Viipurin menetys ja Huhtiniemen joukkohaudat ..

että suomessa on tutkivaa journalismia. Kun vielä 7 päivää, OHO ja Hymy saataisiin innostumaan Huhtinienestä, kyllä tulosta syntyisi. Kyllä tässä jutussa alkaa olemaan herra X,iä ja kolmansia miehiä riittäväsi. Ja Eikkakin laulo Huhtiniemen saunassa vaikkei itse sitä muistakkaan. Ja tumarikin oli viitannut jo vuonna 18 että -44 tuomitaan joitan. Lukekaa Ilta-Sanomia niin pysytte ajan hermolla. :DD ps. olikohan sillä tuntemattomalla miehellä venäläis- vai suomalais tyyppinen karvalakki päässä??

Lahtari-Mannerheimistä kerrotaan Marko Tikan ja Antti Arposen kirjassa Koston Kevät 1918, WSOY 1999, erikoinen episodi sivulla 249-250:

Toivo Tapanainen, Mannerheimin luottolahtari jo 1918 tapahtumien ajoilta, kertoo muistelmissaan Mannerheimin olleen katsomassa Lappeenrannan punakaartin ja Joutsenon rintaman ylipäällikön Viktor Ripatin ja monen muun punapäällikön teloitusta.

Tapanaisen kertomana: "Puhdistukset saatettiin päätökseen suunnitelmien mukaan ennen suurta voitonparaatia 16.5.1918 Helsingissä, jossa minäkin olin kutsuttuna ja jopa kenraali Mannerheimin juhlapäivällisillä. Päivällisen jälkeen hän kädestä pitäen kiitti puhdistusten ripeästä johtamisesta. Ja kuinka ollakaan, kenraali kertoi nähneensä tämän ainoan elävän kapinakenraalin, suutarikenraali Ripatin Viipurin päävartiossa, jossa häntä säilytettiin, sekä nähneensä, kun tämä ammuttiin päävartion seinän viereen. Ennen kuolemantuomion täytäntöönpanoa Mannerheim kertoi kysyneensä Ripatilta, että tietääkö Ripatti, kuka hän, ratsuväen kenraali, oli. Siihen Ripatti oli vastannut, että kyllä hän on kuullut paljonkin tästä lahtarikenraalista, mutta ensi kertaa hän elävänä tämän näkee ja taitaa olla myös viimeinen."
Mannerheim oli adjutanttinsa tulkaamana keskustellut Ripatin kanssa. Mannerheimin kysymykseen, pelottiko kuolema, tämä oli vastannut: "Ken leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön."

Tapanaisen mukaan 5.5.1918 kello 16 jälkeen Ripatti ammuttiin päävartion pihalla. Samalla kertaa ammuttiin Viipurin punakaartin esikuntapäällikkö, toimittaja J. E. Latukka ja Ripatin esikunnan jäsen, toimittaja Emil Lehén.

Mannerheimin seurueessa ollut Norjan konsuli otti tapauksesta valokuvan. Mannerheim oli tästä Tapanaiselle huolissaan: "Jos leviää sanomalehtiin, että hän, armeijan ylipäällikkö, oli katsomassa päävastustajansa teloituksessa, siitä voi olla haittaa sekä armeijan että hänen itsensä arvovallalle."

Mannerheim pyysi sotasensuuria olemaan tiukka tällaisia teloituskuvia kohtaan. "Sellaiset kuvat on takavarikoitava, etteivät ne pääse julkisuuteen".

Tapanaisen muistelmien mukaan paikalla oli koko joukko Viipurin vallannneiden joukkojen johtomiehiä: armeijakunnan komentaja, Tampereen valtauksen jälkeen kenraalimajuriksi ylennetty Karl Wilkman (josta tuli Suomen sotaväen päällikkö, vuodesta 1919 Kalle Wilkama), rykmentin komentaja Georg Londen, Sihvon esikunnan jäsen kapteeni Into Auer, Viipurin komendantti kapteeni Adolf Finne ja tämän adjutantti tohtori B. Palmberg sekä vartio-osaston johtaja Emil Hietalahti.

Ja lopultakin äijä ampui itsensä. Taisi olla ainoa järkevä teko sillä majurilla... kaikenlaisia pataljoonan komentajiksi on laitettukin. Sitä se W. H. Halstikin kirjassaan Suomen Sota 1939-1945, osassa 3. ihmetteli!

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000020205865&view_mode=flat

Uuno Tarkki, Taistelu Viipurista 20.6.1944 Gummerus 1996:

Bäckman vangittiin todennäköisesti 10.7.1944 kuulusteluiden yhteydessä ja "siirrettiin" Ratsuväkiprikaatiin 11.7.1944.
Toinen istunto pidettiin 11.8 ja hänet määrättin pidettäväksi vangittuna ja siirrettiin Helsingin päävartioon. Kolmas istunto oli 9.8.1944 ja hänet vapautettiin odottamaan tuomiotaan.
Hän oli ollut vangittuna kaksi kuukautta.

"Varmaankin hän vankilakokemustensa perusteella päätti lähitulevaisuudestaan", sivu 262

Sotaylioikeus tuomitsi hänet 19.1.1945 8 kk kuritushuoneeseen osittain varomattomuudesta, osittain laiminlyönnistä tapahtuneesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Korkeimmassa oikeudessa 12.3.1945 tuomio NOUSI
yhdeksi vuodeksi kuritushuonetta.

Bäcman ampui itsensä 25.1.1945, siis ennen tuomion lopullista julistamista.


Onko joku muuten koskaan ennen rienannut suomenruotsalaisia upseereita?

No tämä hurri-majuri Kurt Erik Bäckman II/20.Pr säntäili karkuun ja Viipuri meni ilman kunnon pamausta! Älysi sentään ampua itsensä! Suomen Sota 1941-1945 -historiateos tuntee yhden samannimisen Bäckmannin ja sen Osassa 2 käydään läpi kesän 1941 hyökkäysvaihe ja Osassa 7 käydään läpi kesän 1944 taistelut ja sama Kurt Erik Bäckman on molemmissa teoksissa. Asia on tarkistettu teoksien lopussa olevasta nimihakemistosta.

Lukekaa Ilmari Turjan kirja Tapaus Kumuri!
Siinä kerrotaan mikä oli tuo Viipurin 20. Pr II pataljoonan komentaja miehiään...

Syksyllä 1941 miehen päivittäinen viina-annos oli 3 pulloa kirkasta viinaa; 1 päivällä ja 2 yöllä! Tuo kaikki kerrotaan Turjan kirjassa valaehtoisesti todistettuna vielä!

Bäckman oli viinalle perso eli juoppo ja änkytti, varsinkin kiihtyessään, kovasti. Miten sellainen mies voi toimia pataljoonan komentajana? Tiukan paikan tullen hän ei kyennyt kiihtymykseltään puhumaan. Kemppi kertookin antaneensa ensin lasillisen konjakkia ja sitten pyytäneen kertomaan tilanteen.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000018905498#22000000018905498

...Huhticaust-linkissä:

http://tappis.555mb.net/