Lilius kieltäytyi kolmesti, kun Fortumin johdolta kysyttiin, voisivatko he suostua kohtuullistamaan saamiaan optioita. Median perusteella esim. Liliuksen tulot ylittävät ns. tavallisen kansalaisen käsityskyvyn rajat kohtuullisuudesta.
Mielestäni Lilius kumppaneineen on optionsa ansainnut - ei tällainen kohtuullistamisjälkipeli ole mistään kotoisin.
Mitä itse tekisit Liliuksen housuissa?
Mielestäni Lilius kumppaneineen on optionsa ansainnut - ei tällainen kohtuullistamisjälkipeli ole mistään kotoisin.
Mitä itse tekisit Liliuksen housuissa?
Vastaukset 8
Vanhimmat
optioihin!
Yli 60% noista optiotuloista tulee verona takaisin valtiolle, jos sama summa olisi jaettu omistajille, niin rahat menisivät ulkolaisten omistajien taskuun..
ne muutama sata työpaikka, jotka irtisanottiin syksyllä.
"niin rahat menisivät ulkolaisten omistajien taskuun"????
http://www.fortum.fi/general_framelink_body.asp?path=14020;14028;14029;14055;14215;14218;19541;24849
Kuinka meitä kuluttajia kusetetaan oikein kunnolla.v2006!
Esim.Hallituksen puheenjotaja Peter Fagernäs 55'000€
Hallituksen jäsen Esko Aho 30'000€..jnep!
Valtiovallan edustajat puh,joht 1000€
varapuh,joht.500€
jäsenet 200€ /kokous.
Juha kysymys on moraalista.
Raha on yksi päätekijä ihmisten elämässä, niin kuin lähes tärkein tekijä koko yhteiskuntaa ajatellen, mitataanhan kaikki rahassa.
Kun 'tavallinen Juha' joutuu miettimään päivittäin mihin rahansa saa riittämään, ja toissaalla on ryhmä, jolle rahalla ei ole mitään merkitystä, siinä mielessä, mitä ns. tavalliselle ihmiselle, niin eikö se juuri nakerra moraalia ja tee epäuskottavaksi väitettä, että ahkera rehellinen työ kannattaa. Näin voidaan todella sanoa, sillä...sillä rahalla on oma funktionsa...jos sitä on yhdellä kertaa saatavilla vaikkapa tuhannen omakotitalon verran, niin lainarahalla omakotitaloa pakertava joutuu hieman , jos ei nyt outoon valoon, niin ainakin hieman naurettavaan valoon.
Henkilö peilaa myös rahan avulla itseään muihin ihmisiin. Tämä jälkimmäinen edustaa suurinta osaa ihmisistä, sillä tutkimmehan hyvin tarkkaan mitä naapuri tienaa, tai mitä uutta hän on hankkinut.
Siispä joillekin kerääntyvä 'ilmaisen' rahan määrä on suoraan verrannollinen yhteiskunnan moraaliin. Tästä samasta yhteydestä voi vetää yhteyden myös rikollisuuteen, ylituottaviin aloihin, kuten aseimerkiksi aseteollisuuteen , huumeisiin, seksiteollisuuteen jne...
Näillä käsitellyillä asioilla ei ole mitään tekemistä kateuden kanssa, jos sitä Juha luulet. Tavallinen ihminen voi olla kateellinen vain vertaiselleen. Hän ei tunne riistämisen mekanismeja tarpeeksi, ei sitä miten rikollinen toiminta tuottaa voittoja, ei monopolien voimaa jne..
Kirjoitat sinällään mainiosti moraalista ja sen suhteesta- tai suhteettomuudesta kateuteen, mutta jos ajatellaan asiaa siellä tasaisemmassa päässä, missä vastaavat tulot eivät olisi mahdollisia. Onko moraalisesti yksityisellä- tai yhteiskunnallisella tasolla oikein vaatia toista tekemään vastikkeettomasti toiselle palveluksia?
Kaikki toimintamme kenen kanssa tahansa perustuu vastavuoroisuuteen - sinä teet jotain ja saat siitä jotain. Tässä prosessissa kumpikin punnitsee tekonsa ja palkkionsa suhdetta, ja jos suhde on epätasapainossa, yleensä vähemmän saava esittää muutosta tilanteeseen ja tekee sen eteen tarvittavat toimenpiteet. Tämän tapahtuman eliminointi aiheuttaa ristiriidan, mikä taas isommassa mittakaavassa tarkoittaa pahimmillaan koko yhteiskunnan pahoinvointia.
Mutta originaaliin kysymykseen, mitä itse tekisit Liliuksen housuissa?
Lainaus Juhalta:
'Onko moraalisesti yksityisellä- tai yhteiskunnallisella tasolla oikein vaatia toista tekemään vastikkeettomasti toiselle palveluksia?'
Nyt en oikein ymmärrä tarkoitustasi? Tarkoitatko, että vaikkapa Lilius tekee vastikkeettoman palveluksen yhteiskunnan alapäässä oleville maksamalla suhteellisesti tuhatkertaisen määrän veroa, mitä pienipalkkainen, tai työtön. Jos tarkoitat tätä, on se mielestäni kuitenkin se hinta, mikä todella rikkaiden on maksettava siitä, että yhteiskunta pysyy rauhallisena. Kysymys on siis tulojen tasauksesta verotuksen avulla, minkä johdosta sitten näitäkin tuloja voidaan käyttää sosiaalisiin palveluihin, eli tulojen tasaukseen. Edellinen tapahtuu lähinnä yhteiskunnallisella tasolla.
Mitä tulee yksityisellä tasolla tehtyihin vastikkeettomiin palveluihin, ymmärrän siten, että jos olisimme Amerikassa olisi tämä jokapäiväistä toimintaa. Siellähän nimittäin erilainen hyväntekeväisyys kukoistaa puuttuuhan sieltä lähes kokonaan yhteiskunnan tarjoama turva. Silti en pidä Yhdysvalloissa tapahtuvaa 'vastikkeetonta palvelusta' vastikkeettomana, sillä mikä tilanne siellä olisi, ellei edes hyväntekeväisyystoimintaa olisi. Siellä on siis tilanne, joss hyväosaiset suoraan ostavat yhteiskuntarauhan sosiaaliturvan puuttuessa. Hyväntekevyystoiminnalla on siis myös vahva yhteiskunnallinen tilaus.
Yksityisesti vastikkeettomia palveluksia ei voi vaatia, mutta palveluksia voi silti tehdä vaatimatta niista vastiketta.
Lainaus;
'Kaikki toimintamme kenen kanssa tahansa perustuu vastavuoroisuuteen - sinä teet jotain ja saat siitä jotain. Tässä prosessissa kumpikin punnitsee tekonsa ja palkkionsa suhdetta, ja jos suhde on epätasapainossa, yleensä vähemmän saava esittää muutosta tilanteeseen ja tekee sen eteen tarvittavat toimenpiteet. Tämän tapahtuman eliminointi aiheuttaa ristiriidan, mikä taas isommassa mittakaavassa tarkoittaa pahimmillaan koko yhteiskunnan pahoinvointia. '
Ajatellan nyt sitten niin, että Lilius on punninnut tekonsa(työnsä) ja siitä saadun palkkion suhdetta ja todennut sen huonoksi. Minkä jälkeen hän on todennut että on olemassa mahdollisuus muuttaa suhdetta omaksi hyväksi(optiojärjestelmä) käyttämällä niitä mahdollisuuksia, jotka kaukonäköisesti on luotu tälläisiä tilanteita silmälläpitäen. Hän on onnistunut muuttamaan suhdetta, ja on varmaan siitä tyytyväinen.
Liliuksen toimi ei heilauta yhteiskuntaa juuri mitenkään, paitsi ehkä aiheuttaa spekulaatioita.
Jos nyt sitten vaikka sairaalan apuhoitaja alkaa miettimään työnsä ja siitä saadun palkan suhdetta... onko se oikea verrattuna esimerkiksi Liliuksen tekemän työn ja siitä hänen saamansa palkkioiden väliseen suhteeseen...tulemme ongelmiin. Apuhoitajan työ on näet yhteiskunnalle paljon merkityksellisempää, mitä Liliuksen työ. Se on sitä kaikilla mahdollisilla mitattavilla tavoilla mitattuna, koska Liliuksen palkkioista voidaan koska tahansa puolet lakkauttaa yhteiskunnan toiminnan siitä kärsimättä, mutta mitä tapahtuu sairaalassa, jos hoitajien palkanmaksu puolitettaisiin tai peräti lopetettaisiin.
Liliukselle jää joka tapauksessa vielä korkea palkka, ja jos se ei häntä tyydytä, alkakoon silloin johtajan kykyihin perustuva palkka-arviointi, ja loppukoon sen järjestelmän hyväksikäyttö, mikä on luotu siksi, että muka ei muuten saada 'pätevää' johtajostoa esimerkiksi Fortumin kaltaiseen yhtiöön.
Yhteiskunnan pahoinvointi on monisäikeinen juttu. Kokonaisuutena yhteiskunnalle voi tulla ongelmia, jos apuhoitajat ja muut matalapalkkaiset oikeasti alkaisivat vaatia työhönsä suhteutettuna oikeudenmukaista palkkaa. Veroja pitäisi ehkä korottaa, kilpailukyky ehkä kärsisi jne... Nämä tapahtumat siis kuvaavat hyvin sitä miten tärkeitä ovat ihmiset, jotka työskentelevät esimerkiksi matalapalkka-aloilla. Siis jos he esittävät oikeudenmukaisia vaatimuksia uhataan koko yhteiskunnan toiminnan siitä saattavan vaarantua.
Kirjoitat, että työn ja palkan oikeudenmukaisuuden eliminointi aiheuttaa ristiriidan ja aiheuttaa pahimmillaan koko yhteiskunnassa pahoinvointia. Luonnollisesti asia onkin juuri siten. Siksi onkin esimerksi vielä lakko-oikeus, minkä turvin saattaa olla mahdollista muuttaa työn ja siitä saatavan palkkion suhdetta. Mutta tämäkin on kaksiteräinen miekka.
ja laskisin luistin eteenpäin.