Kovasti aina hehkutetaan veteraanien sankaruutta ja talvisodan henkeä. Mutta Huhtiniemen asiaa vatvottaessa onkin selvinnyt, että kymmenet tuhannet veteraanit pinkoivat pakoon pitkin metsiä Karjalan kannaksella, kun neukut aloittivat suurhyökkäyksen 1944. Näistä vain muutama sata teloitettiin. Perusmatikalla selviää, että aika moni nykyäänkin elossa olevista kunniapapparaisista oli aikoinaan pakoonjuoksijoita. Vaikka kukaan ei sellaista sotamuisteluissaan kerrokaan...
Huom! Mielestäni se on täysin luonnollinen reaktio ja todennäköisesti itsekin vastaavassa tilanteessa kuuluisin pakenijoihin. En halua kritisoida näitä veteraaneja, vaan pikemminkin heistä rakennettua ylenpalttista sankarimyyttiä ja sitä ylläpitäviä nykyajan uhoilevia nuoria militaristeja. (joista muuten aika moni taitaisi itsekin tositilanteessa pötkiä pakoon minkä ennättäisi)
Huom! Mielestäni se on täysin luonnollinen reaktio ja todennäköisesti itsekin vastaavassa tilanteessa kuuluisin pakenijoihin. En halua kritisoida näitä veteraaneja, vaan pikemminkin heistä rakennettua ylenpalttista sankarimyyttiä ja sitä ylläpitäviä nykyajan uhoilevia nuoria militaristeja. (joista muuten aika moni taitaisi itsekin tositilanteessa pötkiä pakoon minkä ennättäisi)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Saapas kattoo, mitä tämä nykyinen reserviporukka tekis ihan ensimmäisenä kun neukut aloittaisi suurhyökkäyksen. Seisottaisiko urheasti vielä rivissä vai lähettäsikö "veks". Noista isoisistämme on joku voinut käydä jopa Vilappulassa ja pakoon juossut vaikka isottelevatkin hirmu sankaruustarinoitaan. Kukaan meidän aikaisista ei ole kuitenkaan sotaa nähneet ja silti täällä isottelevat!
Lisäisin vielä, etteivät ole sotaharjoituksissa kuin "leikkineet sotaa". Eivät ole saaneet "todelliselta viholliselta" vastakaikua..ja jos sen päivän elävät niin sitten on varmaan ruskeat housuissa!
"Huhtiniemen asiaa vatvottaessa onkin selvinnyt..."
Höpöhöpöt, asian "esilletulolla" ei ole mitään tekemistä Huhtiniemen selvitysten kanssa. Jokainen edes alkeet maamme sotahistoriasta tavannut on tietoinen kesän 1944 tapahtumista. Samoin google löytää asiasta artikkeleja pilvin pimein.
Mikäli itsellesi asia oli uusi niin paikallisesti ylivoimaisen vihollisen huolellisesti valmisteltu ja onnistunut läpimurto ei ole uutinen kenellekään aivan tavallisen peruskoulun historiantunnit hereillä pysyneelle.
"Näistä vain muutama sata teloitettiin."
Ja voitko esittää "muutaman sadan" teloitusväittämälle jotain todisteita??
Arvaus: Et pysty koska mainittua määrää suomalaisia ei ole koskaan teloitettu. Jos omaat täsmällisempää tai tuoreempaa tietoa asiasta niin esitä todisteet.
Ja pari linkkiä "esilletulosta"
http://www.google.fi/search?q=suurhyökkäys 1944&hl=fi&hs=xVE&lr=&client=firefox-a&rls=org.mozilla:en-US:official&start=10&sa=N
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kannaksen_suurhyökkäys_1944
http://www.suomensotilas.fi/nettisotilas/NS_Lempaala.html
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Torjuntavoitto_U-asemassa_1944.htm
"Suurhyökkäys alkaa
Kesäkuun 21. päivän aamulla klo 7 alkoi teräsmyrsky Syvärillä Lotinanpellon suunnalla noin 12 km leveällä lohkolla. Vihollinen keskitti tähän valitsemaansa läpimurtokohtaan yhteensä noin 1 600 kenttätykin, kranaatinheittimen ja raketinheittimen tulen. Lisäksi sadat suorasuuntaustykit, panssarivaunut ja rynnäkkötykit tulittivat Syvärin etelärannalta sekä sadat pommi- ja rynnäkkökoneet hyökkäsivät etulinjasta 5 km syvyyteen saakka. Tulivalmistelu kesti 3 h 32 min. Sinä aikana vihollisen tykistö ja heittimistö ampuivat noin 76 500 kranaattia. Vihollisen ilmavoimat pudottivat ensimmäisenä hyökkäyspäivänä noin 62 000 pommia.[ix]
Ylimenohyökkäyksen edellä ja sen alkaessa suomalainen tykistö toimi valitettavasti vielä asemasodan ammustensäästöoppien mukaisesti, eikä ampunut täydellä teholla. Ammuksista ei sinänsä ollut puutetta, sillä niitä tuhottiin tai jäi viholliselle yli 70 000 laukausta. Hyvänä esimerkkinä voidaan kuitenkin mainita majuri Pekka Arton komentama Rask.Psto 24., joka ampui 21.6. peräti 2 050 laukausta, mikä on raskaalle patteristolle huomattava määrä.[x]
Tästä alkoi noin 300 km pitkä[xi] (osalla joukoista hieman lyhyempi) yhtämittainen viivytystaistelu Syväriltä U-asemaan - ratkaisevaan torjuntavoittoon. Linnuntietäkin Syvärin latvaosalta Nietjärvelle on noin 230 km.
Onnistunut viivytystaistelu
Vihollisen päämääränä oli tuhota Aunuksen Ryhmän joukot ja huristella Sisä-Suomeen ja Karjalan Kannaksella taistelevien suomalaisjoukkojen selkään. Todellisuudessa vihollinen ei kyennyt tuhomaan viivytystaistelun aikana yhtään suomalaista komppaniaa, puhumattakaan pataljoonasta, rykmentistä, divisioonasta, armeijakunnasta tai Aunuksen Ryhmästä.
Tämän viivytystaistelun kuluessa vihollisen voimat kulutettiin niin vähiin, että loistava torjuntavoitto U-asemassa oli mahdollista siedettävin omin tappioin.
Otetaanpa esimerkkejä viivytystaistelusta.
Sammatuksessa taisteltiin 24-25.6.1944. 15. Pr I Pataljoona ja sille alistettu 24.Tykkikomppanian joukkue puolusti Sammatusta 100.Kaartindivisioonan hyökkäystä vastaan. Nämä joukot torjuivat hyökkäyksen tykistön tuella. 24.6. tällä yhden pataljoonan puolustuslohkolla tuhottiin yhteensä 26 vihollispanssaria. Yksi valiotaistelija korpraali Toivo Ilomäki tuhosi tässä Sammatuksen taistelussa 75 mm panssarintorjuntatykillä 24.6. yhteensä 16 panssarivaunua, joista 14 oli raskaita T-34 (Sotka) ja 2 järeitä Klim Voroshiloveja. Tykin lataajana toimi sotamies Kalle Rask.[xii]
Tykistön merkitys myös viivytysvaiheessa saavutettuihin ajanvoittoihin oli merkittävä. VI Armeijakunnan tykistö ampui 1.-5.7. yhteensä noin 27 900 laukausta ja kranaatinheittimistö noin 16 800 laukausta.[xiii] Viivytystaistelussa on oleellista peräytyä riittävän pitkin ”harppauksin”, että tykistö ennättää valmistautua taisteluun uusissa asemissa. 6.-10.7 tykistö ampui noin 26 900 laukausta ja kranaatinheittimistö noin 16 500 laukausta.[xiv]"
Ei kait sankaruutta vie, jos päiväkausien tulivalmistelun alta, ilman huoltoa ja johtamisyhteyksiä joudutaan vetäytymään. Siis jopa pinkomaan pakoon.
Nämä pakoon pötkijät kykenivät kuitenkin lujittamaan puolustuksen ja murtamaan suurhyökkäyksen terän.
Muistaakseni tuo Neuvostoliiton suurhyökkäys Suomea vastaan oli ainut sen ns. strategisista iskuista, joka ei johtanut täydelliseen läpimurtoon.
Veteraanit ovat ansainneet arvostuksensa. Enpä allekirjoita väitettäsi ylenpalttisesta sankarimyytistä.
Mistä muuten tietosi "joitakin satoja teloitettiin"? Kuulostaa suuremmalta kuin lukemani lähteet.
Mikset kunnioita natsien rivissä taistelleita?
Jos nyt kerran "totta" on se, että neuvostoliittolaiset (ihan jokaikinen) suorastaan himosivat suomalaisten verta, niin tulisihan sinun kiittää etenkin herra hitleriä, joka kuitenkin veti noin 95 % neuvostoliiton huomiosta, jolloinka tuokin "sankaruus" pitäisi antaa hitlerille ja kumppaneille.
Nooh, miten on, kunnioitatko hitleriä? Entä natsien rivisotilaita?
Täytyy, sanoa, että jos et ole valmis "kiittämään" ja kunnioittamaan natsien riveissä taistelleita vähintäänkin yhtä paljon kuin suomalaisia sotaan osallistuneita, olet ehkäpä ristiriitaisin henkilö ikinä. Vai annatko vain isänmaallisuuden sumentaa kaiken järkesi ja kieltäydyt huomaamasta sitä, että suomalaiset sotaveteraanit tekivät tasan sitä mitä muutkin?
Natsinmetsästäjiä liikkeellä.Kuinka monta natsia tällä kertaa löytyy ? Entä kuinkas paljon Huhtiniemessä teloitettuja on löytynyt,ainakin ortodoksihautoja on avattu.Kiasman aukiollakin oli natseja,niin ne lapset ainakin huutelivat.
Suomi oli toisessa maailmansodassa natsien liitolainen, jotka sen suuremman pelastuksen tekivät Suomelle. Ota Suomen historian kirja ja lue.
Isoisäni kertoi taannoi, ettei suomella ollut mitään mahdollisuuksia pärjätä yksin enää jatkosodassa ja kiitti saksalaisia siitä, että suomi sai pitää itsenäisyytensä. Muuten venäläiset olisivat kyllä valloittaneet jatkosodassa Suomen. Lukuunottamatta "Lapin sotaa".
Saksan liittolaiset (mm. Suomi, Italia ja Japani) hävisivät toisen maailman sodassa puna-armeijalle, jonka liittoutumaan kuuluivat ainakin USA ja britit!
Ollaan nyt kuitenkin iloisia siitä, ettemme ole osa venäjää ja "natsit" pitivät meidät itsenäisinä. Uusnatsius kannattaisi jo täältä suomesta vain vähitellen häipyä, johon liittyvät mm. "syrjintä".
Tämä liitto ,olisi ollut Tali-Ihantalakin venäläisille pelkkä läpiajo kohta.Nämä uusnatsit täällä meidän maassa ovat kyllä ihan kiljunjuonti kerholaisia,huom.pakko tehdä kiljua,kun ei rahat riitä kaupan aineisiin.Näin -01 Pattayalla ollessani moottoripyörällä liikkuvia uusnatseja,niin ainakin poliisi sanoi.
Onnistuin taas näemmä ylittämään jonkun ärsytyskynnyksen. Vastaillaan siis.
Pystyn yksilöinä kunnioittamaan ansioituneita sotilaita niin idässä kuin lännessäkin. Todellisia sankareita löytyy kaikista armeijoista.
En pysty kunnioittamaan Stalinia, Hitleriä tai muitakaan diktaattoreita. En myöskään sotarikoksiin syyllistyneitä johtajia tai rivimiehiä.
Saksan Wiking-divisioonassa taistelleihin Suomalaisiin pätee tuo edellinen. Noita Suomalaisiahan ei ole koskaan syytetty sotarikoksista.
Tuo ristiriitaisuus-väittämäsi ei kyllä ihan auennut minulle.
En voi väittää, että oli kovinkin suurta sankaruutta tappaa ihmisiä, jotka eivät selvästikään halunneet hyökätä suomeen/kuolla sitä tehdessään. Otan osaa, että he ovat vasten tahtoaan sotaan joutuneet. Enpä usko, että yksikään heistä sotaa silloin halusi tai sitä vieläkään kaipaa.
Sotaveteraanit ovat ehkä sankareita siinä mielessä, että he tosiaankin olivat johtajien oikkujen uhreja. Eivät Stalin, Hitler, Mannerheim ja kumppanit mitään olisivat sotineet, jos itse olisivat sotaan joutuneet. Huonompi juttu on se, että löytyy ihmisiä, jotka suostuvat johtajien sotakoneiksi, jollloinka sotia tulee, kun niiden kynnys on niin matalalla johtajien kannalta.