Taas tänään sain kuulla, ettei raha onnelliseksi tee. Olen kyllä täysin eri mieltä. Tiedän sata keinoa miten onnellisuus lisääntyy rahan avulla.
En ymmärrä puhetta joka maalailee onnettomuuksia ja epäonnea jos sattuu omistamaan rahaa. Itse onnellistuisin 100% jos käytettävissäni olisi aina sopiva rahamäärä. En kaipaa mitään ylettömää ja käsittämätöntä rikkautta. Sopivasti niin, että aina on otettavissa se mitä tarvitsee. En kumminkaan mitään avaruusmatkoja kaipaa. Reissaaminen ihan maapallolla vaan ja hiukan normaalia tasokkaammin.
En ymmärrä puhetta joka maalailee onnettomuuksia ja epäonnea jos sattuu omistamaan rahaa. Itse onnellistuisin 100% jos käytettävissäni olisi aina sopiva rahamäärä. En kaipaa mitään ylettömää ja käsittämätöntä rikkautta. Sopivasti niin, että aina on otettavissa se mitä tarvitsee. En kumminkaan mitään avaruusmatkoja kaipaa. Reissaaminen ihan maapallolla vaan ja hiukan normaalia tasokkaammin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
että se on verirahaa mitä saat..
raha sinänsä ei tee ketään onnelliseksi tai onnettomaksi! Sairaalloinen saituri ja Roope-Ankka (amerikkalaisten ikoni ja kansanopettaja ja piiskaaja omistamisen autuuteen) ovat poikkeuksia ja onnensa kukkuloilla ollessaan laskemassa kolikkosäiliöitään, jopa uiden niissä! Omistamisen palvominen ja saituruus ovat itseaiheutettuja vammoja, joista ei parane!
Rahahan syntyy siten, että työväki tekee tavaroita, jotka markkinoilla kohtaavat kuluttajat, mistään muualta sitä ei synny! Ahnehtiminen, pörssissä keinottelu tai säästäminen eivät siis synnytä uutta rahaa!
Onnellisuus, jonka raha yhteiskunnalle ja sen yksittäiselle jäsenelle tuottaa riippuu siitä, miten oikeudenmukaisesti varallisuus jakaantuu. Hyvinvointiyhteiskunnassa, kuten meillä, tulonjako on tasaisempi kuin esim. tiukassa, epädemokraattisessa amerikkalaisessa järjestelmässä, jossa varallisuus tuntuu kasaantuvan yhä harvempiin käsiin ja osalle amerikkalaisista köyhyys on arkipäivää ja kun tietää omistamisen ja rahan merkityksen siellä köyhä on todella onneton.
Varakas, liian rahan vammauttama amerikkalainen puolestaan elää harhassa omasta etevyydestään ja ja pitää tilannetta oikeudenmukaisena, vaikka omaisuus olisikin hankittu pörssikeinottelulla tai perintönä, yhtä kaikki onnenkauppaa se paljolti on!
Parhaimmillaan raha on silloin kun sen tekijä, tavallinen palkkatyöntekijä pystyy sen avulla maksamaa elinkustannuksensa ja uudistamaan työvoimansa uusiin ponnisteluihin; silloin se osaltaan on eräs onnellisuustekijä ihmiselämässä.
Sokrates oli kyllästynyt ateenalaisten ahneuteen ja äimystyneenä lausui:" Ateenalaiset lisääntyköön rahanne ja omaisuutenne niin paljon, että hölmöytenne tulee esiin!" Tässä tilanteessahan jenkit ovat nyt!
Monilla "köyhillä" on oma lähimetsäkin näkemättä, niin ei ihminen sen onnellisemmaksi tule, vaikka on varaa mennä maailman toiselle puolelle viidakkoon.