Kalevi ei tiedä sotahommista

LKP toteutettiin muutamassa päivässä? Hha..parempaa vitsiä en ole aikoihin kuullut.

Lainasin ed. postauksessani muistinvaraisesti erästä opintopiirissä käsiteltyä lehtiartikkelia enkä niin pahasti muistanutkaan väärin, vaikka asiasta on jo kulunut yli 10 vuotta.

Tämän lehtiartikkelin sai töistä tullessani näppiini ja laitan siitä ensimmäisen luvun sanatarkkana lainauksena.
Artikelin kirjoittaja on Harri Heinilä, silloinen majuri ja Sotilasaikakauslehden päätoimittaja.
Artikkeli on julkaistu em. lehdessä 8/1991 nimellä
Pelin henki 1941. Sivut 531-535.

"Vuosikymmeniä kuvattiin puolustusvoimien toimia jatkosodan alkuvaiheessa jotenkin niin, että puolustustaisteluun vakaasti ryhmittynyt kenttäarmeija - senjälkeen kun neuvostoilmavoimat ensin olivat 25. kesäkuuta hyökänneet - siirtyi pari viikkoa myöhemmin hyökkäykseen ja toteutti menestyksellisiä sotatoimia luovutetun alueen takaisinvaltaamiseksi.
Kovin pontevasti ei julkisuudessa pohdittu, kuinka on mahdollista parissa viikossa vaihtaa taistelulajia, vieläpä onnistuneesti.
Ammattisotilaille lienee ollut selvää, että pelkästään jonkin 10 000 miehen sotaharjoituksen suunnittelu vaatii kuukausien työn huoltojärjestelyineen päivineen.
Ehkäpä 500 000 miehen "sotaharjoituksen" katsottiin talvisodan kokemuksella sujuneen ripeämmin.
Vuosikymmeniä on myös esitetty Ylipäällikön tehneen Savonlinnan ja Pieksämäen välimailla Huutokosken asemalla 27.6.1941 päätöksen hyökkäyksestä ja että ratkaiseva käsky annettiin jo kolme päivää myöhemmin, rutiinilla.
On tietenkin vastapuolen kannalta epämiellyttävää, mikäli vihollinen kykenee polkaisemaan käyntiin suuroperaation vain parin pohdinnan perusteella.

Tosiasia on kuitenkin, että jollei operatiivisia valmisteluja olisi tehty ennakkoon, suomalaiset olisivat kyenneet aloittamaan järjelliset hyökkäystoimet aikaisintaan syksyllä 1941.
Ylitettävänä oli sentään uusi raja ja sen takana hyökkäysoperaation kannalta upouusi maa.
Perusteet kesähyökkäyksen onnistumiselle löytyvätkin laskettaessa aikaa kesäkuun 1941 lopusta taaksepäin."

Kale tampereelta puhuu tietty paskaa. Maan johtavan sapelinkalistelulehden silloinen päätoimittaja näyttää syyllistyneen samaan? Joko hänet on muilutettu?

Mitä Halstiin tulee, oli hän taitava kirjoittaja.
Lähes koko tuotannon lukeneena voin suositella sitä kaikille historian ystäville.
Kirjoitustyyli on jokseenkin neutraali ja selkeästi objektiivisuuteen pyrkivä.

UPDATE_6978968 kirjoitti:

LKP toteutettiin muutamassa päivässä? Hha..parempaa vitsiä en ole aikoihin kuullut.

Lainasin ed. postauksessani muistinvaraisesti erästä opintopiirissä käsiteltyä lehtiartikkelia enkä niin pahasti muistanutkaan väärin, vaikka asiasta on jo kulunut yli 10 vuotta.

Tämän lehtiartikkelin sai töistä tullessani näppiini ja laitan siitä ensimmäisen luvun sanatarkkana lainauksena.
Artikelin kirjoittaja on Harri Heinilä, silloinen majuri ja Sotilasaikakauslehden päätoimittaja.
Artikkeli on julkaistu em. lehdessä 8/1991 nimellä
Pelin henki 1941. Sivut 531-535.

"Vuosikymmeniä kuvattiin puolustusvoimien toimia jatkosodan alkuvaiheessa jotenkin niin, että puolustustaisteluun vakaasti ryhmittynyt kenttäarmeija - senjälkeen kun neuvostoilmavoimat ensin olivat 25. kesäkuuta hyökänneet - siirtyi pari viikkoa myöhemmin hyökkäykseen ja toteutti menestyksellisiä sotatoimia luovutetun alueen takaisinvaltaamiseksi.
Kovin pontevasti ei julkisuudessa pohdittu, kuinka on mahdollista parissa viikossa vaihtaa taistelulajia, vieläpä onnistuneesti.
Ammattisotilaille lienee ollut selvää, että pelkästään jonkin 10 000 miehen sotaharjoituksen suunnittelu vaatii kuukausien työn huoltojärjestelyineen päivineen.
Ehkäpä 500 000 miehen "sotaharjoituksen" katsottiin talvisodan kokemuksella sujuneen ripeämmin.
Vuosikymmeniä on myös esitetty Ylipäällikön tehneen Savonlinnan ja Pieksämäen välimailla Huutokosken asemalla 27.6.1941 päätöksen hyökkäyksestä ja että ratkaiseva käsky annettiin jo kolme päivää myöhemmin, rutiinilla.
On tietenkin vastapuolen kannalta epämiellyttävää, mikäli vihollinen kykenee polkaisemaan käyntiin suuroperaation vain parin pohdinnan perusteella.

Tosiasia on kuitenkin, että jollei operatiivisia valmisteluja olisi tehty ennakkoon, suomalaiset olisivat kyenneet aloittamaan järjelliset hyökkäystoimet aikaisintaan syksyllä 1941.
Ylitettävänä oli sentään uusi raja ja sen takana hyökkäysoperaation kannalta upouusi maa.
Perusteet kesähyökkäyksen onnistumiselle löytyvätkin laskettaessa aikaa kesäkuun 1941 lopusta taaksepäin."

Kale tampereelta puhuu tietty paskaa. Maan johtavan sapelinkalistelulehden silloinen päätoimittaja näyttää syyllistyneen samaan? Joko hänet on muilutettu?

Mitä Halstiin tulee, oli hän taitava kirjoittaja.
Lähes koko tuotannon lukeneena voin suositella sitä kaikille historian ystäville.
Kirjoitustyyli on jokseenkin neutraali ja selkeästi objektiivisuuteen pyrkivä.

Eikös se käynytkin aika näppärästi ja nopeasti, vai mitä Kale? Sen Halstin kirjat tunnen hyvinkin, sillä minulla on toki ne kaikki!

Tunnet varmaankin tuon hyökkäysryhmitys -asiankin aika hyvin... Halstisi lukeneena!

Kun Airo oli vangittuna ja siltä kyseltiin Valpon toimesta liikekannallepanosta ja sen valmistelusta, niin hän sanoi se sujuvan tarvittaessa jo koetulla rutiinilla...
Tuostahan muuten kerrotaan hyvinkin tarkkaan hänen kirjassaan Liikekannallepanosalaliitto,
A. F. Airo, 1978

http://www.google.fi/search?hl=fi&q=liikekannallepano salaliitto&meta=lr=lang_fi



Liikekannallepano

http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1940-60/jatkosota.htm

Talvisodan jälkeen suojeluskuntajärjestöstä tuli osa puolustusvoimia. Uuden jaon mukaan erotettiin rintamajoukot ja kotijoukot. Poliittinen tilanne kiristyi entisestään kesäkuussa 1941, ja valtioneuvosto aloitti toimenpiteet sodan varalta. Liikekannallepano oli massiivinen toimenpide, jossa talvisodan kokemuksia käytettiin hyväksi. Kuten talvisodan alkaessakin, puhuttiin ylimääräisistä kertausharjoituksista. Ensimmäinen YH-päivä oli 18. kesäkuuta.
Tampereella lähetit toivat henkilökohtaiset käskykortit. Niissä määrättiin kokoontumispaikka ja mukaan otettavat tavarat. Miesten odottaessa lähtöä 22. päivänä kesäkuuta...

Tuossa pn Putkisen juttua samasta asiasta:

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Jatkosodan_alku.htm

UPDATE_6978968 kirjoitti:

LKP toteutettiin muutamassa päivässä? Hha..parempaa vitsiä en ole aikoihin kuullut.

Lainasin ed. postauksessani muistinvaraisesti erästä opintopiirissä käsiteltyä lehtiartikkelia enkä niin pahasti muistanutkaan väärin, vaikka asiasta on jo kulunut yli 10 vuotta.

Tämän lehtiartikkelin sai töistä tullessani näppiini ja laitan siitä ensimmäisen luvun sanatarkkana lainauksena.
Artikelin kirjoittaja on Harri Heinilä, silloinen majuri ja Sotilasaikakauslehden päätoimittaja.
Artikkeli on julkaistu em. lehdessä 8/1991 nimellä
Pelin henki 1941. Sivut 531-535.

"Vuosikymmeniä kuvattiin puolustusvoimien toimia jatkosodan alkuvaiheessa jotenkin niin, että puolustustaisteluun vakaasti ryhmittynyt kenttäarmeija - senjälkeen kun neuvostoilmavoimat ensin olivat 25. kesäkuuta hyökänneet - siirtyi pari viikkoa myöhemmin hyökkäykseen ja toteutti menestyksellisiä sotatoimia luovutetun alueen takaisinvaltaamiseksi.
Kovin pontevasti ei julkisuudessa pohdittu, kuinka on mahdollista parissa viikossa vaihtaa taistelulajia, vieläpä onnistuneesti.
Ammattisotilaille lienee ollut selvää, että pelkästään jonkin 10 000 miehen sotaharjoituksen suunnittelu vaatii kuukausien työn huoltojärjestelyineen päivineen.
Ehkäpä 500 000 miehen "sotaharjoituksen" katsottiin talvisodan kokemuksella sujuneen ripeämmin.
Vuosikymmeniä on myös esitetty Ylipäällikön tehneen Savonlinnan ja Pieksämäen välimailla Huutokosken asemalla 27.6.1941 päätöksen hyökkäyksestä ja että ratkaiseva käsky annettiin jo kolme päivää myöhemmin, rutiinilla.
On tietenkin vastapuolen kannalta epämiellyttävää, mikäli vihollinen kykenee polkaisemaan käyntiin suuroperaation vain parin pohdinnan perusteella.

Tosiasia on kuitenkin, että jollei operatiivisia valmisteluja olisi tehty ennakkoon, suomalaiset olisivat kyenneet aloittamaan järjelliset hyökkäystoimet aikaisintaan syksyllä 1941.
Ylitettävänä oli sentään uusi raja ja sen takana hyökkäysoperaation kannalta upouusi maa.
Perusteet kesähyökkäyksen onnistumiselle löytyvätkin laskettaessa aikaa kesäkuun 1941 lopusta taaksepäin."

Kale tampereelta puhuu tietty paskaa. Maan johtavan sapelinkalistelulehden silloinen päätoimittaja näyttää syyllistyneen samaan? Joko hänet on muilutettu?

Mitä Halstiin tulee, oli hän taitava kirjoittaja.
Lähes koko tuotannon lukeneena voin suositella sitä kaikille historian ystäville.
Kirjoitustyyli on jokseenkin neutraali ja selkeästi objektiivisuuteen pyrkivä.

Olihan sitä LKP:a suunniteltukin pitkään ja hartaasti, alkaen 1920 ja 1930 -luvulla ja jo Talvisodan aika testattu... sekä hiottu suunnitelmia sen jälkeenkin.


http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/hyok.htm


YH-kertausharjoitus ja liikekannallepano
Ylipäällikkön 10.kesäkuuta 1941 antamalla käskyllä vahvennettiin rajavartiojoukkoja kutsumalla reserviläisiä palvelukseen. Presidentti Ryti antoi 16.6 käskyn ylimääräisistä harjoituksista (YH). Ensimmäinen YH- päivä oli kesäkuun kahdeksastoista. Itärajalla muodostettiin rajakomppanioita suojajoukoiksi pelättävissä olevaa hyökkäystä vastaan.

Ne reservin upseerit, jotka ovat lukeneet paljon talvi- ja jatkosodan kirjallisuutta, pystyvät myös tositilanteessa paljon järkevimpiin ja nopeampiin ratkaisuihin kuin huuli pyöreänä toljottavat sotilaat.