Haluaisin painottaa, että pääpointti puhuttaessa aborteista ja ehkäisystä ei ole lapsessa (Herra kyllä pitää tavalla tai toisella huolen viattomistaan) vaan henkilöstä, joka oman itsensä toisen edelle asettaessaan on vieraantunut pelastus-suunnitelmasta ja siitä prosessista, jonka kautta ihmisen on tarkoitus kasvaa kohti iankaikkista, Jumalankaltaista vanhemmuutta. Me kaikki kristityt (ei siis ainoastaan mormonit) tunnemme ja palvelemme Jumalaa isänämme; ns. ihannevanhempana, joka rakastaa jokaista lastaan enemmän kuin itseään – ”kieltämättä ketään tulemasta luokseen” riippumatta siitä mistä olosuhteista tai minkälaisessa kunnossa lapsi Isäänsä lähestyy.
Kristuksen evankeliumi ei hyväksy aborttia eikä ehkäisyä missään tapauksissa huomioiden samalla, että ihmiselle on annettu vapaa tahto toimia kuten ”hyväksi” näkee; mikäli henkilö ei (vajavaisesta hengellisestä kehitystasostaan johtuen) näe (henkilasta, syntymätöntä ja syntynyttä) kuten Jumala jokaisen heistä mittaamattoman arvokkaana näkee: Niin arvokkaana, että on ollut valmis kuolemaan jokaisen puolesta.
Voiko siis olla lasten vastaanottamista parempaa harjoittelutannerta tiellä Kristuksen kaltaiseksi kasvamisessa! ... Siitäkään huolimatta, että ajatus henkilasten olemassa olosta ja arvosta alkaa kadota jopa mormonien keskuudesta.
Mitä luonnollisesti kuolleina syntyneisiin tulee, vastaan tuon saman; ”Herra kyllä pitää tavalla tai toisella huolen viattomistaan” - meidän tehtävämme on murehtia ja huolehtia vain siitä mistä olemme vastuussa, eli mihin voimme vaikuttaa.
Kristuksen evankeliumi ei hyväksy aborttia eikä ehkäisyä missään tapauksissa huomioiden samalla, että ihmiselle on annettu vapaa tahto toimia kuten ”hyväksi” näkee; mikäli henkilö ei (vajavaisesta hengellisestä kehitystasostaan johtuen) näe (henkilasta, syntymätöntä ja syntynyttä) kuten Jumala jokaisen heistä mittaamattoman arvokkaana näkee: Niin arvokkaana, että on ollut valmis kuolemaan jokaisen puolesta.
Voiko siis olla lasten vastaanottamista parempaa harjoittelutannerta tiellä Kristuksen kaltaiseksi kasvamisessa! ... Siitäkään huolimatta, että ajatus henkilasten olemassa olosta ja arvosta alkaa kadota jopa mormonien keskuudesta.
Mitä luonnollisesti kuolleina syntyneisiin tulee, vastaan tuon saman; ”Herra kyllä pitää tavalla tai toisella huolen viattomistaan” - meidän tehtävämme on murehtia ja huolehtia vain siitä mistä olemme vastuussa, eli mihin voimme vaikuttaa.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Toimiessaan evankeliumin periaatteita vastaan ihminen usein vetoaa vapaaseen tahtoon, kuin olettaen, että vapaa tahto on evankeliumin periaatteista suurin ja peittää alleen kaikki sen varjolla tekemämme virheet.
Harvoin kuulee sanottavan; minulle on annettu vapaus ottaa vastaan kaikki Jumalan perheeseemme lähettämät lapset - tai minulle on annettu vapaus seurata Kristusta jne. - mutta voi kuina usein olen kuullut (kirkon jäsenten) vetoavan vapaaseen tahtoon kun on vaikkapa kysymys perheiden koosta tai äidin ja isän tehtävistä tai muista nykyaikana ”liiallista” epäitsekkyyttä vaativista tehtävistä.
Vapaa tahto ei ole lupa tehdä väärin, vapaa tahto on annettu, jotta oikeudenmukainen tuomio, niin hyvässä kuin pahassakin olisi mahdollinen.
Mormonien tulee ottaa vastaan niin monta henkilasta, kuin suinkin mahdollista. Ehkäisyä ei ole kuitenkaan täysin kielletty.
Koska kirkko kuitenkaan ei hyväksy aborttia, on kierukan käyttö ehkäisyvälineenä kielletty, samoin ns. katumuspillerit, joilla voidaan ehkäistä eitoivottu raskaus esimerkiksi raiskauksen tai ehkäisyn pettämisen (esim. kondomi särkyy) seurauksena.
”Kirkko ei täysin kiellä ehkäisyä tai aborttia raiskaustapauksissa” tarkoittaa kai sanomanasi sitä, että kirkosta ei eroteta vaikka suorittaisi abortin raiskauksen jälkeen tai harjoittaisi perhesuunnittelua. Olet oikeassa. MUTTA - tämä ei tarkoita sitä etteikö selestinen korotuksenlaki vaatisi ihmiseltä paljon enemmän, kuin "jäsenkelvollisuuden".
lapsiakin meillä on. Kävimme taas päivällä mormonikirkossa ja käymme taas viikon päästä.
Eikä ahdista yhtään.
Mikä sinua ahdistaa?
ks. tähän liittyen keskustelua miksi jopa himomormonit ovat suurin piirtein lakanneet hankkimasta lapsia yli voimiensa.
http://www.exmormon.org/boards/w-agora/view.php?bn=exmobb_recovery&key=1163348439&modified=1163348439
Vasta sitten, kun sinut kastetaan, sinun odotetaan noudattavan kirkon ohjeita.
Kyllä abortti on kielletty kaikissa muissa kuin sellaisissa tapauksissa, joissa raskaus vaarantaisi äidin hengen. En pidä mahdollisena, ettei profeetta tuntisi kierukan toimintaperiaatetta ja kyllä abortti tosiaan on kielletty. Muitakin ehkäisymenetelmiä on, jos ette vielä ole riittävän kypsiä vastaanottamaan kaikkia teille tarkoitettuja henkilapsia.
Jotkut jäsenet ovat keskustelussa lipsuneet siihen suuntaan, että insesti ja raiskauskin voivat olla abortin aiheita, jos raiskattu tai insestin uhriksi joutunut ei ole vielä tarpeeksi syvällä evankeliumissanne ymmärtääkseen synnyttää lapsen.
pettymys, tutkija-ajoista on vaimollanikin aikaa jo vuosikausia mutta ehkäpä hänellä on vielä vanhaa hapatusta...
Sisar Nenada sanoo, että ihminen saa alkunsa sillä hetellä kun munasolu hedelmöittyy. Tätä hedelmöittynyttä munasolua henkilapsi on odottanut saadakseen syntyä. Lapsen olemassaolo yksilönä alkaa hedelmöittymishetkellä ainakin Nenadan mormonismin mukaan.
Kierukan toimintaperiaate estää hedelmöittynyttä munasolua kiinnittymästä kohdun seinämään, joka on ainoa paikka jossa se voi jatkaa kehittymistään ensin alkioksi ja sitten sikiöksi.
Kierukka siis ainakin sisar Nenadan ajattelun mukaan aiheuttaa seksuaalisesti aktiivisella pariskunnalla helposti 12-13 aborttia vuodessa.
Minun mielestäni tämä on suuri eettinen ongelma, ainakin jos sitä vertaa miehen korvissa oleviin reikiin.
Olemme unohtaneet, että Jumala antaa ja ottaa. Hiuskarvakaan ei putoa päästämme Jumalan tietämättä, miksi siis nykyajan ihminen (myös mormoni) pelkää, että ilman ehkäisyä ruumis pukkaa lasta kuin hallitsematon kone, joka ilman ihmisälyn väliintuloa tuhoaisi ensikädessä naisten ja lopulta koko maapallon hyvinvoinnin.
Miksi se mikä ennen oli siunaus, onkin nyt pelottava kirous, jota ehkäistään jokaisen länsimaisen ihmisen toimesta noin 70 prosenttisesti?
Mormonien johtavien auktoriteettien kanta siis on, että ehkäisyyn ei tulisi lainkaan turvautua, koska naisen keho ei ole mikään kone, joka hallitsemattomasti pukkaisi koko ajan lapsia maailmaan.
Olin itse synnyttämässä esikoistani samaan aikaan, kuin minua vuosia nuorempi lestadiolaisäiti synnytti yhdeksännen lapsensa. Hän itki ja sanoi että ei jaksa palata kotiin, koska ei jaksa hoitaa edellisiäkään lapsia. Hän oli minun mielestäni vakavasti masentunut. Vauvasta ei ollut hänelle lainkaan iloa, mutta luultavasti se johtui vain siitä, että hän olikin lestadiolainen eikä mormoni.
Huomasit kai, että puhuin Kristuksen kirkosta ja evankeliumista enkä mistään diktatuuri organisaatiosta, joka jotain määrää tai jättää määräämättä. Kristuksen kirkkoon liitytään kääntymisen kautta mikä tarkoittaa uudelleen syntymistä, eli syntymistä Kristuksen innokkaaksi seuraajaksi ja palvelijaksi. Todellinen kääntyjä tekee HALUTEN kaiken mikä kuljettaa (sekä häntä itseään, että hänen veljiään ja sisariaan) kohti Vapahtajaa ja pelastusta. Näin ollen nainen, jolla on henkilökohtainen todistus evankeliumin totuudesta tuskin lähtee kahdeksannen lapsensa kanssa kotiin masentuneena ja alistettuna.
Kristuksen evankeliumissa nainen tietää arvonsa; hän tietää olevansa lasten synnyttämisen kautta Herran korvaamaton työtoveri pelastus-suunnitelman toteuttamisessa.
Kukaan (ei edes kirkon johto) saa pakoteta ketään mihinkään, mutta kirkko on perustettu, jotta ihmisille opetettaisiin oikeita periaatteita, joiden kautta he voivat itse valita ja toimia oikein. Tähän läheisesti liittyy myös se ettei kukaan (ei edes kirkon johto) voi antaa kenellekään lupaa toimia vastoin Jumalan tahtoa; kirkko ei voi vapauttaa ihmistä siitä, minkä Jumala on hänelle tehtäväksi antanut. Kristuksen evankeliumin tehtävä on ensin opettaa totuutta ( = Jumalan tahto ihmistä kohtaan) ja varmistaa, että kullakin jäsennellä säilyy itsemääräämisoikeus ja näin ollen vastuu omista, oikeaan tiedon perusteella tai sitä vastaan tehdyistä valinnoista
Ei olisi uskonut.
Mikä tuossa oli fanaattista; sekö että, sanon kirkolla olevan ainoastaan vastuun opettaa ja jokaisen ihmisen olevan vastuussa itse itsestään ja tekemisistään ymmärryksensä mukaisesti … vaiko kenties se, että röyhkenen olettaa yhdenkään naisen iloitsevan kahdeksasta lapsesta?
Jos kommenttisi perustui edellisiin, oikein ymmärrettyihin lausuntoihini, niin kiitos, olen minä fanaattinen.
täytyy todeta, että kirkolla ei ole virallista kantaa lapsilukuun. Jokaisella johtajalla on oma kantansa, joka on samanarvoinen kuin sinun kantasi, voitte sen esittää tai olla esittämättä. Kirkon virallinen kanta on, että vanhemmat itse tekevät ratkaisunsa.
Jos olet muuhun törmännyt mormonilähimmäistesi lausunnoissa, nekin ovat heidän henkilökohtaisia kannanottojaan, joita ei tarvitse yleistää, eikä noudattaa.
Siksi kuuntelenkin vain vaimoani meidän perheemme asioissa.
Minä en nyt ole puhunut tässä muusta ehkäisystä, kuin kierukasta ja ns. katumuspillereistä, jotka nekin estävät hedelmöittynyttä munasolua kehittymästä vauvaksi.
Kierukka ehkäisee raskautta toimeenpanemalla pienoisabortin joka kerta, jos hedelmöittyminen on tapahtunut. Kirkollanne on kanta aborttiin, minkä uskon sinun vähänkin aktiivisena mormonina kyllä tietävän.
erinomaisia kirjoituksia. Niissä riittää ajattelemista itse kullekkin.
Jos jossakin, niin tässä asiassa kyllä "maailma" on saanut yliotteen. Kaikki alkoi siitä kun palkkatyö tuli pakolliseksi elannon hankinta menetelmänä ja kotona olevat äidit eivät tässä mielessä olleet lainkaan tuottavia. Naisten työtä kotona alettiin väheksyä. Eihän siitä maksettu edes palkka.
Vielä nykyäänkin on lastenhoitotyö KAIKILLA sektoreillaan huonosti palkattua esim teknissin töihin verrattuna. Jopa postin pakettien saapumisen varmistaminen on paremmin palkattua kuin tulevien maan johtajien ja tulevien tuottavien henkilöiden koulutus ja hoito. Mikä vosi olla tärkeämpää meille, kuin se että tulevat sukupolvet ovat hyvin varustettuja elämäänsä varten.
Vaikka taloudellisesti katsoen ja tulokseen katsoen äidin kotonaolo on paras lähtökohta lapsillemme ei se kuitenkaan ole hyväksyttyä vieläkään että äiti olisi kotona. Tämän mahdollisuuden saavat vain rikkaat ja hyvinpalkatun miehen omaavat.
Myös naisen uraputki, jonka maailma katsoo niin tärkeäksi, ei hyväksy kotiäitejä tai sitä vastuuta joka naisella kuitenkin on lapsista.
Mikäli ei pane lastaan kokopäivähoitoon niin katsotaan kieroon. Sillon ajatellaan, että tämä henkilö ei halua lapsestaan kasvavan sosiaalista yksilöä. Jos olet kotoana lapsesi kanssa olet joko ulkomaalainen, joka ei voi saada töitä kielen takia tai muuten huono työntekijä jota kukaan ei huoli. Monta vuotta kotona lapsensa kanssa oleminen ei katsota posittiviseksi ilmiöksi, vaan sen kastsotaan olevan ko. ihmisen saamattomuutta ja laiskuutta.
On totta että nykyinen asumismuoto ei anna lapsille tarpeeksi virikkeitä ja puolipäivä kerhot ovat mielestäni erinomaisia lapsen kannalta, jotta tämä voisi paremmin sulautua tulevaan koulumaailmaan.
Neljän lapsen saaja on jo merkillinen tapaus ja yli kahdeksan on aivan kertakaikkisesti miehen temmellyskenttä.
Yhden asian kuitenkin sanoisin ehkäisystä että nykyään on myös katsottava MIHIN rahat riittävät. Ei ole hyväksi tehdä jalkapallojoukkuetta jos miehen palkka ei siitä huolehtimiseen riitä. Selibaatti puolin ja toisin voisi olla vastaus, mutta se lienee liikaa pyydetty nykymaailmassa. Harva on NIIN hengellinen että siihen pystyy.
Entisaikaan jolloin asuttiin maalla ja tehtiin itse ruokavarat ja kaikki pyöri vain tuon elannon hankinnan ympärillä ja KOKO perhe oli mukana työnteossa asia oli toinen. Katovuodet ym tosin harvensivat lapsilaumaa sopivasti. Nykyään lääketiede on kehittynyt niin, että lapsikuolleisuus on harvinaista ja lapset todella kasvavat useimmiten aikuisikään asti. Eli miehen tulisi olla niin hyvin palkattu että isokin lapsilauma pystyisi elämään hyvin, mutta näin ei todellakaan ole asian laita. Lisäksi voisin kirjoittaa kaikesta siitä mitä lasten ja nuorten maailma nykyään vaatii täyspainoiselta jäseneltään, jotta häntä ei sysättäisi pois...
Voi vain kysyä MIHIN olemme menossa!! Kuka ja ketkä synnyttävät ne henget jotka olivat aluksi tarkoitetut meille? Vai voiko olla niin ettätässä asiassa me voimme hieman itsekkin ohjailla elämäämme. Onko meille edes mahdollista nähdä mikä on oikein? Vaatii todella paljon hengellisyyttä nykymaailmassa kieltää itseltään kalliita huvituksia, vaatteita, asuntoa, autoa ja ehkä myös työtä helpottavia juttuja jotta voisimme pitää huolta meille annetuista lapsista.
Mielenkiintoinen kysymys tuo "kuka synnyttää minulle tarkoitetut henget?".
Tuon sinun uskomuksesi mukaan minä esim. olen tehnyt suuren synnin kahden lapsen vanhempana, jos minun kontolleni onkin suunniteltu tusinan verran jälkikasvua.
Eivät kaikki naiset halutessaankaan saa kahtatoista lasta, jos kuitenkin näin ihmeellisesti käy, niin eikö voida tuon ponnistuksen vastapainoksi odottaa, että mieskin tekee työtä kahden lapsen sijasta kahdentoista eteen. Tai jos laitan sanani siunauksen muotoon, niin eikö ole kohtuullista rukoilla ja uskoa, että siunatessaan äitiä voimalla ja kyvyllä synnyttää ja hoitaa kaksitoista lasta, niin Herra siunaa myös perheen isää voimalla ja kyvyillä opinnoissa ja työnteossa.
Uskoa edellinen toki vaatii – tai vähintäänkin pelkoa ryhtyä hallitsemaan sitä, minkä hallintaoikeutta Herra ei ole ihmiselle antanut; pelkoa astua Jumalaksi Jumalan saappaisiin. Kunpa kaikki edes pelkäisivät!
Olet oikeassa elämme hyvin haasteellista aikaa. … Mutta eiköhän se edelleen pidä paikkaansa, että moni henkilapsi ”ansaitsisi” evankeliumin äärelle syntymisen, kuin myös se, että yhteen paikkaan tarkoitetut syntyvyydensäännöstelyn seurauksena löytävätkin itsensä kuka tietää mistä.
Hyvin kirjoitit. On vain niin ikävä nähdä kuinka nykymaailma opettaa lapsista itsekkäitä ja anteeksiantamattomia. On todella suuri ero päiväkodin koviksissa ja kotona hoidetuissa lapsissa.
Uskoa se todella vaatii jos uskaltaa viittä enempää tehdä... mutta kummasti olen havainnut monilapsisienkin perheiden elävän hyvin nykymaailmassakin.
Viimeisessä kappaleessa aivan lopussa esittämäsi asia on usein vainvannut mieltäni.
"Uskoa se todella vaatii jos uskaltaa viittä enempää tehdä... mutta kummasti olen havainnut monilapsisienkin perheiden elävän hyvin nykymaailmassakin."
Niin :)
yli viisilapsisesta perheestä, jossa äiti on ollut hoitamassa lapsiaan kotona ja silti olemme tulleet toimeen. Emme ole panneet turvaamme vain tähän maailmaan ja olemme joutuneet tinkimään monista mukavuuksista ja tekemään paljon työtä.
Voin kuitenkin todeta Rautavaaran Tapsan laulun sanoin "en päivääkään vaihtaisi pois" Myönnettäköön, että ei se ole ollut yhtä ruusuilla tanssimista, mutta tähänkin löytyy sanonta. Tiedättekö miksi vaikeudet ovat? - Siksi, että ne voitetaan. Ihminen ei kasva ja kehity mukavuuksien ja rikkauksien kautta, vaan vaikeissa tilanteissa tapahtuvan kasvun ja ratkaisukyvyn kehittymisessä.
On kuitenkin kielteinen. Ainoa tapaus, jossa mormonit hyväksyvät abortin on tilanne, jossa raskaus vaarantaa äidin hengen. Esimerkiksi raiskaus tai insesti ei ole mormoneilla hyväksyttävä syy aborttiin, ei myöskään se, jos lapsi syntyisi vaikeasti kehitysvammaisena tai esimerkiksi ilman munuaisia, kuten eräs tuttavaperheeni lapsi, joka kuoli elettyään vajaan tunnin.
väärää tietoa mormonikirkon käytännöistä. Ole hyvä ja tarkista väitteesi, ennen kuin esität niitä julkisesti.
Oudoksun sitä, että olet omaksunut roolin mormonikirkon virallisena tiedottajana. Olisi uskottavampaa, jos puhuisit vain omasta puolestasi.
elämäkin ole elämä! Mitä tarkoitat? Oliko tuon elämän suominen mielestäsi liian paljon vanhemmilta vaadittu?
"Hyväksyttyä vaiko ei hyväksyttyä". ... Kristuksen kirkon opetus perustuu syntymisen mahdollisuuden ainutkertaisuuteen ja mittaamattomaan arvoon, ei suinkaan sen pohtimiseen, missä tapauksissa se ei olisikaan enää ihan niin arvokasta.
Kirjoittamani perustui sisar Nenadan täällä olleeseen erittäin asiantuntevaan ja syvälliseen viestiin, joka on jostain syystä poistettu.
Nenada on nainen ja aktiivimormoni, joten luotan siihen että hän tietää täsmällisesti tässäkin asiassa kirkkonne virallisen kannan. Korjatkaa, jos olen erehtynyt.
Lapsen isä piti sylissään kuolevaa poikavauvaa loppuun asti. Myöhemmin he ovat saaneet yhdessä myös terveitä lapsia.
Eihän tällaista munuaisten puuttumista edes voida todeta kuin jo varsin kehittyneeltä sikiöltä. Munuaisten puuttuminen selvisi vasta kun sikiö oli jo yli puolivälin raskautta. Lapsen biologivanhemmat halusivat myös itse synnyttää lapsen luonnollisesti ja olivat henkisesti hyvin valmistautuneet raskaaseen kokemukseensa. Mikään kirkko ei onneksi ollut heidän tapauksessaan välissä sähläämässä ja selittämässä, mitä saa tehdä ja mitä ei.
Jos he olisivat olleet mormoneita, olisiko vauva sinetöity heihin? Onko muuten vauvan taivaallisessa henkiruumiissa kuitenkin ollut munuaiset, vai onko ne puuttuneet jo silloin?
lähimmäistesi yksityisasioista. Oletko saanut heiltä luvan? Etkö kaihda edes kuolleen pikkuvauvan ja hänen vanhempiensa vetämistä omien outojen arvailujesi tueksi? Jopa kuolleen lapsen puuttuvat munuaiset kelpaavat panettelusi materiaaliksi.
Kaikki lapset, niin kuolleet kuin elävät, voidaan sinetöidä mormonitemppelissä vanhempiinsa koko iankaikkisuudeksi.
Edellisiin puheenvuoroihin palatakseni, kukapa tosiaan pystyy mittaamaan ihmiselämän arvon, sen paremmin sen ensimmäisen kuin viimeisenkään tunnin, päivän tai vuoden? Priorisoijat sen tietenkin ovat laskeneet ja todenneet, että viimeinen elinvuosi on kallein. Jumalalla ei tärkeysjärjestystä ihmisten suhteen käsittääkseni ole, sillä Hän ei Raamatun mukaan katso henkilöön.
Eihän tällä palstalla mitään lupia tarvita. Täällä saa esittää kirkosta eronneista henkilöistä aivan millaisia valheita tahansa. Tässä voit tutustua aineistoon:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000259&posting=22000000020932208
Minä en ole maininnut mitään lapsen vanhempien asuinpaikasta, heidän lastensa lukumäärästä, siitä ovatko he naimisissa, eronneita vai avoliitossa, mihin kirkkoon kuuluvat tai mistä ovat eronneet tai ovatko koskaan mihinkään kuuluneetkaan, mitä tekevät tai ovat tehneet ammatikseen ja missä.
Mainitsin heidät biologeiksi, koska heitä voi hyvällä syyllä myös biologeiksi kutsua. Jos sinua yhtään rauhoittaa, niin voin sinulle avautua lisää sen verran, että kumpikaan ei harjoita biologin ammattia vaan jotain ihan muuta. Kumpikaan heistä esimerkiksi ei ole "taiteellieessa työssä Kouvolassa". ;-)
En nyt tarkoittanut kirjallisia lupia. Arvasin, ettet sellaista ole pyytänyt etkä olisi saanut, jos olisit pyytänyt.
Ajattelin vain, miltä mahtaisi tuntua, jos törmäisi tällaisella törkypalstalla oman perheensä tai ystävänsä perheen tarinaan. Suomi on sen verran pieni maa, että perheitä, joihin latelemasi tuntomerkit sopivat, ei voi olla kovin monta.
Saako täällä tosiaan esittää kirkosta eronneista henkilöistä millaisia valheita tahansa? Entä niistä, jotka eivät ole eronneet kirkosta?
Anna palaa vaan sinäkin, mitä suotta kainostelemaan.
Tapani on kunnostautunut oivallisesti erään entisen mormonin menneisyytensä kaivelussa ja mustamaalaamisessa - väärin tiedoin.