"Maailman suurin kissapeto on Helsingissä."
Eipä ole enää. Manninen on kuollut.
"Korkeasaari suojelee uhanalaista amurintiikeriä".
Suojelee vai - tappamalla uhanalaisen 13-vuotiaan tiikerin.
Uhanalainen siperiantiikerin alalajin edustaja, amurintiikeri Manfred, Manninen, kelpasi Korkeasaaren tapahtumatuotantojen, kuten Kissojen Yön 2006 markkinointiin yleisömagneetiksi ja keulakuvaksi.
Manninen oli jokaisessa julisteessa ja painotuotteessa. Manninenhan se käppäili siinä julisteessa Kaisaniemen metroaseman rullaportaissa. Manninen makoili Kissojen Yön 2006 julisteissa ja kutsukorteissa.
Mannisen sympaattista, kolmemetristä olemusta käytettiin hyväksi, kun markkinoitiin Korkeasaaren keräystä Amurin alueen uhanalaisten kissapetojen, tiikerien ja leopardien, suojelemiseksi.
Mannisen ruokinta Kissojen Yössä 2006 oli kohokohta, jota kaikki odottivat.
Tehtiin myös "maailman suurin katuteatterinäytelmä" ja tiikeri- ja leopardifestarit, toteuttajina mm. lukuisat vapaaehtoiset, jotka saatiin mukaan Mannisen ja muiden uhanalaisten kissapetojen asialle hyvässä uskossa. Myös juontajat antoivat panoksensa ilmaiseksi.
Nyt Mannista, joka on/oli koko tapahtuman suojelukohde itse, ei enää ole. Eihän tätä voi järjellä käsittää. Ymmärrän perustelut, joita eläinasiantuntijat ovat esittäneet. Tosin olen käsittänyt, että eläintarhan sisälläkin, johtoa ja markkinointia lukuunottamatta, Manniselle olisi haluttu toisenlainen kohtalo.
En ymmärrä sitä, millainen huijaus on kohdistunut aidosti kissapetojen suojelutyöstä kiinnostuneita ihmisiä kohtaan. Ei vapaaehtoisista tai muistakaan Kissojen Yössä 2006 mukanaolleista kukaan halua olla mukana "suojelutyössä", jonka lopuksi uhanalainen eläin tapetaan.
Korkeasaaresta ei saa tietoa siitä, paljonko Kissojen Yön 2006 aikana on kerätty varoja Venäjän Kaukoidän eli Amurin alueen kissapetojen, tiikerien ja leopardien suojelutyöhön.
Ja jos koko episodin avulla on tarkoitus vain saada ensi kesäksi tiikerinpentuja ja seuraavaan Kissojen Yöhön kassamagneetteja, niin minusta nyt olisi hyvä paikka pohtia Korkeasaaren tehtävää, joka johtosäännön mukaan on uhanlaisten lajien suojelutyö.
Ote Korkeasaaren sivuilta tiikerin ylläpidon kustannuksista:
"Tiikerin ylläpito maksaa suunnilleen sen verran kuin pari sataa kiloa lihaa. Siis ei juuri mitään per vuosi."
Korkeasaaren tulevaisuus pitäisi ottaa kaupungin johdossa tarkkaan syyniin.
Eipä ole enää. Manninen on kuollut.
"Korkeasaari suojelee uhanalaista amurintiikeriä".
Suojelee vai - tappamalla uhanalaisen 13-vuotiaan tiikerin.
Uhanalainen siperiantiikerin alalajin edustaja, amurintiikeri Manfred, Manninen, kelpasi Korkeasaaren tapahtumatuotantojen, kuten Kissojen Yön 2006 markkinointiin yleisömagneetiksi ja keulakuvaksi.
Manninen oli jokaisessa julisteessa ja painotuotteessa. Manninenhan se käppäili siinä julisteessa Kaisaniemen metroaseman rullaportaissa. Manninen makoili Kissojen Yön 2006 julisteissa ja kutsukorteissa.
Mannisen sympaattista, kolmemetristä olemusta käytettiin hyväksi, kun markkinoitiin Korkeasaaren keräystä Amurin alueen uhanalaisten kissapetojen, tiikerien ja leopardien, suojelemiseksi.
Mannisen ruokinta Kissojen Yössä 2006 oli kohokohta, jota kaikki odottivat.
Tehtiin myös "maailman suurin katuteatterinäytelmä" ja tiikeri- ja leopardifestarit, toteuttajina mm. lukuisat vapaaehtoiset, jotka saatiin mukaan Mannisen ja muiden uhanalaisten kissapetojen asialle hyvässä uskossa. Myös juontajat antoivat panoksensa ilmaiseksi.
Nyt Mannista, joka on/oli koko tapahtuman suojelukohde itse, ei enää ole. Eihän tätä voi järjellä käsittää. Ymmärrän perustelut, joita eläinasiantuntijat ovat esittäneet. Tosin olen käsittänyt, että eläintarhan sisälläkin, johtoa ja markkinointia lukuunottamatta, Manniselle olisi haluttu toisenlainen kohtalo.
En ymmärrä sitä, millainen huijaus on kohdistunut aidosti kissapetojen suojelutyöstä kiinnostuneita ihmisiä kohtaan. Ei vapaaehtoisista tai muistakaan Kissojen Yössä 2006 mukanaolleista kukaan halua olla mukana "suojelutyössä", jonka lopuksi uhanalainen eläin tapetaan.
Korkeasaaresta ei saa tietoa siitä, paljonko Kissojen Yön 2006 aikana on kerätty varoja Venäjän Kaukoidän eli Amurin alueen kissapetojen, tiikerien ja leopardien suojelutyöhön.
Ja jos koko episodin avulla on tarkoitus vain saada ensi kesäksi tiikerinpentuja ja seuraavaan Kissojen Yöhön kassamagneetteja, niin minusta nyt olisi hyvä paikka pohtia Korkeasaaren tehtävää, joka johtosäännön mukaan on uhanlaisten lajien suojelutyö.
Ote Korkeasaaren sivuilta tiikerin ylläpidon kustannuksista:
"Tiikerin ylläpito maksaa suunnilleen sen verran kuin pari sataa kiloa lihaa. Siis ei juuri mitään per vuosi."
Korkeasaaren tulevaisuus pitäisi ottaa kaupungin johdossa tarkkaan syyniin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
näille kotivihreille (ihmisille?)
Ihmiset ovat etääntyneet luonnosta. Kannattaisi käydä joskus navetassa katsomassa, kuinka lypsyn lopettaneet lehmät toimitetaan teuraiksi. Eivät ne jää sinne navettaan odottelemaan vanhuuspäiviään, Blomqvist täräyttää.
Niin että jos käytätte edes maitotuotteita osallistutte eläin rääkkäykseen siinä missä muutkin:=)
Ei siis voi olla totta, että tuollainen poru nousee siitä, että vanha ja sairas eläin lopetetaan!!! Oletteko te tosiaan noin pihalla oikeasta elämästä?? Kai se nyt on eläinsuojelullisestakin näkökulmasta humaani teko, ettei jotain sairasta ja kipeää eläintä pidetä tuskissaan kitumassa tai kuljetella jonnekin sille vain tuskaa aiheuttaen.
Hyvä Korkeasaari! Hyvä että joku vielä ajattelee eläinten parasta.
Mikä tässä nyt sitten meni vikaan? Joitain asioita kannattaisi miettiä järjellä eikä tunteella...
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200611135360018_uu.shtml
Yksi vanha maanviljelijäpariskunta jäi eläkkeelle. Heillä oli reilut kymmenen lehmää. Lehmillä nyt varmaan helppoa kun ei tarvitse pelätä maidontuotantonsa ehtyvän.
"Blomqvist on surullinen siitä, etteivät ihmiset ymmärrä eläintarhan tehtävää tai vaivaudu perehtymään tällaisen lopettamispäätöksen perusteisiin."
Voin ilmoittautua: olen yksi niistä, jotka eivät ymmärrä eläintarhan tehtävää!
Luulen, että eläintarhat kuten kiertävät sirkuksetkin eläimineen on alunperin perustettu ihmisten viihdykkeeksi. Nykyisin harva kokee viihdyttäväksi nähdä temppuilevia villieläimiä tai ahtaissa häkeissä edestakaisin ravaavia petoja. Koska toimintaa ei haluta lopettaa, ihmisiä huijataan väittämällä, että on kyse eläinten suojelusta.
Kertokaa te, joiden mielestä esim. Korkeasaaren toiminta on eläinsuojelua, kuinka yksi - kai kaksi tai kymmenen - amurintiikeriä vangittuna keskellä skandinaviaa suojelee ko. lajia! Jos laji häviää, se häviää. Näin on käynyt, ja käy, koko ajan sadoille lajeille. Jossakin vaiheessa ehkä jopa ihmiselle. Totta kai tämä vaikuttaa koko ympäristöön laajemmin, mutta ympäristöllä on tapana selviytyä ja muotoutua uudestaan. Miten tätä luonnossa tapahtuvaa muutosta estää muutaman yksilön siirtäminen toiselle puolelle maapalloa?
En tiedä "Kissojen yöstä" mitään, mutta temppu osoittaa vaan halvasti sen, mistä Korkeasaarenkin toiminnassa on kyse: rahasta ja markkinoinnista. Korkeasaaren on selvittävä taloudellisesti vuodesta toiseen, eläimet ovat vain välttämätön paha, jolla hommaa pyöritetään.
Missä ovat eläinyksilöiden oikeudet? Oikeus elää ja kuolla lajilleen tyypillisesti. Joidenkin lajien kohdalla tämä varmasti toteutuu pienemmissäkin ympyröissä, mutta suurpedot eivät todellakaan pysty elämään onnellisina pienissä tiloissaan kun luonnossa reviirit voivat olla kymmeniä neliökilometrejä.
Mannisen puolesta olen onnellinen. Se on viimeinkin päässyt rauhaan. Ei enää tuijottavia ja meluisia ihmisiä tai pakkosiitoksia eläintarhan hyväksi.
Mitä sille tiikerille tehtiin? Heitettiinkö se roskiin? Sen olisi voinut syödä. Harvoin saa jotain noin eksoottista herkkua. nam.
Itsekkin olin aika harmissani Mannisen jutusta.
Mutta olinkin unohtanut tämän tosiseikan;
korkeasaari on eläintarha.
Huvipuisto siinä missä linnanmäkikin.
Ei kyse ole siitä, että eläimillä olisi hyvä olla, vaan siitä, että täällä pohjolassakin saataisiin töllistellä harvinaisia lajeja.
Eihän siinä todellakaan merkitse muu, kuin oma hyöty! Rahaa, rahaa, rahaa.
Mitäs turhaan, kukaan ei halua vanhaa tiikerin rähjää, emmekä me halua sitä hoitaa kuntoon, no mutta, lopetetaan vain se.
Olin Korkeasaaren Kissojen yössä 2006 vapaaehtoisena avustajana lapseni kanssa.
Käsitimme, että työmme panos tulee Amurin kissapetojen, tiikerien ja leopardien suojelutyön hyväksi.
Kohtelumme oli aluksi hyvää ja olimme luottavaisella mielellä itse asian, kissapetojen suojelun suhteen.
Teimme ihan hirveän paljon töitä suoraan sanoen huonosti organisoidussa ympäristössä. Varsinkin sen jälkeen kun toiminnan koordinaattori ilman mitään selityksiä poistui, kaikki oli täyttä kaaosta.
Nyt saimme tietää, että kaikki ponnistelumme oli tuottanut vaivaiset 2900 euroa suojelutyöhön.
Tämän tiedon me vapaaehtoiset kerääjät ja avustajat saimme nyhdettyä Korkeasaaren markkinoinnista vasta, kun Korkeasaari nousi uutisiin tapettuaan amurintiikeri Mannisen.
Jos Kissojen Yössä 2006 kävi todella se määrä ihmisiä, joka mainostettiin markkinoinnista, eli 15 000-16 000, kuka siis todellisuudessa hyötyi normaalihintaisten lippujen tuotosta. Tiikerit, leopardit, vai Korkeasaari. Haloo. Laskekaapas. :)
Itse kun laskin, näytti siltä, että puhelinlahjoituksen 5,01 euroa oli vaan kerrottu kävijämäärällä. Tosi heikkoa. Mitään selvitystä varojen käytöstä ei niin ikään ole annettu.
Nyt riittää. Sekä vapaaehtoisten käytöllä että nyttemin käytännössä kuolemansairaaksi osoitetun Korkeasaaren "Kingin", Mannisen käytöllä markkinoinnissa on ollut sama funktio: vapaaehtoisten hölmöjen hyväksikäyttö ja saaren kävijämäärän nostaminen - ei suojelutyö.
Kuulema yhteistyökumppanina ollut makeisfirmakin on sanonut sopimuksensa irti Korkeasaaren kanssa eli vielä vähemmän siihen suojeluun mitään rahaa menee.
Tarkotus on vain ja ainoastaan kasvattaa saaren kävijämääriä.
Samalla kertaa Korkeasaaren markkinointipäälliköllä oli otsaa velvottaa lisää vapaaehtoisia johonkin jäänveistokilpailuun ilmaisiksi orjiksi.
Älkää hitossa oikeasti kukaan lähtekö ilmaisiksi työntekijöiksi Korkeasaareen, joka on julkisuudessa vain silloin, kun siellä aiotaan tappaa tai on jo tapettu joku eläin.
Boikotoikaa kaikki alastomat apinat jatkossa koko saarta ja sen toimintaa.
Manniselle: "lepää rauhassa, iso kissa". :)