Kun näitä kirjoituksia täällä lukee, niin näkee kuinka lapsellisia osa ateisteista on. Eikös koko ateismi muutenkin kerro jotain ihmisen sisäisistä ristiriidoista. Nähdään uskonnot niin suurena uhkakuvana, että se herättää suuria tunteenpurkauksia. Kirjoitetaan osia raamatusta ja nauretaan niille. Kapinaa.:)
Itse olen kristitty. En käy kirkossa, enkä harjoita Jumalan palvontaa. Minulle se iso herra asuu ihmisten teoissa. Samoin saatana elää myös ihmisten pahoista teoista. Tässä on tietysti ongelmana se, että jokaisella on omat moraaliset käsityksensä. Mutta uskon itse käveleväni oikeaa tietä. Raamattu jossa on paljon elämänviisauksia, käy filosofisena pohjana elämälle, vaikka osa sen tarinoista tuntuukin järjettömiltä. Mutta onpa kirjalla ikääkin. Sitä ei kannata tulkita sanatarkkaan ja tuskin kukaan järkevä sellaista tekeekään.
Uskontogeeni
Vähän aikaa sitten tehtiin tutkimus, että osa ihmisistä kantaa uskontogeeniä. Se on tuubaa, sillä jokainen meistä kantaa uskontogeeniä. Helpoiten sen huomaa itsestään jos uskoi edellisen uutisen todeksi. Maailmassa tulee kuulluksi jos herättää tunteita. Psykologinen tosiseikka on se että ihminen tarvitsee johtajia, jotain sellaista joka ei ole omissa käsissä. Varsinkin vaikeina aikoina ihminen tarvitsee jonkun jota/johon uskoa.
Nykyään asiat on niin hyvin, että uskontojen rooli heikkenee sellaisena yhteisönluojana mitä ne joskus oli. Jokaisen ns. uskontogeeni ei vain katoa. Toiset alkaa uskomaan pörssikursseihin, jotkut jalkapallojoukkueeseen, kolmannet parempaan tulevaisuuteen. Kaikille on kuitenkin yhteistä se, ettei lopputulosta voi tietää etukäteen, mutta jokaiseen näistä voi vaikuttaa tekemällä hyviä tai huonoja ratkaisuja. Se on se sama uskontogeeni.
Nykyään kuitenkin huomaa, kuinka pahoinvoivia monet ovat. Se taas johtuu siitä, että maailma antaa liikaa mahdollisuuksia, liikaa ärsykkeitä. Jokaiselle tekee hyvää välillä jäädä miettimään oman elämänsä sisältöä. Miettiä onko oman elämänsä herra vai orja. Välillä tekee hyvää myös pysähtyä ja mennä vaikka päiväksi metsään kävelemään. Henkinen hyvinvointi tulee kuitenkin sieltä ja siitä yksinkertaisuudesta, mistä mekin alunperin.
Itse olen kristitty. En käy kirkossa, enkä harjoita Jumalan palvontaa. Minulle se iso herra asuu ihmisten teoissa. Samoin saatana elää myös ihmisten pahoista teoista. Tässä on tietysti ongelmana se, että jokaisella on omat moraaliset käsityksensä. Mutta uskon itse käveleväni oikeaa tietä. Raamattu jossa on paljon elämänviisauksia, käy filosofisena pohjana elämälle, vaikka osa sen tarinoista tuntuukin järjettömiltä. Mutta onpa kirjalla ikääkin. Sitä ei kannata tulkita sanatarkkaan ja tuskin kukaan järkevä sellaista tekeekään.
Uskontogeeni
Vähän aikaa sitten tehtiin tutkimus, että osa ihmisistä kantaa uskontogeeniä. Se on tuubaa, sillä jokainen meistä kantaa uskontogeeniä. Helpoiten sen huomaa itsestään jos uskoi edellisen uutisen todeksi. Maailmassa tulee kuulluksi jos herättää tunteita. Psykologinen tosiseikka on se että ihminen tarvitsee johtajia, jotain sellaista joka ei ole omissa käsissä. Varsinkin vaikeina aikoina ihminen tarvitsee jonkun jota/johon uskoa.
Nykyään asiat on niin hyvin, että uskontojen rooli heikkenee sellaisena yhteisönluojana mitä ne joskus oli. Jokaisen ns. uskontogeeni ei vain katoa. Toiset alkaa uskomaan pörssikursseihin, jotkut jalkapallojoukkueeseen, kolmannet parempaan tulevaisuuteen. Kaikille on kuitenkin yhteistä se, ettei lopputulosta voi tietää etukäteen, mutta jokaiseen näistä voi vaikuttaa tekemällä hyviä tai huonoja ratkaisuja. Se on se sama uskontogeeni.
Nykyään kuitenkin huomaa, kuinka pahoinvoivia monet ovat. Se taas johtuu siitä, että maailma antaa liikaa mahdollisuuksia, liikaa ärsykkeitä. Jokaiselle tekee hyvää välillä jäädä miettimään oman elämänsä sisältöä. Miettiä onko oman elämänsä herra vai orja. Välillä tekee hyvää myös pysähtyä ja mennä vaikka päiväksi metsään kävelemään. Henkinen hyvinvointi tulee kuitenkin sieltä ja siitä yksinkertaisuudesta, mistä mekin alunperin.
Vastaukset 26
Vanhimmat
että olemme lapsenmielisiä. Eikös ne lapsenkaltaiset juuri taivaan peri? Vai mitä se iso kirjasi asiasta lohkaiseekaan?
Muutoinkin, kun alkaa tänne kirjoittelemaan omia totuuksiaan, niin kannattaisi varmaan ennen sitä tehdä edes itselleen selväksi, että uskooko juutalaisten Jahveen vai suomalaiseen luontoon jumalanaan. Ja millä logiikalla otat raamatun joksikin moraaliohjenuoraksi? Sen mielivaltaisuudesta huolimatta vai peräti sen johdosta?
Tuo suuren johtajan kaipuukin taitaa olla enemmän totta tuolla itärajan takana kuin täällä meillä ja
ehkä vähiten totta juuri tällä palstalla.
Kaikenkaikkiaan aika onnistuneen sekava aloitus. Olitko kauankin miettinyt sitä?:D
Asia ei mitenkään minulle kuulu, mutta lapsellinen on ihan eri asia kuin lapsenmielinen.
Tuskin taivasten valtakunta lapsellisten ihmisten on, vaan lapsenmielisten.
on sana "lapsellinen"?
Vai sillä tavoin.
Ne jotka ovat saaneet lapsia, eli ovat lapsellisia, heillä taivasten valtakunta ei ole.
Nyt meni taas poskelleen.
Tuomioherkkyys on ehkä liian kireellä?
Väännä nappia löysemmälle.
Huhhahhei
"Kun näitä kirjoituksia täällä lukee, niin näkee kuinka lapsellisia osa ateisteista on."
Joo.
"Sillä lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta."
Ugh. Olen puhunut.
:)
Tuo Raamatun lause tarkoittaa juuri sitä Agneistin peräänkuuluttamaa avoimmuutta. Sittenhän on vielä tämä: "Juamalan valtakunta on sisäisesti teissä"
niin ei se haittaa.
Se kyllä haittaa, että automaattisesti odotat muillakin olevan kyseinen ongelma.
Tosin sinun luomasi jumala on uskosi mukaisesti kaikkialla, siis myös ateistissa.
Muista kuitenkin, että (taika)uskosi ei tee sen kohdetta olevaksi, siis ainakaan muualla kuin mielikuvituksessasi.
Minä tiedän sen ongelman olevan meillä kaikilla.
Kiva, että alat pikkuhiljaa hahmottamaan ajattelutapaani.
hahmottanut ja minusta lähestymistapasi on hyvin usein ateistin kannalta ihan yhtä turhauttava kuin näiden krisseleiden "jeesusrakastaasinuakin, siunaksia" -tyyli.
Kyllä muutkin ovat tuon hahmottaneet.
Miksi mielipiteeni turhauttavat teitä ? Että kai te yritä käännyttää ? Lukekaa niitä avoimesti ja hyväksykää, hylätkää tai jääkää miettimään. Älkää hyvät ihmiset turhautuko turhaan.
toisto, jankuttaminen, se lienee tuo turhauttava komponentti.
Et taida olla siinä suhteessä synnitön sinäkään ? Äkkiseltään ei tule ketään mieleen, joka olisi.
En minä ainakaan näe uskontoja minään uhkakuvana, eivätkä ne herätä mitään tunteenpurkauksia. Uskonnoilla ei ole elämässäni merkitystä, vaikka käyn kirkossa suhteellisen usein. Olen harrastajamuusikko ja jos orkesterimme jostain syystä soittaa kirkossa olen mukana, vaikken uskokaan jumalaan. Mitään sisäistä ristiriitaa minulla ei todellakaan ole. Tiedän, ettei jumalaa ole olemassa, mutta jos joku muu uskoo että on, se ei minun elämääni vaikuta.
>> näkee kuinka lapsellisia osa ateisteista on.>>
Ja osa uskovista myös. Toiset taas eivät ole yhtä lapsellisia, osa aivan aikuisjärkeviä, osa muuten hurahtaneita, mutta tuskin kuitenkaan lapsellisia.
>> Eikös koko ateismi muutenkin kerro jotain ihmisen sisäisistä ristiriidoista. >>
Vähemmän kuin kristinuskon opinkappaleisiin turvautuminen perisynteineen ja sijaiskärsijöineen, taivaineen ja helvetteineen, kaikkivaltiaine Jumalineen ja siitä huolimatta irrallaan ihmisten kiusana riehuvine Saatanoineen.
>> Nähdään uskonnot niin suurena uhkakuvana, että se herättää suuria tunteenpurkauksia.>>
Kuka näkee ja kuka ei. Uskovilta taas tuntuu täysin puuttuvan kyky uskoa Jumalansa mahdollisuuksiin käännyttää haluamansa henkilöt omin avuin, ilman että sivulliset asiaan sekaantuvat.
>> Raamattu..sitä ei kannata tulkita sanatarkkaan ja tuskin kukaan järkevä sellaista tekeekään. >>
Taipumus 'epäjärkevyyteen' lienee kuitenkin tavallisempaa uskovilla kuin ateisteilla ? Käytännössä kukaan ei pysty kaikkea Raamatussa sanatarkaksi totuudeksi väittämään, mutta parhaansa monet tälläkin palstalla (lahkolaispalstoista puhumattakaan) yrittävät.
>> Vähän aikaa sitten tehtiin tutkimus, että osa ihmisistä kantaa uskontogeeniä. >>
Ihanko totta, laittaisitko linkin ?
Sellaisesta geenistä olen kuullut, joka herkistää ihmistä voimakkaille tunne-elämyksille (seratoni), mutta että oikein uskontogeeni..
>> Psykologinen tosiseikka on se että ihminen tarvitsee johtajia, jotain sellaista joka ei ole omissa käsissä. >>
Liekkö niinkään psykologinen kuin puhtaasti käytännöllinen näkökanta, nyky-yhteiskunta on niin monimutkainen järjestelmä, että harva täällä kuvittelee täysin omin avuin selviävänsä.
EU-avustusta pitäisi saada kun huussin katto vuotaa...
>> Varsinkin vaikeina aikoina ihminen tarvitsee jonkun jota/johon uskoa.
Jonkun ? Ehkä 'johonkin' olisi parempi ?
Parasta on jos voi uskoa 'oikealla asialla' olevansa, esim. omaisiaan puolustamassa (tai tiedon valoa ja maltillisuutta levittämässä harhaluuloista ja kiihkoilusta kärsivien keskuudessa :o).
>> Nykyään kuitenkin huomaa, kuinka pahoinvoivia monet ovat. >>
Niin huomaa, tälläkin palstalla hyviä esimerkkejä, niin ateisteissa kuin uskovaiseksi itseään kutsuvissakin...
>> Se taas johtuu siitä, että maailma antaa liikaa mahdollisuuksia, liikaa ärsykkeitä. >>
Rämäkkä yleistys, mihin vain perustunee..?
Eivät ulkoiset ärsykkeet ole mikään este ajoittaiselle hiljentymiselle ja oman elämäntilanteen analysoinnille.
Valmiiksi pureskeltujen uskonkappaleiden pakonomainen sisäistäminen sensijaan saattaa tehdä terveen omakuvan muodostumisen lähes mahdottomaksi.
Eipä tässä muuta ku :p
Siis heeetkinen; "Eikös koko ateismi muutenkin kerro jotain ihmisen sisäisistä ristiriidoista."
Ei kerro, vai kertooko sittenki :p
Miten pystyt elämään kristittynä jos ympärilläsi on vain ei-uskovaisia/ateisteja? seurahan tekee tunnetusti kaltaisekseen? Piilokristittynä on varmasti aika vaikea elää.
"Kun näitä kirjoituksia täällä lukee, niin näkee kuinka lapsellisia osa ateisteista on."
Jaa, ihmisiä on monenlaisia, mutta en pidä lapsellisuutta sinänsä pahana asiana.
On hyvä osata leikitellä esim. saduilla, jotka toiset ottavat liian vakavasti...
"Eikös koko ateismi muutenkin kerro jotain ihmisen sisäisistä ristiriidoista."
Ehkä, ristiriidoista selvän järjen kanssa. Uskovaisilla ei ole tätä ongelmaa, järki on tukahdutettu, jotta sadut pystyvät antamaan turvallisuuden tunnetta..
"Nähdään uskonnot niin suurena uhkakuvana, että se herättää suuria tunteenpurkauksia."
Ääriuskovaisuus ON UHKA: Islamin ja esim. hindulaisuuden tavat ja perinteet eivät tosiaankaan edistä ihmisoikeuksia.
"Kirjoitetaan osia raamatusta ja nauretaan niille. Kapinaa.:)"
Läpinäkyville satu"totuuksille" on terveellistä osata nauraa, terapeuttistakin koska se paska on ainoata henkistä perintöämme suomessa tällä hetkellä...
"Itse olen kristitty."
Ole ihan vapaasti, niin minäkin, nimeksi..
"En käy kirkossa, enkä harjoita Jumalan palvontaa. Minulle se iso herra asuu ihmisten teoissa. Samoin saatana elää myös ihmisten pahoista teoista. Tässä on tietysti ongelmana se, että jokaisella on omat moraaliset käsityksensä."
En oikein ymmärrä, että jokin asuu ihmisen teoissa..?
"Mutta uskon itse käveleväni oikeaa tietä."
Niinhän meistä useimmat uskovat sydämessään..
"Raamattu jossa on paljon elämänviisauksia, käy filosofisena pohjana elämälle, vaikka osa sen tarinoista tuntuukin järjettömiltä."
En kiistä, hyvääkin asiaa siellä on välillä, ja välillä taas aivan järjettömyyksiä vastapainoksi..
"Mutta onpa kirjalla ikääkin. Sitä ei kannata tulkita sanatarkkaan ja tuskin kukaan järkevä sellaista tekeekään."
Sanopa tuo kreationisteille.
"Uskontogeeni
Vähän aikaa sitten tehtiin tutkimus, että osa ihmisistä kantaa uskontogeeniä. Se on tuubaa, sillä jokainen meistä kantaa uskontogeeniä. Helpoiten sen huomaa itsestään jos uskoi edellisen uutisen todeksi."
Jokainen meistä kantaa mukanaan hengellisyyden siementä, uskon että se seuraa geeneissämme jo niiltä ajoilta kun ihminen pystyi käsittämään itsensä ja tiedostamaan kuolevaisuutensa-> tilaus yliluonnolliselle, jottei järki karkaa päästä...
Ehkä itse uskovaisuusgeeni tarkoittaa alttiutta uskonnolliselle fanatismille, joka sinänsä eri asia kuin "kevyt uskominen"??
Mene ja tiedä..
"Maailmassa tulee kuulluksi jos herättää tunteita. Psykologinen tosiseikka on se että ihminen tarvitsee johtajia, jotain sellaista joka ei ole omissa käsissä."
En minä tarvitse johtajia, sairas luulo. Opastajaa ja jotain joka mahdollisesti välittäisi...uskoa kuoleman jälkeiseen elämään tarkemmin.
Tosin moni ateistikin tuntuu olevan sinut kuoleman kanssa..
"Varsinkin vaikeina aikoina ihminen tarvitsee jonkun jota/johon uskoa."
Niinpä, mutta kaikilla se ei onnistu järjen kustannuksella.
"Nykyään asiat on niin hyvin, että uskontojen rooli heikkenee sellaisena yhteisönluojana mitä ne joskus oli."
Toivottavasti, minusta vanhakantaisten "totuuksien aika" saisikin olla jo ohi ja pitäisi etsiä uusia..
"Jokaisen ns. uskontogeeni ei vain katoa. Toiset alkaa uskomaan pörssikursseihin, jotkut jalkapallojoukkueeseen, kolmannet parempaan tulevaisuuteen."
Nyt sekoitat hengellisyyteen mitä sattuu.
"Kaikille on kuitenkin yhteistä se, ettei lopputulosta voi tietää etukäteen, mutta jokaiseen näistä voi vaikuttaa tekemällä hyviä tai huonoja ratkaisuja. Se on se sama uskontogeeni."
Niin varmaan ja höpönhöpön.
"Nykyään kuitenkin huomaa, kuinka pahoinvoivia monet ovat."
Samaa virttä vaan vuodesta toiseen.
"Se taas johtuu siitä, että maailma antaa liikaa mahdollisuuksia, liikaa ärsykkeitä."
Voi olla ja liian vähän opastusta yhdelle ihmiselle.
"Jokaiselle tekee hyvää välillä jäädä miettimään oman elämänsä sisältöä. Miettiä onko oman elämänsä herra vai orja. Välillä tekee hyvää myös pysähtyä ja mennä vaikka päiväksi metsään kävelemään. Henkinen hyvinvointi tulee kuitenkin sieltä ja siitä yksinkertaisuudesta, mistä mekin alunperin."
Joillekin tulee, joillekin ei.
Itse menen väliä meren rannoille istumaan tuntikausiksi kun maailma painaa harteilla, mutta yksinkertaiseksi en halua enää elämääni vaan kyvyn elää ärsykerikkaassa maailmassa(pääseehän sieltä aina pois jos haluaa) joka tuo uuden tiedon kaaoksen vanhentuneiden viisauksien tilalle...
kuten joku jo totesikin, jo raamatussa sanotaan, että "jumalan valtakunta on lasten kaltainen". eli eikös ne uskikset pikemminkin ole lapsellisia, jos jostakusta ryhmästä näin voi yleistää.
toiseksi: en näe uskontoa tai mitään niistä uhkana (ellei nyt lasketa mukaan näitä lähi-idän ääri-hihhuleita), vaan pikemminkin näen uskonnolliset rakennelmat ja tarinat niin heppoisina ja täynnä ammottavia aukkoja ja ristiriitoja, ettei niihin yksinkertaisesti voi uskoa ja luottaa. ja turha tulla vonkumaan minulta otteitakaan näistä mainitsemistani aukoista ja ristiriidoista - jokainen etsiköön ja löytäköön ajatustyöllään ne sieltä kirjastaan, jos tahtoo/kykenee.
mutta en siis pane lainkaan pahakseni, jos jonain päivänä oletettu jumala tai joku hänen sanansaattajistaan ottaisi minuun yhteyttä ja kutsuisi minut uskon piiriin ja tähän "tietoon". minä vain pahoin pelkään, ettei näin tule koskaan käymään.
en myöskään sulje täysin pois jumalan/jumalien luomistyötä. minusta luomistyö ja evoluutio eivät millään tavoin sulje pois toisiaan. sehän on vähän sama kuin jos ajattelisi, että jumala heitti maan päälle siemenen samalla tavoin kuin maajussi kylvää viljansa, joka sitten alkaa kasvaa ympäristönsä ja olosuhteiden vaikutuksesta.
tuo mainitsemasi "uskontogeeni" ei ole lainkaan mikään ihmetyksenaihe. ihmiskunnan geenistökin kehittyy aikojen myötä. ihminen on aikojensa alusta lähtien (siitä asti kun alkoi kykenemään rationaaliseen ajatteluun) varmaankin ihmetellyt mistä tänne oli tullut. alkuaikoina ihmiset pitivät kaikenlaisia kummajaisjumalia, kuten nyt vaikka esim. hedelmällisyyden jumalia, sodan jumalia jne. lähes kaikelle oli oma jumalansa, mikä kuulostaa nykyihmisestä täysin naurettavalta ajatukselta. samoin noille jumalille suoritetut ihmisuhrilahjat raakalaismaisilta. jos noista ajoista olisi - sanotaan vaikkapa (kun ei ole täsmätietoa) 200 000 vuotta, ei olisi mikään ihme jos ihmisille olisi kehittynyt tuossa ajassa eräänlainen uskongeeni.
"...voi vaikuttaa tekemällä hyviä tai huonoja ratkaisuja. Se on se sama uskontogeeni"
eikö tuo pikemminkin kuulosta moraaligeeniltä?
jalkapallojoukkueeseen tai pörssikursseihin uskovat tuskin rinnastavat edes alitajuisesti näihin luottamistaan uskontoon... aika naurettava vertaus. ei teinitytön idolinpalvontakaan käy ihan uskonnosta - ellei se sitten joissakin ääriharvoissa tapauksissa saa sairaita piirteitä.
ja mitä tulee tuohon mainitsemaasi "johtajahahmon" tarpeeseen... eikös niin ole ollut aina ihmiskunnan alusta lähtien? ihminen on laumaolento ja käyttäytyy ryhmässä ihan samalla tavoin kuin laumaeläimetkin.
"ylitsepääsemättömän vaikeina aikoina ihminen turvaa viimeistään viimeisenä oljenkortenaan jumaliin", sanotaan. ihan luonnollinen psykologinen reaktio, kun itsenäisesti ja/tai lähipiirissään ei enää keksi ulospääsyä ongelmasta. ihan vaan muistutukseksi: näin on aina ollut: alkukansat kehittivät juuri näitä varten jumalan lähes joka asialle. tästä "tiedosta" on jäänyt jäänteitä meidänkin geeneihimme. nykyihminen tosin ei enää usko ihan mitä tahansa soopaa ilman kritiikkiä ja lähempää tarkastelua, omatoimista pohdintaa. näin ainakin useimpien - ja sanoisinko järkevimpien - kohdalla. minusta tällainen sokea usko sellaiseen, jota ei mitenkään voi hahmottaa tai tiedostaa millään muulla tavoin kuin kansanperinnekirjallisuudesta ja uskonnollisten yhteisöjen kautta (mukaan lukien historia), ei ole kovin järkevää toimintaa, sillä ihmisillä on myös aikojen alusta lähtien ollut tapana alistaa toisia heimoja ja kansoja omien mieltymyksiensä ja tapojensa mukaisiksi.
ugh, olen puhunut.
"Eikös koko ateismi muutenkin kerro jotain ihmisen sisäisistä ristiriidoista."
Asenteesi kertoo kristittyjen olevan akkoja, jotka louskuttavat leukojaan muita haukkuakseen, eivätkä huomaa omaa surkeuttaan.
"Sitä ei kannata tulkita sanatarkkaan ja tuskin kukaan järkevä sellaista tekeekään."
Kukaan järkevä ei tulkitse satuja dokumenteiksi.
monet ottavat Raamatun kirjaimellisesti. Pistä vaikka keskusteluhakuun sanat "Nooan arkki" ja katso...
Kumpikohan mahtaa olla lapsellinen - se joka ihan tosissaan ja vakavissaan uskoo joulupukkiin ja hammaskeijuun vai se joka tajuaa että koko juttu on vain kivaa satua?
Ja sitten tämä joulupukkiin uskova syyttää niitä jotka ymmärtävät mitä eroa on sadulla ja todellisuudella lapsellisiksi? Säälittävää...
enemmän kuin mielelläni hurahtaneen mielestä lapsellinen. Eipähän ainakaan tarvitse aikuismaisesti puhua kielillä, kypsästi kieriä lattioilla ja seestyneesti nauraa tyhjälle.
Keskustelun aloittaja ei ole näköjään viitsinyt osallistua keskusteluun tuon aloituksen jälkeen.
sitä, miltä tuntuu olla omassa elämässään orja.
hän on nykyisellään "junnu, jonka mieli on pahasti epäbalanssissa":p
on onnettomia ikuisia lapsia ja raukkoja - kaikki.
Ja jos sinäkin pystyisit näkemään alitajuisen kuolemanpelkos takaa kuinka naurettavaa on uskoa satuihin taivaista, enkeleistä sun muista, et ehkä viitsis paasata.
Mulle on ollu selvää jo vuosikymmeniä, että uskonnot syntyy vain ja ainostaan kuolemaa pelkäävien aikuisten lapsiraukkojen päissä. Älykäs aikuinen ihminen ei moisiin satuhin usko, ei vain voi, vaikka ei kuoleminen minustakaan mikään mukava asia liene.
Jumala ei keksinyt ihmistä vaan ihminen jumalat