnsä Suomen autonomian puolustamisessa ja maan itsenäisyyden tunnustamisen puolesta. Tämä teko oli lisäksi siinä mielessä ratkaisevan tärkeä, että yksikään länsimaa ei katsonut voivansa tunnustaa Suomen itsenäisyyttä ennen neuvostohallituksen myönteistä ratkaisua.
On täysin perusteltua todeta, että LENININ KEHITTÄMÄ MARXILAINEN KANSALLISUUSIDEOLOGIA ON OLLUT PERUSKIVENÄ SUOMEN ITSENÄISYYDEN HISTORIASSA ”
Tuo löytyy Kimmo Rentolan kirjasta.
Löytyy myös Kekkosen ylistyspuhe Stalinille Stalinin kuoltua.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Niin se vaan on.
Aiempi puhe kokonaan löytyy Max Jakobsonin kirjasta ”Väkivallan vuodet”.
Se on pidetty 1970.
- - -
Tässä lisää Kekkosta:
Vuonna 1953 Stalin kuoli. Hänen ruumiinsa balsamoitiin ja asetettiin palvottavaksi Leninin mausoleumiin. Kekkonen sanoi radiossa 6.3.1953 mm. seuraavasti:
"Stalinin maailmanhistoriallinen merkitys on jokaiselle nykypäivän ihmiselle kiistämätön tosiasia. Niidenkin, jotka eivät omaksu sitä maailmankatsomusta, jonka nerokas ja menestyksellinen johtaja Stalin on ollut, täytyy myöntää, että Neuvostoliiton taloudellinen kehitys takapajuisesta maatalousmaasta voimakkaaksi, nykyaikaiseksi teollisuusmaaksi ja toiseksi johtavaksi maailmanvallaksi on ollut todellinen jättiläissuoritus."
Mitähän kritisoitavaa tuossa puheessa voidaan nähdä ja miltä kannalta?
Tottakai Kekkonen puhui nimenomaan täysin harkitusti ja tunnustuksellisesti. Hän otti tulkintaoikeuden Leninin motiiveihin. Eli legitimoi Suomen erikoisaseman leniniläisillä perusteilla. Näin piti menetellä, koska tällaisen esittäminen julkisesti tarkoitti sitä että N-liiton edustajat pakotettiin hyväksymään tulkinta. Elleivät he olisi sitä hyväksyneet, heidän olisi pitänyt lähteä väittelyyn Leninin teoreettisista käsityksistä, ja siihen he eivät olleet valmiita, koska itsekin käyttivät Leniniä politiikkansa legitimoijana. Eli Kekkonen hyvin rohkeasti veti Leninin mukaan varmistaessaan Suomen nauttiman erityisaseman virallistumisen ja jatkuvuuden.
Kekkosen ulkopolitiikan johtosävelenä oli juuri tuo puolueettomuusaseman varmistaminen pelaamalla itänaapuriin päin sen johdolle mieleisiä pelejä ja hankkien näin lisää liikkumavapautta länteen päin. Kekkonen oli rohkea ja riskejä ottava suvereeni valtiomies, jonka politiikka oli Suomen edun mukaista hyvin poikkeuksellisissa kylmän sodan oloissa. Riski sisältyi lähinnä siihen, ettei politiikkaa pystynyt hajauttamaan vaan valta piti keskittää yksiin käsiin, ja Kekkosen mahdollinen kuolema tms. olisi romahduttanut koko asetelman.
Missä huomasit kritiikin puheeseen kohdistuen?
Siinä oli vain ote Kekkosen puheesta, ei juuri muuta.
Kritiikkikäsitys syntyi sinulla itselläsi.
Miksihän?
Messusit siis "ylistyspuheesta Stalinille" muuten vaan ilman kritiikkiä?
No, tässä sinulle Paasikiven ja Fagerholmin ylistyspuheet:
JKP: Hänen johdollaan on vanha Venäjä nuortunut. Suomea kohtaan on Stalin osoittanut suopeamielisyyttä ja ystävyyttä. Sen vuoksi hänen poismenonsa herättää kansassamme vilpitöntä surua. Minulla oli tilaisuus useamman kerran tavata generalissimus Stalin ja neuvotella hänen kanssaan. Säilytän näistä tilaisuuksista mitä miellyttävimmän muiston.
Suomen kansa kätkee sydämeensä valoisan muiston mahtavan neuvostovaltion suuresta johtajasta ja rakentajasta, joka vilpittömästi pyrki luottamuksen ja ystävyyden lujittamiseen maittemme kesken.
K-A F: Suomen kansalla oli Stalinissa ystävä, ja suru hänen kuolemansa johdosta on syvä ja välitön myöskin meidän keskuudessamme.
Sinä tulkitset ja lisäilet lainausmerkkejä minun tekstiini ja alat vänkyttämään minun tarkoittanenn jotain, mitä en tarkoita.
Olipa hyviä sanoja myös Paasikivellä Ja Fagerholmilla.
Tuskin itse olisin pystynyt parempaan.
Kyllähän ainakin Viipuri olisi Suomella ja lisäksi maapinta-almme olisi suurempi kuin kesällä -39 jos Stalinia, Realisti n:ro 1:stä olisi kuunneltu.
Onko kukaan perässähiihtänyt presidentti sitoutunut irti Paasikiven puheesta? Jos ei niin Paasikiven puhe sitoo myös nykyistä presidenttiä.
Asia tietysti mutkistuu jos hän oli yksityinen henkilö.
Olen kyllä aina ollut Paasikiven kanssa samaa mieltä Stalinista.
"Mannerheim on suuri sotilas ja Suomen kansan on paljossa kiittäminen häntä itsenäisyydestään."
- Stalin
Jossain vaiheessa nimitit Stalinia paranoidiksi. Onko tuo lainauksesi sinun mielestäsi osoitus Stalinin paranoiasta?
Mistä se sinun mielestäsi on osoitus? Onko se Stalin nyt erehtymätön vai ei? Vai onko erehtymätön vain silloin kun se sopii sinulle...?
Tulos ratkaisee. Nyt on helppo selitellä miten ja missä Stalin toimi väärin. Kuitenkin hänen oli tehtävä ratkaisunsa niillä tiedoilla mitä hänellä silloin oli. Vai voitko sanoa sataprosenttisen varmasti että Neuvostolitto olisi voittanut sodan Hitlerin Saksaa vastaan vaikkei puna-armeija olisikaan miehittänyt Baltiaa tai sotinut Suomea vastaan?
Lopputulos ratkaisee. Molotov-Ribbentrop sopimus oli oikein, puhdistukset olivat oikein, Talvisota oli oikein ja Rytin tuomitseminen kuritushuoneeseen oli oikein. Ainoa asia mikä oli väärin on juuri tuo sinun lainaamasi lause, ehkä siinä oli lievää paranoidista hehkutusta.
"Ainoa asia mikä oli väärin on juuri tuo sinun lainaamasi lause, ehkä siinä oli lievää paranoidista hehkutusta."
Siis ainoa? Tämän on siis pakko olla totta:
"Sellaista maata, jolla on huono armeija, ei kunnioita kukaan, mutta sellaista maata, jolla on hyvä armeija, kunnioittavat kaikki. Kohotan maljani Suomen armeijalle ja sen täällä oleville edustajille kenraali Heinrichsille ja kenraali Oinoselle."
- Stalin
Huonolla armeijalla ei olisi voinut ajaa sakemanneja pois Lapista. Stalinin, toverien toveri ja stahanovilaisten stahanovi, lause on katsottava juuri tätä valoa vastaan (8P)
Ei minulla syntynyt mitään "kritiikkikäsitystä". Käytin puheenvuoron koskien ko. puhetta ja lähdin liikkeelle sen kysymyksen pohjalta millaista kritiikkiä tätä puhetta vastaan on esitetty. Puhettahan on paljonkin nostettu esiin, ja olen aiemminkin kirjoittanut samasta aiheesta.
UKK ei koskaan luopunut ajatuksesta hankkia Karjala takaisin Suomelle. Valitettavasti hän kuoli liian aikaisin, ja Mauno Koivisto pääsi mokaamaan jutun.
Eipä taida innostaa kovinkaan suurta osaa Suomen kansasta, ei minua ainakaan.
Jos ei ihan Karjalaa, saihan Kekkonen puolueineen ainakin ruplia naapurista.
Mielestän näppärin ratkaisu on OSTAA KARJALA TAKAISIN!
Lenin puhui eroamisesta yhdistymistä varten.
Eli tunnustamalla Suomen itsenäisyyden Lenin halusi sitä että Suomen työläiset maahan jätetyn venäläisen sotaväen avustamana ottavat vallan ja Suomi liittyy takaisin Venäjän yhteyteen
Gruusiassa kävikin näin mutta Suomessa ei
Asia kiinnostaa. Gradun vuoksi jo tarvitsisin tuon kirjan.
Väkivallan vuodet.
Historioitsija Kimmo Rentolaa..
http://www.valt.helsinki.fi/staff/krentola/
Täältäkö ne yliopistolliset opinnäytteet nykyään ammentavat sisältönsä?
Kirjaahan kysyjä kysyi.
Oli järkevää korostaa Leninin osuutta Suomen itsenäisyydessä, koska Lenin oli kansallispyhimys jota ei voinut arvostella. Jos Stalin olisi elänyt, olisi Kekkonen kehunut myös Stalinin ja jos aikanaan Trotski olisi päässyt ja pysynyt vallassa, niin Kekkonen olisi ylistänyt häntäkin. Kaikki kolme nimittäin allekirjoittivat paperin, jossa kansankomissaarien neuvosto hyväksyy Suomen itsenäisyysjulistuksen.- Nimiä oli heidän lisäkseen vielä kaksi muutakin, kuin varastossa.
Yöpakkasten aikaan Kekkonen keksi, että Leninin erehtymättömyydellä on puolensa, ja naulasi vielä ent. Smolnan tyttökoulun seinään plakaatin, jossa todetaan, että juuri täällä Lenin allekirjoitti Suomen itsenäisyyttä koskevan paperin, ettäs tiedätte.