Siporex on vahva brandi kivitaloista puhuttaessa, mutta se on ylihinnoiteltu ja kovin hauras materiaali (kuulemma sisätiloissa saa varoa ettei nurkat lohkeile lasten kolhiessa niitä). Lämpöharkko, jossa keskusta on joko styroxia tai uretaania on varmasti kestävämpi vaihtoehto. Siporexin tehtaan myyntipäällikkö kuitenkin haukkuu nämä ns, sandwich -rakenteiset lämpöharkot sanomalla että vuosien kuluessa rakenteista ulospäin kulkeutuva kosteus tiivistyy lämpöharkoissa sinne eristeeseen!!! Tämän tietenkin lämpöharkkojen valmistajat kiistävät. Onko jossakin / jollakin asiallista tietoa tästä asiasta?
Siporex vai lämpöharkko?
omatoiminen rakentaja
31
9958
Vastaukset
- Lammisti
No kysy siltä siprex myyjältä että minne se vesi tiivistyy siporex rakenteessa? Vai meneekö se peräti ulkopintaan asti ja rapauttaa seinän?
Betoni on aina betonia. Naurattaa ne Jämerä mainokset "Siporex - se on kiveä" :) Kiveä joka kelluu vedessä ja siihen voi kivasti kairata reikiä peltisellä ilmastointiputkella ja harjaterästanko menee läpi heittämällä...- MV
Löinpä sitten itse eilen kaupat lukkoon Lammista, tiedä onko oikea vai väärä ratkaisu (ei ollut kuitenkaan halvin). Yritin noin kolmen kuukauden ajan selvittää eri rakenteiden hyviä ja huonoja puolia, tuloksena päädyin em. ratkaisuun.
Kaikista vaihtoehdoista siporex alkoi vaikuttaa todellisuudessa siltä huonoimmalta ratkaisulta, vaikka alun perin siitä olikin tarkoitus tönö tehdä. Siporexia tunnutaan myytävän pääasiassa imagolla ja todella loistavalla markkinoinnilla (esim. vakuuttava TV-mainos).
Loppujen lopuksi perustelut Lammin valinnasta:
- Samaa materiaalia anturasta harjakolmioon
- Ei putkistojen ja sähköjen roilotusta
- Katkoton lämmöneristys
- Lienee paras "hartiapankkirakentajalle" ja painavana kasvattaa myös itse hartioita (vaimo tykkää :-)
- Ylivoimaisesti massiivisin rakenne
- Hyvä pohja (betoni) rappaukselle
- Kilpailukykyinen hinta suhteessa materiaaliin
- Edustajan asiallinen suhtautuminen - rakentaja
MV kirjoitti:
Löinpä sitten itse eilen kaupat lukkoon Lammista, tiedä onko oikea vai väärä ratkaisu (ei ollut kuitenkaan halvin). Yritin noin kolmen kuukauden ajan selvittää eri rakenteiden hyviä ja huonoja puolia, tuloksena päädyin em. ratkaisuun.
Kaikista vaihtoehdoista siporex alkoi vaikuttaa todellisuudessa siltä huonoimmalta ratkaisulta, vaikka alun perin siitä olikin tarkoitus tönö tehdä. Siporexia tunnutaan myytävän pääasiassa imagolla ja todella loistavalla markkinoinnilla (esim. vakuuttava TV-mainos).
Loppujen lopuksi perustelut Lammin valinnasta:
- Samaa materiaalia anturasta harjakolmioon
- Ei putkistojen ja sähköjen roilotusta
- Katkoton lämmöneristys
- Lienee paras "hartiapankkirakentajalle" ja painavana kasvattaa myös itse hartioita (vaimo tykkää :-)
- Ylivoimaisesti massiivisin rakenne
- Hyvä pohja (betoni) rappaukselle
- Kilpailukykyinen hinta suhteessa materiaaliin
- Edustajan asiallinen suhtautuminen...ja tyytyväinen olen valintaani ollut.
- kainuu
MV kirjoitti:
Löinpä sitten itse eilen kaupat lukkoon Lammista, tiedä onko oikea vai väärä ratkaisu (ei ollut kuitenkaan halvin). Yritin noin kolmen kuukauden ajan selvittää eri rakenteiden hyviä ja huonoja puolia, tuloksena päädyin em. ratkaisuun.
Kaikista vaihtoehdoista siporex alkoi vaikuttaa todellisuudessa siltä huonoimmalta ratkaisulta, vaikka alun perin siitä olikin tarkoitus tönö tehdä. Siporexia tunnutaan myytävän pääasiassa imagolla ja todella loistavalla markkinoinnilla (esim. vakuuttava TV-mainos).
Loppujen lopuksi perustelut Lammin valinnasta:
- Samaa materiaalia anturasta harjakolmioon
- Ei putkistojen ja sähköjen roilotusta
- Katkoton lämmöneristys
- Lienee paras "hartiapankkirakentajalle" ja painavana kasvattaa myös itse hartioita (vaimo tykkää :-)
- Ylivoimaisesti massiivisin rakenne
- Hyvä pohja (betoni) rappaukselle
- Kilpailukykyinen hinta suhteessa materiaaliin
- Edustajan asiallinen suhtautuminenOlen ollut suunnittelemassa muutamaa Lammi-harkoillta toteutettua taloa ja ainakin niistä projekteista on jäänyt hyvä maku harkkojen suhteen. Runko nousee varsin rivakasti ja lopputuloksesta tulee vankka. Lisäksi Lammilla on mainion nerokas teräsprofiili joka mahdollistaa todella leveidenkin aukkojen tekemisen seinään ilman mitään muuta erityisrakennetta (esim. teräksisiä leukapalkkeja tms.).
Kosteuden liikkuminen ja mahdollinen tiivistyminen SPU-eristeeseen Lammiseinän sisällä on pieni kysymysmerkki monille suunnittelijoillekin, mutta toistaiseksi ei ole kuulunut mitään huonoa palautetta koskien tuota asiaa. Lisäksi on todettava että sisäseinien lateksimaalaus toimii osaltaan jo höyrynsulkuna, olipa seinärakenne mitä tahansa materiaalia. - Jopi
rakentaja kirjoitti:
...ja tyytyväinen olen valintaani ollut.
Kosteuskäyttäytyminen betonin ja uretaanin rajapinnassa arveluttaa. 1/3 säännön mukaan kosteussulku ei saa olla 1/3 lämpimästä pinnasta laskien.
Minua arveluttaakin miten kosteus käyttäytyy uretaanin rajapinnassa.
Esim. lecassahan etäisyys kosteussulkuun on huomattavasti pienempi, myyjän mukaan juuri em. syystä. - Pico
Jopi kirjoitti:
Kosteuskäyttäytyminen betonin ja uretaanin rajapinnassa arveluttaa. 1/3 säännön mukaan kosteussulku ei saa olla 1/3 lämpimästä pinnasta laskien.
Minua arveluttaakin miten kosteus käyttäytyy uretaanin rajapinnassa.
Esim. lecassahan etäisyys kosteussulkuun on huomattavasti pienempi, myyjän mukaan juuri em. syystä.Nyt sinulla on pieni ajatusvirhe. Koko sisäkuorihan on lämmin ja lämpötilaero jakautuu eristeeseen ja vastaavasti taas koko ulkokuori on kylmä. Eli lämpö ei jakaudu sisäpinnasta ulkopintaan vaan eristeen sisäpuolen pinnasta eristeen ullkopuolen pintaan ja tuo eristehän on koko matkalta yhtä ja samaa ainetta ilman mitään rajapintoja.
Leca-harkkomyyjäkö pääsi on sekoittanut. Ainahan siitäeristeestä löytyy kohta 1/3. Tuo miettimäsi ilmiöhän koskee rakennetta, jossa on muovikalvon molemmin puolin vuorivillaa, joka ei juurikaan hidasta kosteuden kulkua. - Jopi
Pico kirjoitti:
Nyt sinulla on pieni ajatusvirhe. Koko sisäkuorihan on lämmin ja lämpötilaero jakautuu eristeeseen ja vastaavasti taas koko ulkokuori on kylmä. Eli lämpö ei jakaudu sisäpinnasta ulkopintaan vaan eristeen sisäpuolen pinnasta eristeen ullkopuolen pintaan ja tuo eristehän on koko matkalta yhtä ja samaa ainetta ilman mitään rajapintoja.
Leca-harkkomyyjäkö pääsi on sekoittanut. Ainahan siitäeristeestä löytyy kohta 1/3. Tuo miettimäsi ilmiöhän koskee rakennetta, jossa on muovikalvon molemmin puolin vuorivillaa, joka ei juurikaan hidasta kosteuden kulkua.Olisko sulla linkkiä josta näkisi mustaa valkosella tuon teoriasi tueksi?
Ns. 1/3 sääntö on kyllä ihan yleisesti rakennussuunnittelijoiden tiedossa eikä siinä erotella "vuorivillaa betonista".
Lammiharkkojen uretaani muodostaa höyrynsulun ja epäilyttää, että tähän rajapintaan muodostuu tai kulkeutuu sisäilmasta kosteutta joka ei kuivu ikinä. - Pico
Jopi kirjoitti:
Olisko sulla linkkiä josta näkisi mustaa valkosella tuon teoriasi tueksi?
Ns. 1/3 sääntö on kyllä ihan yleisesti rakennussuunnittelijoiden tiedossa eikä siinä erotella "vuorivillaa betonista".
Lammiharkkojen uretaani muodostaa höyrynsulun ja epäilyttää, että tähän rajapintaan muodostuu tai kulkeutuu sisäilmasta kosteutta joka ei kuivu ikinä.Se sääntöhän koskee sitä että höyrynsulun lämpimällä puolella ei saa olla ERISTETTÄ missään tapauksessa enempää kuin 1/3 osa... Betoninin eristysarvo on liki nolla EPS:änä verrattuna.
Onko sinulla estittää joku linkki joka väittää muuta? - Simo
Jopi kirjoitti:
Olisko sulla linkkiä josta näkisi mustaa valkosella tuon teoriasi tueksi?
Ns. 1/3 sääntö on kyllä ihan yleisesti rakennussuunnittelijoiden tiedossa eikä siinä erotella "vuorivillaa betonista".
Lammiharkkojen uretaani muodostaa höyrynsulun ja epäilyttää, että tähän rajapintaan muodostuu tai kulkeutuu sisäilmasta kosteutta joka ei kuivu ikinä.Rakennussuunnittelijat, siis arkkitehdit ja rakennusarkkitehdit, esiintyvät mielellään kaikkien mahdollisten rakentamisen osa-alueiden asiantuntijoina. En silti yhtään ihmettelisi, vaikka heidän keskuudessaan tällainenkin virheellinen käsitys eläisi.
Suosittelen iltalukemiseksi kirjaa RIL 155, lämmön- ja kosteudeneristys. Ei ole välttämättä kovin kansantajuinen esitys, mutta sieltä kaikki tarvittava tieto kuitenkin löytyy. Saatavissa mm. kirjastoista. - Erkki
Siporex-ulkoseinä on massiivinen (mikä suomenkielessä tarkoittaa yksiaineista) eikä siinä ole eristekerroksen aiheuttamaa rajapintaa, mihin kosteus voisi tiivistyä. Asia on tutkittu TTKK:ssa muutama vuosi sitten ja tutkimusraportti on ostettavissa Juvenes -kirjakaupasta. Olen kuullut, että Lammi on aloittanut omat kosteusmittauksensa jossakin hämäläisessä ammatti(korkea)koulussa. En tiedä, pitääkö tämä paikkansa.
- M
Täytyy sanoa että tuli ostettua Siporexia ilman että tutkin näiden kaikkien ominaisuuksia kunnolla. Joten Siporexin ominaisuudet tuli vähän yllätyksenä, kuten nämä mainitsemasi.
Positiivisena seikkana täytyy mainita esim. erittäin hyvä sisäilma. Tästä kysyisin oletteko muut kivitalojen asujat huomanneet samaa, vai onko Siporexissa vielä muita parempi?
Toinen on sitten tuo vaikeiden rakenteiden rakentaminen. Meillä on esim. sisällä portaat Siporexista, mikä on kivelle aika monikulmainen ratkaisu. Miten olette muilla harkoilla saaneet näitä muotoja aikaiseksi?- Pico
Kyllä se sisäilma on hyvää nykyisissä puurakenteiseissa "muovipussitaloissakin". Se on ilmanvaihto, joka pitää ilman hyvänä. Periaatteessa kiviseinä voi tasata kosteusvaihteluita, mutta se taittaa lateksien ja tapettien jälkeen olla lähinnä teoreettinen ominaisuus.
- Rakennesuunnittelija
löydät osoitteesta www.doftech.fi. Kuudentoista asteen pakkasella eristetyn harkon sisällä suhteellinen kosteus on 100 %, mikä aiheuttaa tiivistymis-/homevaaran. Sama asia todetaan RakMK:n kosteutta koskevissa määräyksissä ja ohjeissa vuodelta 1998, kohta 4.2.1: "Seinärakenne on suunniteltava ja rakennettava niin, ettei ulkoverhouksen taakse joudu vettä tai ulkoverhous on suunniteltava siten, että ulkoverhouksen taakse tunkeutuva vesi ja kosteus pääsevät poistumaan rakenteita vahingoittamatta. Ulkoverhouksen tausta on tuuletettava ellei kosteus pääse muutoin poistumaan."
Ja edelleen kohta 4.2.1.1: "Tiilistä muuratun ulkoverhouksen taakse joutuva haihtuva kosteus tuuletetaan vähintään 30 mm paksun tuuletusvälin kautta ulkoilmaan ja valuva vesi ohjataan hallitusti ulkopuolelle..."
Ilmiöhän on tuttu 1970-luvun betonijulkisivuista, jotka jo nyt kiitettävästi työllistävät urakoitsijoita. Tämä ei voi olla sinullekaan vieras asia? Eristetyistä betoniharkoista on rakennettu omakotitalojen julkisivuja vasta vähän aikaa, joten kokemus sanan varsinaisessa merkityksessä puuttuu.- rakentaja
Juu tosiaan eristeharkoista ei ole paljoakaan kokemuksia (niinpä niin), mutta onneksi Siporexistä on kokemuksia jo jonkin verran. Ei tarvitse olla kuin muutaman vuoden vanha Siporex-talo, niin jo on seinä (vähintäänkin rappaus) halki ja muutenkin rapautuneen näköinen.
- Siporex-mies
rakentaja kirjoitti:
Juu tosiaan eristeharkoista ei ole paljoakaan kokemuksia (niinpä niin), mutta onneksi Siporexistä on kokemuksia jo jonkin verran. Ei tarvitse olla kuin muutaman vuoden vanha Siporex-talo, niin jo on seinä (vähintäänkin rappaus) halki ja muutenkin rapautuneen näköinen.
Minulla on hieman toisenlaisia kokemuksia. Olen nähnyt kymmeniä Siporex-rappauksia eikä ole halkeilleita seiniä tullut vastaan toisin kuin leca, betoni ja tiiliseiniä. Erityisesti ns. sandwich rakenne on altis halkeiluille koska vaippa on niin ohut.
Kehotan pieneen testiin: ota lecaterm, Lammisandwich ja Siporexin 375mm harkko (kaikki rapattavia. Iske kaikkia harkkoja lekalla tai rautakangella kylkeen! Siporexin 375:a et saa halki, jälki jää muttei halkea.
Ainakin Vuosaarentieltä löytyy -50 luvulla rakennettuja Siporex tönöjä, sinne katselemaan :) - Siporex rakentaja
Siporex-mies kirjoitti:
Minulla on hieman toisenlaisia kokemuksia. Olen nähnyt kymmeniä Siporex-rappauksia eikä ole halkeilleita seiniä tullut vastaan toisin kuin leca, betoni ja tiiliseiniä. Erityisesti ns. sandwich rakenne on altis halkeiluille koska vaippa on niin ohut.
Kehotan pieneen testiin: ota lecaterm, Lammisandwich ja Siporexin 375mm harkko (kaikki rapattavia. Iske kaikkia harkkoja lekalla tai rautakangella kylkeen! Siporexin 375:a et saa halki, jälki jää muttei halkea.
Ainakin Vuosaarentieltä löytyy -50 luvulla rakennettuja Siporex tönöjä, sinne katselemaan :)Testi on hyvä, se osoittaa, miten hyvin Siporex reagoi iskuun. Jos isku tulee kulmaan, aivan varmasti materiaali kuin materiaali hajoaa.
Sisäseinien nurkissa voidaan käyttää samanlaista nurkkalistaa kuin esim cyprok-seinässä.
Lammikivitalossa ei kuulemani mukaan kastepiste ole kaikkein paras. Siporex:ssa kastepistettä ei ole.
Vaikka olen Siporex kannattaja, en voi sanoa mitään huonoa muistakaan valmistajista(Lammi-kivitalosta), koska minulla ei ole niistä mitään kokemusta. - rakentaja
Siporex rakentaja kirjoitti:
Testi on hyvä, se osoittaa, miten hyvin Siporex reagoi iskuun. Jos isku tulee kulmaan, aivan varmasti materiaali kuin materiaali hajoaa.
Sisäseinien nurkissa voidaan käyttää samanlaista nurkkalistaa kuin esim cyprok-seinässä.
Lammikivitalossa ei kuulemani mukaan kastepiste ole kaikkein paras. Siporex:ssa kastepistettä ei ole.
Vaikka olen Siporex kannattaja, en voi sanoa mitään huonoa muistakaan valmistajista(Lammi-kivitalosta), koska minulla ei ole niistä mitään kokemusta.Juu...provoksi tuon kirjoitukseni kirjoitinkin. Itse olen Lammi-rakentaja ja tyytyväinen valitsemaani materiaaliin. Jos nyt totta puthutaan, niin tosiasiahan on, että jos Siporexistä tekee huolella kaikkien siihen liittyvien ohjeiden mukaan, niin hyvä talo siitäkin varmasti syntyy. Olen vain pari tuollaista "epäonnistunutta" tapausta nähnyt, ja se pisti aikoinaan miettimään (toinen näistä asukkaan itse rakentama toinen "ammattilaisten" väsäämä). Olen ensikertalaienen rakentaja, ja virheitä minulle varmasti matkanvarrella syntyy, ja siksi katsoin, että Lammin-harkko todennäköisesti voisi antaa nuo virheet anteeksi Siporexiä paremmin.
- Rakennusmestari
rakentaja kirjoitti:
Juu tosiaan eristeharkoista ei ole paljoakaan kokemuksia (niinpä niin), mutta onneksi Siporexistä on kokemuksia jo jonkin verran. Ei tarvitse olla kuin muutaman vuoden vanha Siporex-talo, niin jo on seinä (vähintäänkin rappaus) halki ja muutenkin rapautuneen näköinen.
Minua huvittaa "lämpöharkkojen" myyjien ja tälläkin palstalla niiden erinomaisuuden puolesta vannovien muka-rakentajien puheet. Ammattimiestä hämmästyttää se, että eivät malta puhua omasta tuotteestaan, vaan yrittävät mustamaalata muusta materiaalista rakentavia.
Ja että käyttävät myyntipuheissaan muiden valmistajien vuosikymmeniä käyttämiä termejä, esimerkiksi kivitalo, massiivinen, nerokas, yhtä ainetta lattiasta kattoon oleva jne. ymmärtämättä mistä on kyse.
Esim. kivitalossa ei ole muovieristeisiä seiniä eikä puuyläpohjaa.
Yhtä ala-arvoista markkinointia ei harrasta yksikään maan kymmenistä puutalotehtaista, vaikka kilpailu on kovaa. - Eka talo
Rakennusmestari kirjoitti:
Minua huvittaa "lämpöharkkojen" myyjien ja tälläkin palstalla niiden erinomaisuuden puolesta vannovien muka-rakentajien puheet. Ammattimiestä hämmästyttää se, että eivät malta puhua omasta tuotteestaan, vaan yrittävät mustamaalata muusta materiaalista rakentavia.
Ja että käyttävät myyntipuheissaan muiden valmistajien vuosikymmeniä käyttämiä termejä, esimerkiksi kivitalo, massiivinen, nerokas, yhtä ainetta lattiasta kattoon oleva jne. ymmärtämättä mistä on kyse.
Esim. kivitalossa ei ole muovieristeisiä seiniä eikä puuyläpohjaa.
Yhtä ala-arvoista markkinointia ei harrasta yksikään maan kymmenistä puutalotehtaista, vaikka kilpailu on kovaa.Minulla tavallisena kuluttajana ja kertarakentajana on hiukan erilainen kuva Siporexin edustajista (joka lopulta olikin ratkaisevin tekijä materiaalia valitessani). Missään muualla ei haukuttu toisia rakenteita niin paljoa kuin siporexin edustajan toimesta. Kummallisia väitteitä ladottiin nenän eteen ilman yhtään ainoata perustelua idealla "Ne muut ei toimi". Lisäksi ärsytti ekohörhöilytermit kuten "Hengittävä, oikein kosteutta sitova, ekologinen, luonnon materiaalia".
En kuitenkaan epäile yhtään, etteikö siporexista saa kunnon taloa aikaiseksi, itse en vain kilpailuttaessa päätynyt siihen. Kaikissa materiaaleissa on plussia ja miinuksia, minun tapauksessani siporexille tuli reilusti enemmän miinuksia kuin valitsemalleni tuotteelle. - Siporex-mies
Eka talo kirjoitti:
Minulla tavallisena kuluttajana ja kertarakentajana on hiukan erilainen kuva Siporexin edustajista (joka lopulta olikin ratkaisevin tekijä materiaalia valitessani). Missään muualla ei haukuttu toisia rakenteita niin paljoa kuin siporexin edustajan toimesta. Kummallisia väitteitä ladottiin nenän eteen ilman yhtään ainoata perustelua idealla "Ne muut ei toimi". Lisäksi ärsytti ekohörhöilytermit kuten "Hengittävä, oikein kosteutta sitova, ekologinen, luonnon materiaalia".
En kuitenkaan epäile yhtään, etteikö siporexista saa kunnon taloa aikaiseksi, itse en vain kilpailuttaessa päätynyt siihen. Kaikissa materiaaleissa on plussia ja miinuksia, minun tapauksessani siporexille tuli reilusti enemmän miinuksia kuin valitsemalleni tuotteelle.Uskomatonta! Olisitko niin ystävällinen, että antaisit muita materiaaleja haukkuneiden Siporex-edustajien nimet?
Kiitos jo etukäteen! - Eka talo
Siporex-mies kirjoitti:
Uskomatonta! Olisitko niin ystävällinen, että antaisit muita materiaaleja haukkuneiden Siporex-edustajien nimet?
Kiitos jo etukäteen!Ei liene kovin asiaankuuluvaa kohdistaa syytöksiä kehenkään henkilöön. Siporexin edustajan käyttäytyminen ei siis missään vaiheessa ollut töykeää, eikä kilpailijoita mainittu nimeltä.
- Eka talo
Siporex-mies kirjoitti:
Uskomatonta! Olisitko niin ystävällinen, että antaisit muita materiaaleja haukkuneiden Siporex-edustajien nimet?
Kiitos jo etukäteen!Ei liene kovin asiaankuuluvaa kohdistaa syytöksiä kehenkään henkilöön. Siporexin edustajan käyttäytyminen ei siis missään vaiheessa ollut töykeää, eikä kilpailijoita mainittu nimeltä. Samaa ilmiötä oli havaittavissa myös muiden materiaalien edustajien toimiesta, muttei siinä laajuudessa kuin siporexilla. Ja niin kuin aiemmin sanoin, uskon kaikista nykyaikaisista materiaaleista syntyvän ihan hyvän talon.
- Toista rakentava
Siporex-mies kirjoitti:
Uskomatonta! Olisitko niin ystävällinen, että antaisit muita materiaaleja haukkuneiden Siporex-edustajien nimet?
Kiitos jo etukäteen!Minä taas sain paikkakuntamme siporex-edustajalta asiallista tietoa eri rakennevaihtoehdoista ja niiden toimivuudesta, samoin siitä, miten kustannukset syntyvät eri vaihtoehdoissa eri tavalla ja miten tarjouksia tulee verrata. Kyllä se oli ihan tavallista keskustelua, ei haukkumista.
- joe
Toista rakentava kirjoitti:
Minä taas sain paikkakuntamme siporex-edustajalta asiallista tietoa eri rakennevaihtoehdoista ja niiden toimivuudesta, samoin siitä, miten kustannukset syntyvät eri vaihtoehdoissa eri tavalla ja miten tarjouksia tulee verrata. Kyllä se oli ihan tavallista keskustelua, ei haukkumista.
hinnallisestihan siporexin tulisi olla edullisin johtuen juuri tuosta materiaalista.
noin kuution siporex möykyyn tarvitaan reilu 50 litraa sementtilillua ja ruokalusikallinen alumiini jauhetta.
Aineet sekoitetaan niin alumiin toimii kuten hiiva leivottaessa.
Suurin osa siporex harkosta on siis ilmaa ainoastaa ylitys palkit sisältää kylläkin haponkestävää terästä ja (hienosti suunitellun verkohässäkän)
joten verrattuna esim lammin tai leca harkoihin on ilmasta maksettava osuus erittäin suuri - Toista rakentava
joe kirjoitti:
hinnallisestihan siporexin tulisi olla edullisin johtuen juuri tuosta materiaalista.
noin kuution siporex möykyyn tarvitaan reilu 50 litraa sementtilillua ja ruokalusikallinen alumiini jauhetta.
Aineet sekoitetaan niin alumiin toimii kuten hiiva leivottaessa.
Suurin osa siporex harkosta on siis ilmaa ainoastaa ylitys palkit sisältää kylläkin haponkestävää terästä ja (hienosti suunitellun verkohässäkän)
joten verrattuna esim lammin tai leca harkoihin on ilmasta maksettava osuus erittäin suuriSeinässä maksan mieluummin ilmasta joka toimii lämmöneristeenä kuin vedestä joka kylmentää.
- Hanski
Toista rakentava kirjoitti:
Seinässä maksan mieluummin ilmasta joka toimii lämmöneristeenä kuin vedestä joka kylmentää.
Maksa vain ilmasta etkä vedestä. Vettä saatkin sitten ilmaiseksi, kun huokoinen siporex "oikein hengittävänä" imee kosteutta ympäristöstä! Voi hyvänen aika, kun ihmiset uskoo markkinamiesten höpötyksiä tuosta "kivestä". KIVI EI KELLU!!
- Toista rakentava
Hanski kirjoitti:
Maksa vain ilmasta etkä vedestä. Vettä saatkin sitten ilmaiseksi, kun huokoinen siporex "oikein hengittävänä" imee kosteutta ympäristöstä! Voi hyvänen aika, kun ihmiset uskoo markkinamiesten höpötyksiä tuosta "kivestä". KIVI EI KELLU!!
vettä työmaallesi valubetonin joukossa ja lorotat seinän sisälle. Milloin uskot sen sieltä poistuvan? Yksi lämmityskausi ei taida riittää.
Siporex on paineistetun höyrykarkaisun jälkeen kiderakenteeltaan kiveä, lopputuotetta, eikä siis muutu enää miksikään. Betonisi venkoilee kuivuessaan, kovettuu aikansa ja lopuksi rapautuu. Kysy geologilta onko betoni kiveä! Voi voi kun ihmiset uskovat markkinamiesten puheita. - Raksa
Toista rakentava kirjoitti:
vettä työmaallesi valubetonin joukossa ja lorotat seinän sisälle. Milloin uskot sen sieltä poistuvan? Yksi lämmityskausi ei taida riittää.
Siporex on paineistetun höyrykarkaisun jälkeen kiderakenteeltaan kiveä, lopputuotetta, eikä siis muutu enää miksikään. Betonisi venkoilee kuivuessaan, kovettuu aikansa ja lopuksi rapautuu. Kysy geologilta onko betoni kiveä! Voi voi kun ihmiset uskovat markkinamiesten puheita.Kyllä betoni on mielestäni 100-kertaa enemmän kiveä kuin kelluva siporex! Täällä taitaa olla siporexkauppiaita paljon linjoilla...
- Cyborg-ex
Raksa kirjoitti:
Kyllä betoni on mielestäni 100-kertaa enemmän kiveä kuin kelluva siporex! Täällä taitaa olla siporexkauppiaita paljon linjoilla...
Hain doftech sivustoa ja pomppasi tämä Lammi-talo rakentajan threadi silmille.
Lammi-talon rakentajat ovat kaikki hyvin tyytyväisiä...se on erikoista...aina hyvin tyytyväisiä. Monet ovat kuitenkin rakentaneet Lammin ja sitten tuli avioero..mikä siihen on syynä ? No en kommentoi enempää.
Niin ja miksi kivi ei voisi kellua...kevytbetonihan kehitettiin 1920-luvulla Suomessa nimeomaan eristeeksi betonirunkoisiin kerrostaloihin. Huomattiin pian että siitä saa myös 3 kerroksisen talon pelkällä "eristeellä", jonka ominaisuudet ovat ainutlaatuisia.
Hakekaa sitova pystytystarjous niin näette minkä kiven rakentaja säästää eniten..jopa 100 000 euroa noin 150 m2 talossa.
Kivitalon muuten saa puutalon hinnalla, jos ottaa sen tavoitteeksi ja suunnittelee hyvin..
Puutalojen muuttovalmis on kiva termi...laita 40% füffeä lisää niin talokin alkaa pihoineen olla kunnossa.
- Talosta haaveileva
No, mikä on kaiken yhteenveto? Mistä materiaalista talo kannattaa tänä päivänä rakentaa?
- Savesta
Savesta!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persut eivät ole kertoneet euronkaan edestä säästökohteita
Mutta änkyttävät kysellä niistä muilta jatkuvasti. Vaikuttaa ettei persuilla ole kykyä omaan ajatteluun ja päätöksenteko2743415Työeläkeloisinta Suomen suurin talousongelma
Työeläkeloisinta maksaa vuodessa lähes 40 miljardia euroa, josta reilut 28 miljardia on pois palkansaajien ostovoimasta.1041720Israel euroviisujen 2.
Israel sai taas eniten yleisöääniä. Suomesta täydet 12 pistettä, poliittinen ”ammattiraati” antoi 0 pistettä. Hyvä Is2121333- 731323
- 621174
Mun mielestäni on tosi loukkaavaa
Nainen, että luulet palatan typeriä, sekavia ja ilkeitä viestejä mun kirjoittamiksi. Mä en ole katkera, epätoivoinen, ra1991097Odotettu tulos Taivalvaaran hiihtokeskuksen osalta
"MCS Finland Oy on ilmoittanut Taivalkosken kunnalle 30.4.2026, että se irtisanoo Taivalkosken kunnan ja MCS Finland Oy:521039- 63991
Maalaisliiton nuorilta paljon puhuva idea
Taas vongataan lisää tukea... kehdosta hautaan! Maalaisliiton nuoret aka Keskustanuoret haluaa Suomeen valtiollisen dei18863- 42847