Heippa!
Olen jo nuoresta pitäen pelännyt hammaslääkäriä ja aina keksin verukkeita ja jopa jätin menemättä kouluhammaslääkäriin, ikäni on 40...
Siihen aikaan ei ainakaan pienellä paikkakunnalla puhuttu ko. pelosta, siinä vain hammaslääkäri huusi että "nyt perkele se suu auki" jos satuin hammaslääkärin penkille uskaltautumaan... Siinä sitten kiva kierre, ei koskaan enää hammaslääkäriin...
Pelosta kärsien, sekä myös ajoittain hammassärystä , särkylääkettä syöden hampaani todellakin menivät huonoon kuntoon. Yritin silti epätoivoisesti aina pestä hampaitani, käytin suuvettä ja lankaa... Eipä siitä apua ollut...
Vihdoin vuonna 2003, kun olin muuttanut suurempaan kaupunkiin soitin yksityiselle klinikalle ja pyysin nukutushoitoa ja hampaiden korjausta. Alaleukani oli etuhampaiden kohdalta jo niin pahassa kunnossa, että ikeniini tuli pieniä mätäpaiseita joista valui ulos hammasmätää... sama oli myös yläkulmahampaiden kohdalla, mutta vielä ei pursunut ulos, vaaan tunsin ikenen yläpuolella suuren paakun...
Hampaitani oli kyllä korjailtu aikaisemmin ilokaasuhoidolla, pieniä paikkauksia noin 4 kpl.
Häpeä oli kova, kun ensimmäisen kerran aukaisin suuni hammaslääkärin edessä...
NO, nukutus tehtiin ja koko yläikenet vedettiin auki ja tehtiin kai juurihoitoja, mutta alahampaita ei taidettu kauin katsoa koska ne mielestäni oli samanlaiset ja amalgaamit vain loistivat. Ylähampani ovat kuitenkin se osa mikä näkyy puhuessa ym. Etuhampaani olivat tummat, ja pyysin lääkäriltä, että voisin saada valkoisen etuhammasrivin, jotta uskaltaisin nauraa. Sain valkoisen rivin joka kesti noin kuukauden. Kun ensihurma uusista korjatuista hampaista meni ohi, huomasin että hampaistani lähti vieläkin pahempi mädän haju kuin aikaisemmin, eikä ne näyttäneet yhtään paremmilta kuin aikaisemmin. Iloa kesti noin kuukauden ja rahaa pakoi kuitenkin 4500e, Ihmettelenkin nyt tässä eikö sillä rahalla olisi voinut saada hieman paremman kaluston, nyt olen taas aloituspisteessä ja omasta hammashuollosta huolimatta hampaani ovat kauheat harmaat haisevat... Kun puhun ihmisille, pidän aina kättä ym. suun edessä ,jotta he eivät niin helposti haista lemua. Yhä edelleen kärsin hammaslääkäripelosta ja tuntuu turhalta yrittää uudelleen ja kustannuksetkaan eivät ole ihan pienemmästä päästä...
Olen jo nuoresta pitäen pelännyt hammaslääkäriä ja aina keksin verukkeita ja jopa jätin menemättä kouluhammaslääkäriin, ikäni on 40...
Siihen aikaan ei ainakaan pienellä paikkakunnalla puhuttu ko. pelosta, siinä vain hammaslääkäri huusi että "nyt perkele se suu auki" jos satuin hammaslääkärin penkille uskaltautumaan... Siinä sitten kiva kierre, ei koskaan enää hammaslääkäriin...
Pelosta kärsien, sekä myös ajoittain hammassärystä , särkylääkettä syöden hampaani todellakin menivät huonoon kuntoon. Yritin silti epätoivoisesti aina pestä hampaitani, käytin suuvettä ja lankaa... Eipä siitä apua ollut...
Vihdoin vuonna 2003, kun olin muuttanut suurempaan kaupunkiin soitin yksityiselle klinikalle ja pyysin nukutushoitoa ja hampaiden korjausta. Alaleukani oli etuhampaiden kohdalta jo niin pahassa kunnossa, että ikeniini tuli pieniä mätäpaiseita joista valui ulos hammasmätää... sama oli myös yläkulmahampaiden kohdalla, mutta vielä ei pursunut ulos, vaaan tunsin ikenen yläpuolella suuren paakun...
Hampaitani oli kyllä korjailtu aikaisemmin ilokaasuhoidolla, pieniä paikkauksia noin 4 kpl.
Häpeä oli kova, kun ensimmäisen kerran aukaisin suuni hammaslääkärin edessä...
NO, nukutus tehtiin ja koko yläikenet vedettiin auki ja tehtiin kai juurihoitoja, mutta alahampaita ei taidettu kauin katsoa koska ne mielestäni oli samanlaiset ja amalgaamit vain loistivat. Ylähampani ovat kuitenkin se osa mikä näkyy puhuessa ym. Etuhampaani olivat tummat, ja pyysin lääkäriltä, että voisin saada valkoisen etuhammasrivin, jotta uskaltaisin nauraa. Sain valkoisen rivin joka kesti noin kuukauden. Kun ensihurma uusista korjatuista hampaista meni ohi, huomasin että hampaistani lähti vieläkin pahempi mädän haju kuin aikaisemmin, eikä ne näyttäneet yhtään paremmilta kuin aikaisemmin. Iloa kesti noin kuukauden ja rahaa pakoi kuitenkin 4500e, Ihmettelenkin nyt tässä eikö sillä rahalla olisi voinut saada hieman paremman kaluston, nyt olen taas aloituspisteessä ja omasta hammashuollosta huolimatta hampaani ovat kauheat harmaat haisevat... Kun puhun ihmisille, pidän aina kättä ym. suun edessä ,jotta he eivät niin helposti haista lemua. Yhä edelleen kärsin hammaslääkäripelosta ja tuntuu turhalta yrittää uudelleen ja kustannuksetkaan eivät ole ihan pienemmästä päästä...
Vastaukset 7
Vanhimmat
ensiksi-kai sait jonkinlaisen selostuksen siitä mikä hampaissa oli tilanne, ja mitä niille nukutushoidossa tehtiin? Oliko se valkaisu mitä sait etuhampaisiin (joka kesti vain kuukauden).Hoidon hinta oli hirveän iso jos ei mitään proteetista (siltoja, kruunuja ym) tehty. Sillä summalla saisi juurihoidettua ainakin 10 hammasta, tietysti tuo anestesia maksoi varmaan melkein tonnin. Mutta jos sinusta tuntui että silloin jätettiin hoitamatta hoidon tarpeessa olevia hampaita, ja jos koko homma alkoi kohta uudestaan niin sinun olisi tietysti pitänyt valittaa heti tonne kliniikkaan, nyt voi olla liian myöhäistä kun aikaa on kulunut sentään kolmisen vuotta.
Mutta jos on tulehduksia pitäisi kiireesti ottaa yhteyttä hammaslääkäriin. Siinä voi paitsi hampaan jatko myös muu terveys olla uhattu.
Mene nyt kiireesti näyttämään hammaskalustosi jollekin h-lääkärille, eihän ole yhtään mukavaa kun on tunne, että suu on täynnä mätää. Tiedän itse omasta kokemuksesta kun lykkäsin hammashoitoa vaikka kuinka monta vuotta. Jäi tutustumatta moneen mukavaan ihmiseen, jäi työpaikkoja hakematta , aina vain ajatteli etten minä kun mulla on niin kauheat hampaat...
hei
mene vielä kerran ihan rohkeasti hammaslääkärille! Mutta tällä kertaa et sellaiseen yhden kerran nukutushoitoon. Vaan jollekulle, jolla alat käydä ihan säännöllisesti. Ja pikkuhiljaa saat koko homman hallintaan.
Helpottaa uskomattomasti kun voi mennä samalle lääkärille! Se eka kerta varmasti on vaikeaa, mutta sen jälkeen helpottaa.
Tiedän mistä puhut, hammashäpeästä... tai osaltani voin sanoa vaikka niinkin, että 'hammassurusta'. Minulla oli nimittäin hampaat pahasti vinksin vonksin, mitä häpesin äärettömästi (vaikka vika ei yhtään ollut minun!) ja sitten tietysti oli reikiä kun en mennyt, en uskaltanut, kehdannut ja kaikki kamalat hammaslääkärikokemukset nuoruudesta painolastina.
Mutta kunhan nyt menet, niin siitä se homma alkaa sujua. Saat vähitellen ne tulehdukset suussa hoidettua, usko pois vaikka kuinka käytät hammaslankaa ja peset ja suuvedellä huuhtelet, ei se auta.
Tekniikka ja kivunlievitys ovat niin kehittyneet että kyllä varmaan kestät ilman nukutuksia... ja nekin ovat kehittyneet.
Voisitko löytää yksityisen jossa voisi tehdä pitkakestoisen hoitosuunnitelman mukavan ja
osaavan hammaslääkärin kanssa? - usko pois, et ole maailman aínoa reikähammas. he ovat kyllä tottuneet pelkopotilaisiin.
Taloudellisestikaan se ei olisi aivan ylipääsemätöntä vaikka kallista. Mutta terveys ja onnellinen elämä ilman turhaa varjoa...
Ryhdy vielä kerran toimeen, se kannattaa. tsemppiä sinulle!
niin kannattais sit hommata tekarit. Helpottaa elämääsi. Eikä enää tarvitse pelätä hammaslääkäriä. Helppo ratkaisu!
varsinkin jos nyt on suurinpiirtein kaikki hampaat tallessa. Tulee ongelmia kun ei ruokaa kunnolla voi syödä tai puhe on sössöttävää. Ei hammashoito niin kauheata ole, koululapsia kiusaavat lääkärit ovat eri asia, niille toivoisin seuraavassa elämässä jatkuvaa juurihoitoa ilman puudutusta!
oikein hyvin. Hymykin kaunistuu kovasti,kun nykyiset proteesit ovat niin hyvän näköisiä. Alhaaltakin voi huonoimmat hampaat poistaa, ja laittaa osaproteesia. Ei sössötä puhe ja syöminen onnistuu aivan yhtä hyvin kuin omillakin hampailla. Kokoproteesi alhaalla sitten on vähän toinen juttu. Joillakin nekin onnistuvat ihan hyvin, joillakin vähän huonommin. Älä lainkaan pelkää harkita tätä proteesivaihtoehtoa. Itselläni on ollut kokoproteesi ykhäällä jo pitkään, enkä ole sen laittamista koskaan katunut. Niin hyvin se on toiminut.
Kiinnostaisko kirjoitella aiheesta?
Itse olen "vasta" 36v, mutta jos jatkan samalla tahdilla, olen 40v. samassa jamassa.
Nukutuksella hoisettiin mullakin viimeksi, vaan ilo oli aika lyhyt, kun jo 1kk. päästä ritsahti uus hammas...
tällähetkellä duunattavaa olis ihan kivasti, vaikka edellisestä täyshoidosta on niinkuin vuosi.
Se vaan on niin, kun on paljon isoja paikkoja, ne ritsahtelee....ja sitten pitäis mennä heti lääkäriin, eli melkein juosta kokoajan.
JA kauhea pelko on persiissä täälläkin....en oikeen tiedä kuinka etenisin.
Niin monta kertaa olen mennyt kauheessa paniikissa tuoliin...ja on epäonnistumisia, että meneminen on nyt kyllä vaikeeta.
vaikka kuinka moni sanoo, et kun vaan löytää hyvän lääkärin....mulla sellainen on, enkä uskalla sinne mennä siltikään.
Olis ehken kiva vaihtaa ajatuksia kanssa sisaren kanssa, jos vaan kiinnostaa, vastaa tähän....mäkin voin ottaa uuden osoitteen, jos et omaasi halua ensin antaa?
Nukutusta suunnittelen taas....en vaan halua mennä sinnekään....
elämä on muuten hyvää, tää pilaa sen.
Käykääpä katsomassa, miten suuressa USA:ssa suhtaudutaan tekohampaisiin. Microsoftin ylläpitämä keskustelusivusto löytyy kun pistää hakukoneeseen "DenturesANewSmile" Siellä on esillä myös kuvia keskustelijoista, nuorehkoja 25-40 ikäisiä American ladyja, ja joitakin herrojakin hymyilemässä kauniine tekohampaineen ja ovat vielä kannanotoistaan päätellen ihan onnellisia ihmisiä. Aiheesta voi siellä chattaillakin. Minullekin sanoivat, että "mitä vielä mietit ja odotat", kun valittelin hammaskalustoni heikkoa kuntoa. Siis proteesit suuhun vaan, oli heidän kantansa.