Vartiotorniseuran julkaisuissa esiintyy tuon tuossakin ajatus "henkilökohtaisesta suhteesta Jehovaan". Näin jälkikäteen aprikoin miten jehovantodistajat mahtavat käsittään tuon suhteen. Vartiotornissa 15/9/01 jopa mainitaan "hyvän suhteen luominen Jehovaan", mikä tuntuu jo melko rohkealta väitteeltä, sitä kun voisi luulla että jumalsuhde syntyy Jumalan aloitteesta eikä toisinpäin.
Nyt kysyn sekä nykyisiltä että entisiltä ja muiltakin palstan lukijoilta joita aihe sattuu kiinnostamaan: miten käsitätte tuon henkilökohtaisen suhteen Jumalaan?
Mitä se on, ja mitä se ei ole jne?
Nyt kysyn sekä nykyisiltä että entisiltä ja muiltakin palstan lukijoilta joita aihe sattuu kiinnostamaan: miten käsitätte tuon henkilökohtaisen suhteen Jumalaan?
Mitä se on, ja mitä se ei ole jne?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Miten luoda hyvä suhde jehovaan?
Minusta näin:
-rukoile
-tutki raamattua ja usko siihen
-elä raamatun periaatteiden mukaan.
raamatussa on jae jossa sanotaan "lähestykää jumalaa niin hän lähestyy teitä" lisäksi raamattu kehoittaa luomaan läheisen suhteen jumalaan.
Miten Jumala on lähestynyt sinua kun olet ensin tehnyt oman osasi?
Tuo tosi mielenkiintoinen kysymys. En osaa vastata siihen. Ehkä jotkut ajattelevat että jotkut tapahtumat tai "onnenpotkut" ovat Jumalan johdatusta, tai että hän antaa mielenrauhan ja onnellisuuden tms todisteita ei kuitenkaan ole. Ehkä moni ajattelee että uskomalla raamattuun, rukoilemalla ja noudattamalla raamatun ohjeita saa "palkinnoksi" ikuisen elämän. Kun ihminen tekee näin hän voi kutsua Jumala suhdettansa hyväksi, koska tietää pääsevänsä paratiisiin. Mutta toisaalta: JT puhuvat vain ikuisen elämän odotteesta. Jos suhde olisi hyvä Jumalaan, niin luulisi että voitaisiin puhua varmuudesta eikä vain odotteesta tai toivosta.
>>
Jos suhde olisi hyvä Jumalaan, niin luulisi että voitaisiin puhua varmuudesta eikä vain odotteesta tai toivosta.
Eikö tärkeintä ole suhde Jehovaan? Eikö Jeesus ole vain reitti Jumalan luokse? Miten tästä asiasta tulisi ajatella 1) jos ei uskota kolminaisuuteen 2) jos uskotaan kolminaisuuteen?
Jos esim teemme Jumalan tahdon ja uskomme Jeesuksen lunnaiden synnitsovittaan arvoon pelastuksen edellytyksenä, niin eikö se ole ihan oikein?
Voimmeko luottaa siihen mitä [luopio?]kristikunta opettaa asiasta? Olen varma ettei kristikunnan tulkintoja pidä purematta niellä.Käsittämätöntä jos pitäisi Jeesusta jumalana palvoa ja jättää hänen isänsä huomioimatta...?
En tunne asioita tarpeeksi. Pitäisi kai pyytää JT tutuilta tutkisteluja. Mitenkähän JT selvittävät nuo jakeet?
>>Eikö tärkeintä ole suhde Jehovaan?
Suhde Jeesukseen johtaa Hänen Isänsä luo. Ilman Jeesusta se olisi mahdotonta. Vastaus kysymykseesi on siten kielteinen. Jos kieltäydyt suhteesta Poikaan, ei sinulla ole sitä "tärkeämpää" suhdetta Isäänkään.
>>Eikö Jeesus ole vain reitti Jumalan luokse?
Jeesus ei ole mikään VAIN reitti. Hän sanoo olevansa Tie, Totuus ja Elämä, ainoa mahdollisuus päästä Isän luo (Joh.14:6).
o Totuus ei ole "mikä" vaan "kuka".
Muista tämä, kun sinulle tarjotaan jos jonkin laista totuutta™.
o Elämä pitää sisällään paljon jo tässä ajassa ja Kristuksessa se on ikuinen.
o Isän luo me sitten kyllä aikanaan pääsemme. Iäisyydessä.
Kunhan pysymme Jeesuksessa.
>>Miten tästä asiasta tulisi ajatella 1) jos ei uskota kolminaisuuteen 2) jos uskotaan kolminaisuuteen?
Tätä asiaa ei muuta miksikään se, uskooko tai ei usko kolminaisuuteen. Kieltää Jeesus sillä verukkeella, että Raamattu ei opeta kolminaisuutta ja, että Jehova on suurempi kuin Jeesus, on vartiotorniseuran pahin harha. Monien kristittyjen jääräpäinen usko kirkkoisien vaivaiseen tulkintaan ohi Raamatun, ei valitettavasti yhtään avaa tilannetta. Vastassa on kaksi harhaoppia, joista toinen ei kuitenkaan kiellä Jeesusta. Miedän ei tarvitse tietää enempää kuin Raamattu kertoo. Jeesus itse sanoo näiden oppien turhuudesta seuraavaa:
Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni,
eikä kukaan muu tunne, kuka Poika on, kuin Isä; (!)
eikä kukaan muu tunne, kuka Isä on, kuin Poika
ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa." (Luulk.10:22)
>>Jos esim teemme Jumalan tahdon ja uskomme Jeesuksen lunnaiden synnitsovittaan arvoon pelastuksen edellytyksenä, niin eikö se ole ihan oikein?
Tämä on vartiotornin kieltä. Pelkästään Raamattua lukenut tuskin sanoisi noin. Pelastavan uskon kohde on aina Herra Jeesus. Se on paljon enemmän kuin usko "Jeesuksen lunnaiden synnitsovittaan arvoon pelastuksen edellytyksenä". Johannes kirjoittaa Jeesuksesta:
Mutta kaikille, jotka ottivat Hänet vastaan,
Hän antoi vallan tulla Jumalan lapsiksi,
niille, jotka uskovat Hänen nimeensä (Joh.1:12)
Jeesus ei tullut kutsumaan vanhurskaita vaan syntisiä. Jumalan lapseksi tulo lähtee siitä, että hyväksyt Jeesuksen ja luotat Häneen. Hän antaa sinulle voiman. Raamattu kertoo, että me olemme kaikki samalla viivalla. Syntisiä ja tuomittuja. Emme tule omine tekoinemme yhtään paremmiksi. Mutta uskossa Jeesukseen, Hänen ansionsa luetaan meille vanhurskaudeksi.
Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan
sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä,
osoittaaksensa vanhurskauttaan,
koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit jumalallisessa kärsivällisyydessään,
osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa,
sitä, että hän itse on vanhurskas
ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen. (Room.3:23-26)
Elämä kristittynä alkaa Jeesuksen kohtaamisella ja se jatkuu elämänä Hänessä. Jumalan tahdossa vaeltaminen on hedelmä, ei lähtötilanne, sillä ihmnen ei tee itsessään mitään hyvää. Hedelmän on kasvettava, eikä se kasva ellemme ole kiinni viinipuussa - Jeesuksessa. (Joh.15:4-)
Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta,
ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja -
ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.
Sillä me olemme hänen tekonsa,
luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten,
jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut,
että me niissä vaeltaisimme.
>>Voimmeko luottaa siihen mitä [luopio?]kristikunta opettaa asiasta?
On olemassa monenlaisia opetuksia. Mitä tarkoitat sanalla "luopiokristikunta"?
>>Olen varma ettei kristikunnan tulkintoja pidä purematta niellä.
Mitään ei pidä niellä purematta. Se on Raamatun periaate. Ja asioita on voitava märehtiä vapaasti myös jälkikäteen. (2Kor.13:5;Jaak.3:2)
>>Käsittämätöntä jos pitäisi Jeesusta jumalana palvoa ja jättää hänen isänsä huomioimatta...?
Kuka opettaa: "jättää hänen isänsä huomioimatta"? Huomaatko, olet jo huomaamattasi niellyt purematta aika joukon vartiotorniseuran valheita. Seura on saanut mieleesi ajatuksen: Jeesuksen palvominen jumalana on KÄSITTÄMÄTÖNTÄ. Tiedätkö, Raamatussa on paljon asioita, joita en käsitä. Jos ei käsitä jotain, ei se merkitse asian mahdottomuutta. Raamatun mukaan Jeesusta kuitenkin kutsutaan Jumalaksi, palvotaan ja rukoillaan kuten Isäänsä. Laitan muutamia esimerkkejä:
Opetuslapset palvoivat ylösnoussutta Herraansa (Matt.28:9,17). Jeesuksen rukoileminen on kristityille tunnusomaista. (Apt.7:59,60;Apt.9:14,21;1Kor.1:2) Ilmestyskirjan 5 luvussa kuvataan, miten Karitsaa kumarretaan ja palvotaan taivaassa. Jeesukselle kuuluu Isänsä kanssa yhtäläinen "ylistys ja kunnia ja kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti!".
Johannes huipensi kertomuksensa siihen kun epäilijän arkkityyppi Tuomas uskoi ja tunnusti Jeesuksesta: "Minun Herrani ja minun Jumalani" (Joh.20:28) Tuomas kutsui Jeesusta Jumalaksi. Tai vieläkin painokkaammin, hän käytti sanoja: "minun Jumalani". Onko se käsittämätöntä? Raamatussa on muutamia kertomuksia, joissa enkeliä kutsutaan Jahveksi (1Moos.18:1-; 2Moos.3:2). En ymmärrä, miksi vatiotornilaisilla meneekin sitten herne nenään, kun näin puhutaan Jumalan ainoasta Pojasta.
Raamattu kutsuu Jeesusta näkymättömän Jumalan kuvaksi. (Kol.1:15) Ajatellaan valokuvaa. Se ei ole ihminen, mutta kuvaa osoittaen me kuitenkin sanomme, että tässä on se ja se. Jeesusta kuvataan myös Jumalan kirkkauden säteilyksi. (Hepr.1:3). Meillä ei olisi Auringostakaan mitään havaintoa siitä, ellei se säteilisi. Säteily ei tietenkään ole itse aurinko, mutta ei niitä erottaakaan voi. se on kaikki mitä me siitä voimme ymmärtää. Jos haluamme vaikka osoittaa Auringon sijaintia, teemme virheen, jos välttelemme auringonsäteilyä "koska se ei ole Aurinko". Näiden ei ole tarkoitus olla mitään sen suurempia selityksiä. Eräänlaisia ajatuksen herättäjiä lähinnä. Voisit vaikka yhdessä seuraavan raamatunkohdan kanssa miettiä, mitä Tuomas mahdollisesti ajateli tunnustaessaan Jeesukselle: "minun Herrani ja minun Jumalani!"
Sillä Jumala oli Kristuksessa
ja sovitti maailman itsensä kanssa (2Kor.5:19)
>>En tunne asioita tarpeeksi. Pitäisi kai pyytää JT tutuilta tutkisteluja.
Suosittelen Raamatun lukemista. Jeesus sanoo: "Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa". (Matt.22:29) Raamattua tuntemattomana olet altis memenään opintuulten vietäväksi. Vartiotornin tutkistelun tavoitteena on saada sinut nielemään purematta seuran totuus™. Raamattu on siinä pelissä vain rekvisiittana.
>>Mitenkähän JT selvittävät nuo jakeet?
Tähän asti ovat olleet hiljaa. Kun kyse on siitä, mitä Raamattu puhuu Jeesuksesta, sisältää vartiotorniseuran selitys tavallisesti sanat "kyllä, mutta..."
perustuu suoritukseen, eli siihen että tekee kaikkensa sen eteen mitä Vt-seura vaatiikin tehtävän. Jehovalaisten HENKILÖKOHTAINEN KOKEMUS "hyvästä suhteesta Jehovaan" tulee suorittamisesta. Hyvänolon tunne on seurausta suorittamisen aikana/usein sen jälkeen tulevasta helpotuksen tunteesta, suorituksen jälkeen on helpottava ja tyytyväinen olo, jonka jehovalaiset tulkitsevat pyhän hengen vaikutukseksi.
Suhde Jumalaan tuntui kuin ei mitenkään aistittavissa olevaan ja ei mitenkään toimimisen merkkejä osoittavaan lähettittimeen puhumiselta, vain koska toisessa päässä Jumalan sanottiin kuuntelevan.
"vain koska toisessa päässä Jumalan sanottiin kuuntelevan"
Sellaista minäkin muistelen.
Jos minä lähestyisin naapurin rouvaa, mutta hän ei lähestyisi minua, niin en sanoisi kenellekään että meillä on suhde.
Kiitos ,oli hauska lukea vastauksesi,olipa osuva vertaus suhteesta,mukavaa et joku puhuu selkokielellä
>>Jos minä lähestyisin naapurin rouvaa, mutta hän ei lähestyisi minua, niin en sanoisi kenellekään että meillä on suhde.
Varsinkaan mikäli olisin ainoastaan kuullut puhuttavan naapurin rouvasta.
>>...miten käsitätte tuon henkilökohtaisen suhteen Jumalaan?
Raportti taisi olla tuntuvin osa tuota suhdetta.
Minulle tuo suhde ei ole tuota mitä kuvittelette...joten omat antipatianne saatte pitää omassa arvossaan ja minun puolestani ette kelpaa asiasta puhumaan ja yleistämään!!!!!!
Minulle se on turvallisuus omassa elämässäni kun uskon omalla tavallani sekä luottamus minua ylempään tahoon.
Se ei ole suorittamista josta tulisi helpotus kun sen on tehnyt....törkeä väite!!!
Vapaaehtoisesti suoritan sen minkä haluan, katson oikeaksi ja kykenen. Siitä olen vastuussa loppupelissä vain itselleni ja Jehovalle. Olkoon että raportti olisi kuukausittain jätettävä niin en koe sitä mitenkään painostuksena vaikka se näyttäisi tyhjää tai en jättäisi sitä.
Minä katson että minulla on henkilökohtainen suhde pankkiini (asuntolaina), työnantajaani (maksaa palkan tililleni), eikä kukaan noista ole edes henkilöitynyt tietyksi tyypiksi. Ne on tahoja joiden kanssa olen tekemisissä jatkuvasti ja tuovat perusturvaa omaan elämääni. Aivan kuten oma henkilökohtainen suhteeni Jehovaan..... samalla turvallisuudella ja luottamuksella.
Joten voisitte olla ystävällisiä ja miettiä että jokaisen puolesta ette kelpaa puhumaan...korkeintaan omastanne!!!!
Ihmetyttää että laitat Jumalsuhteesi samalle tasolle kuin pankki- yms muut suhteesi!!!!!!!!!!!!!!!!
>>ja minun puolestani ette kelpaa asiasta puhumaan ja yleistämään!!!!!!
Ja yleistin missä? Lue uudelleen Viljon kysäri, josta lainasin osan:
"...miten käsitätte tuon henkilökohtaisen suhteen Jumalaan?"
Suorittamallani teokraattisen palveluskoulun oppimäärällä olen tullut siihen tulokseen, että henkilökohtaista käsitystä kysyttäessä vastaus käsittelee henkilökohtaista käsitystä, ei kenenkään tuntemattoman henkilön käsitystä. Toki olen suorittanut teokraattisen palveluskoulun ennen Kristuksen toisen milleneumin alkua vuonna 1975, enkä näin ollen elä uuden asiainjärjestelmän koukeroiden hurmassa.
>>Se ei ole suorittamista josta tulisi helpotus kun sen on tehnyt....törkeä väite!!!
Vartiotorniseuran mukaan jehovantodistajalla on teoreettinen mahdollisuus selvitä hengissä maailmanlopusta ainoastaan täyttämällä Vt-seuran asettamat edellytykset mm. saarnaamisen. Suorituspakko ja ikuinen elämä kulkevat käsi kädessä jokaiselle, joka odottaa maailmanloppua elinaikanaan.
>>Vapaaehtoisesti suoritan sen minkä haluan, katson oikeaksi ja kykenen.
Vapaaehtoisesti minäkin olen tehnyt paljon talkootyötä ja joka kerta on jonkin sortin serviisiä ollut pitkän talkoorupeaman päätteeksi. Näin ei ole käynyt tässä vapaaehtoisjärjestyksessä, useat sukupolvet ovat jäneet ilman vapaaehtoisuudesta heille luvattua vastiketta. Miljoonat nykyään elävät eivät koskaan opi.
>> Siitä olen vastuussa loppupelissä vain itselleni ja Jehovalle.
Juu ja karsintaerissä amerikkalaiselle 1800-luvun uususkontoa edustavalle järjestölle, joka esiintyy Jehovan voideltuna profeettana.
>>Joten voisitte olla ystävällisiä ja miettiä että jokaisen puolesta ette kelpaa puhumaan...korkeintaan omastanne!!!!
Kiitos kuitenkin kun muistit olla muistuttamatta ja puhuit puolestani.