kyseessä on 1924 rakennettu hirsitalo, vanhakoulu joka on ollut asuttuna lähes koko ikänsä.ensin koulukäytössä, sitten perheenkäytössä ja nyt ollut vuoden asumattomana kun vanha rouva kuoli.
lämmitys on puulämmitys(pönttöuuneja lähes joka huoneessa, keittiössä leivinuuni)
sauna sisällä, puulämmitteinen.yksi vessa.asuinpinta-alaa lähemmäti 200 neliötä.rossipohja n.30 cm maanpinnasta.
kylmä ullakko, ei asuinkäytössä.
olen kiinnostunut talosta ja mietin voisiko sinne muuttaa noin vain "kylmiltään".
mielipiteitä riittää, toivoisin niitä nyt sellaisilta, joilla on vanhaan hirsitaloon muuttamisesta omia kokemuksia.
mitkä asiat olisi tärkeää tarkastaa ennen taloon muuttamista(putket?piiput?)
Toimiiko pelkkä puulämmitys?
Kannattaako lattianalle ruveta laittamaan mitään lämmitys systeemejä?onko siitä mahdollisesti haittaa hyvälle rossipohjalle?pilaako se rossipohjan idean?
eli kysymykseni pelkistetysti: voimmeko muuttaa taloon ilman sen kummempia toimenpiteitä ja käydä asumaan ja siinä asustellessa alkaa harkiten tehdä jotakin, jos on tarvetta.vai täytyykö seinät ja lattiat repiä auki ja tarkastella joka puolelta?
Kiitos asiallisista vastauksista.olemme nuoria ja meillä ei ole käytännönkokemusta paljon remontti asioista mutta olemme kuulleet että paljon paljon pilataan vanhaa hyvää turhilla muutoksilla.
kiitos vastauksista :)
kokemuksia vanhasta hirsitalosta?
17
6616
Vastaukset
- Ci-Tikka
Heti ensimmäiseksi oma ja monen muun vanhan rakennuksen ystävän mielipide: Muuttakaa ihmeessä ja nimeomaan siten, että ette tee mitään remonttia edes ihan heti (paitsi korkeintaan pakolliset, jos joku paikka on päässyt repsahtamaan, tyyliin ikkuna rikki). Asutte talossa yli talven ja tarkkailette, mitä todella tarvitsee tehdä. Eli "kuuntelette" taloa (sen ehdoilla on elettävä!) ja mietitte, mitä tarvitsette. Talviaikana on turha ryhtyä muutenkaan isompiin remontteihin, jos talossa vielä asutaan samaan aikaan.
>olen kiinnostunut talosta ja mietin voisiko >sinne muuttaa noin vain "kylmiltään".
Tämä on juuri se paras vaihtoehto. Asumaan vaan ja uuneihin tulet (varoivaisesti ensin). Toki teetätte nuohouksen ennen muuttoa. Nuohooja osaa antaa infoa tulisijojen ja hormien kunnosta ja myös käytöstä.
>mitkä asiat olisi tärkeää tarkastaa ennen taloon >muuttamista(putket?piiput?)
Nuohooja piippuun, putket voitte katsoa itse. Jos piuntavetona, niin aina parempi. Oletan, että talossa on ollut peruslämpö, jos putkissa on ollut vesi. Putkiasiaan en kyllä itse osaa ottaa kantaa, kun omassa talossani mokomia nykykotkotuksia ei ole.
>Toimiiko pelkkä puulämmitys?
Toimii, jos joku on aina kotona, on intoa tehdä puita (pelkän valmiiksi pilkotun ostopuun varassa on mielestäni hullutta lämmittää 100% puilla) ja saa raakapolttopuuta halvalla. Jos ei 100% lämmitä puilla, niin riittää että on pistoraisioihin kytkettäviä irtosähköpattereita muutama. Ja huomioiden sulakkeet, ovat nimittäin kovia viemään sähköä, ettei ole useaa patteria saman sulakkeen takana. Sähköpatterit toimivat siis lisälämpönä puulämmitykselle ja niinä aikoina, kun on useita päiviä poissa lämmittämästä.
>Kannattaako lattianalle ruveta laittamaan mitään >lämmitys systeemejä?onko siitä mahdollisesti >haittaa hyvälle rossipohjalle?pilaako se >rossipohjan idean?
Asukaa ensin ja lämmittäkää, miettikää sitten, tarvitsetteko lattialämpöä. Mielestäni ei mitään järkeä asentaa taloon, jossa kunnollinen alkuperäinen lautaponttilattia. Lattioita ei edes kannata avata, ellei niitä havaitse epätavallisen kylmiksi. Ei se lattialämpö rossipohjan ideaa kylläkään pilaa. Rossipohjan idea on, että talo on irti maasta ja alapohja tuulettuva, kestää kosteusvaurioita todella hyvin, jos tuuletus kunnossa.
>eli kysymykseni pelkistetysti: voimmeko muuttaa >taloon ilman sen kummempia toimenpiteitä ja >käydä asumaan ja siinä asustellessa alkaa >harkiten tehdä jotakin, jos on tarvetta.vai
Nimenomaan näin.
>täytyykö seinät ja lattiat repiä auki ja >tarkastella joka puolelta?
EI NÄIN. Repimällä auki pilaatte kaiken. Repiminen vain hyvästä ja perustellusta syystä. Monilla on into repiä paikat auki ja tehdä kaikki uutta. Jos uutta haluaa, on syytä tehdä kokonaan uusi, pääsee helpommalla ja tulee ehkä halvemmaksikin.
Kokemusta on kohta 4v asumisesta täysin alkuperäiskunnossa säilyneessä hirsitalossa. Vesi ei juokse vieläkään. Muutin 2v kylmillään olleeseen taloon. Korjasin risat ikkunat, tiivistin ikkunat, joissa havaitsin vetoa. En ole lisäeristänyt enkä lisäeristä, tavetta ei ole. Hirren päällä joka huoneessa vain pinkopahvi. Lämmitän 90% uuneilla (10% hoitaa siirreltävät sähköpatterit), ei ilmanvaihtokojeita ole eikä tule, ilmanvaihdosta huolehtii painovoimaisesti tulisijojen käyttö talvella ja peltien auki pitäminen kesällä. Kunnostustyöt tehdään perinteisillä tai vastaavilla materiaaleilla. Neliösenttiäkään muovia, tippaakaan silikonia, ruiskaustakaan uretaania ei itse rakennuksen korjaukseen käytetä. Joskus suunnitelmissa oleva kylppäri toteutetaanperiaatteella "huone huoneen sisään" ja tämä koppero toki eristetään muusta talosta kosteussuluin ja sinne hankitaan huonekohtainen ilmanvaihto. Lisäkysymyksiä saa esittää. Lisätietoa perinteisen tyylin korjauksesta saa museoviraston korjauskortistosta (googleta). Kotiläksyksi Panu Kailan Talotohtori (kriittisesti lukien, siinä on paikoin liioiteltu betonirakentamisen huonoutta, muuten ok).- hirsitaloon muuttaja
kiitos pitkästä seikkaperäisestä vastauksesta! :)
- hiiru
että järkeviäkin hirsitalon kunnostajia vielä on olemassa
- Pehku
Ci-tikan vastauksessa erinomaisia pointteja. Kannattaa mahdollisuuksien mukaan asustella ja miettiä rauhassa kunnostuslinjaa ja toteutusvaihtoehtoja. Suurin riski vanha korjaamisessa usein tuntuu olevan juuri ylikorjaaminen.
Itsellä 100v. vanha yli 250m2 hirsitalo, oli kylmillään yli 20v., joten asumaan ei päässyt, vaan aloitin rempan heti. Tavoitteena päästä asumaan talveksi 2007, eli remppa-aikaa tulee 4-5-vuotta... Rauhassa tehty, mutta parempi näin. Itse kun lähes kaiken tekee, aikaa menee tolkuttomasti. Vanha talon pikantit epäsuoruudet ja vanha rakenteet ja yksityiskohdat teettävät korjatessa pään raapimista ja mittaamista ja sovittamista todella paljon.
Muutama vinkki veilä Ci-Tikan ansiokkaaseen listaan:
TARKISTAKAA:
- vesikatto huolella, piippujen läpiviennit, jiirikohdat yms. vintiltä päin, onko aluslaudoitus tummunut, kostunut. Pieni kostuminen ei vaarallista, iso vintti tuulettuu, mutta laho/home eri asia
- rossipohja matala, koettakaa tutkailla kissanluukkujen kautta onko aluslaudoitus kunnossa, samalla kannattaa myös tsekata alustan maalaji, onko multaista, hiekkaa, rakennusjätettä yms. Myös haju kertoo jotain, tosin meillä rossipohjassa mullan haju, vaikka pohja ruutikuiva, ompahan sen verran humusta pintamaata mukana...
- talvella voi tarkistaa myös pintamaan vietot, onko talosta poispäin? Talon sijainti? Onko mäellävai montussa? Maaperä, savinen pelto, vai hiekkainen kukkula? Jos matala rossipohja, kannattaa perusta pitää kuivana, sadevesien ohjaus kauemmaksi talosta, mahdolliset salaojat ainakin riskialueille, pintamaan muotoilu.
- tarkistakaa pintakäsittelyjen laatu, jos maalaus huono, ja on maalattu lateksilla tms., niin iso urakka edessä, entäs ikkunat, millä käsitelty? Ohjeita maalityypin tunnistamiseen saa mm. Kailan Talotohtorista. Jos pinnasta löytyy pellavaöljymaalia/keittomaalia, iso plussa.
- jos sisällä pinnassa pinkopahvi, voi piikilä tarkistaa hirsien kuntoa pistokokein, voi sitten myöhemmin tapetoida reiät umpeen. Tarkistettavat kohdat ikkunoiden alta, sellaisilta kohdin seinää, jossa esim. katon valumavedet roiskuneet seinille yms.
Itse etsin vanhaa takoa 5 vuotta, ja hylkäsin monta "potentiaalista". Lopulta löysin nykyisen taloni, kriteerit olivat:
- korkea rossipohja, hyvä tuuletus
- hyvä rakennuspaikka
- ehjä vesikatto
- ei 60-70-luvun remppoja YHTÄÄN!
- alkuperäiset ikkunat, ovet, ulkoverhous, vuorilistat, lattiat, pinkopahvit, uunit ym.
- kovat hirret 99%:sesti (paikattavaa tosin aina on, enemmän tai vähemmän)
Sellainen talo löytyi, ja uskallan sanoa, ettei remontin kustannukset karkaa paljoakaan alkuperäisistä suunnitelmista, monin osin on alittunutkin. Hyvä aihio maksaa itsensä jossain vaiheessa, ei tosin hankintahinnassa! - hirsitaloon muuttaja
Pehku kirjoitti:
Ci-tikan vastauksessa erinomaisia pointteja. Kannattaa mahdollisuuksien mukaan asustella ja miettiä rauhassa kunnostuslinjaa ja toteutusvaihtoehtoja. Suurin riski vanha korjaamisessa usein tuntuu olevan juuri ylikorjaaminen.
Itsellä 100v. vanha yli 250m2 hirsitalo, oli kylmillään yli 20v., joten asumaan ei päässyt, vaan aloitin rempan heti. Tavoitteena päästä asumaan talveksi 2007, eli remppa-aikaa tulee 4-5-vuotta... Rauhassa tehty, mutta parempi näin. Itse kun lähes kaiken tekee, aikaa menee tolkuttomasti. Vanha talon pikantit epäsuoruudet ja vanha rakenteet ja yksityiskohdat teettävät korjatessa pään raapimista ja mittaamista ja sovittamista todella paljon.
Muutama vinkki veilä Ci-Tikan ansiokkaaseen listaan:
TARKISTAKAA:
- vesikatto huolella, piippujen läpiviennit, jiirikohdat yms. vintiltä päin, onko aluslaudoitus tummunut, kostunut. Pieni kostuminen ei vaarallista, iso vintti tuulettuu, mutta laho/home eri asia
- rossipohja matala, koettakaa tutkailla kissanluukkujen kautta onko aluslaudoitus kunnossa, samalla kannattaa myös tsekata alustan maalaji, onko multaista, hiekkaa, rakennusjätettä yms. Myös haju kertoo jotain, tosin meillä rossipohjassa mullan haju, vaikka pohja ruutikuiva, ompahan sen verran humusta pintamaata mukana...
- talvella voi tarkistaa myös pintamaan vietot, onko talosta poispäin? Talon sijainti? Onko mäellävai montussa? Maaperä, savinen pelto, vai hiekkainen kukkula? Jos matala rossipohja, kannattaa perusta pitää kuivana, sadevesien ohjaus kauemmaksi talosta, mahdolliset salaojat ainakin riskialueille, pintamaan muotoilu.
- tarkistakaa pintakäsittelyjen laatu, jos maalaus huono, ja on maalattu lateksilla tms., niin iso urakka edessä, entäs ikkunat, millä käsitelty? Ohjeita maalityypin tunnistamiseen saa mm. Kailan Talotohtorista. Jos pinnasta löytyy pellavaöljymaalia/keittomaalia, iso plussa.
- jos sisällä pinnassa pinkopahvi, voi piikilä tarkistaa hirsien kuntoa pistokokein, voi sitten myöhemmin tapetoida reiät umpeen. Tarkistettavat kohdat ikkunoiden alta, sellaisilta kohdin seinää, jossa esim. katon valumavedet roiskuneet seinille yms.
Itse etsin vanhaa takoa 5 vuotta, ja hylkäsin monta "potentiaalista". Lopulta löysin nykyisen taloni, kriteerit olivat:
- korkea rossipohja, hyvä tuuletus
- hyvä rakennuspaikka
- ehjä vesikatto
- ei 60-70-luvun remppoja YHTÄÄN!
- alkuperäiset ikkunat, ovet, ulkoverhous, vuorilistat, lattiat, pinkopahvit, uunit ym.
- kovat hirret 99%:sesti (paikattavaa tosin aina on, enemmän tai vähemmän)
Sellainen talo löytyi, ja uskallan sanoa, ettei remontin kustannukset karkaa paljoakaan alkuperäisistä suunnitelmista, monin osin on alittunutkin. Hyvä aihio maksaa itsensä jossain vaiheessa, ei tosin hankintahinnassa!arvostamme kovasti käytännön kokemuksiasi.
Kiitos :)
- pula-aho
(itsellä 100v hirsitalo) tuossa (teidän)talossa kun on tuota asuinpinta-alaa noin paljon,niin asumalla ensin talon tois-sijaisissa huoneissa voitte kunnostaa katsomanne varsinaiset asuintilat rauhassa muuttokuntoon,pintaremontit huokolevyillä ja pinkopahvilla ei paljon maksa, ikkunoiden laitto/korjaus on ikävintä ja hidasta itse tehden.
Puulämmitys vaatii niskasta ottoa itseltä ja välillä ei niin tasaiseenkaan lämpötilaan saa totutella.
Päällisinpuolin sanoisin että asumalla vanhassa hirsitalossa, se on jalostava kokemus.- hirsitaloon muuttaja
tuntuu hyvältä kuulla!
- 70v hirsitalo
Itse kans remontoidaan vanhaa taloa.
Makkariin tehtiin 12 millisestä tuulensuojalevystä 2 kerrosta lisäeristeeksi/pinnaksi.
siihen pohjamaali ja pintamaali 2 kerrosta.
Maalilinjalta ja kauppiaalta kyselin ja vinguin tietoa hengittävyydestä.
Vastaukseksi sain että kyllä se maalipinta hengittää tarpeeksi. Onkohan näin?
tai siirtyykö kosteutta tarpeeksi läpi?
Muut seinät paitsi keittiä laitetaan 50mm villa ja lipsilevy / paperitapetti. 150mm hirsi ei tunnu olevan liian lämmin. tosin pelkät ulkoseinää vasten olevat pinnat. sisäseinät jää hirrelle. pinkopahvit poistettiin niiden huonon kunnon takia, ja samalla näki että jirret oli kunnossa.
Oli muuten aika naulojen nyppiminen kun oli 5 kewrrosta pahvia, joka kerros omin nauloin :)
samalla tulee uudet kattolistat ja MMJ:t kulkee listoissa, nurkkalistojen alla alas pistorasioille. taas alla vedot jalkalistoissa.
Kaikki valokatkaisijat langattomilla kytkimillä. Ei nuo pintavedot niin rumia ole mutta aina nätimpi piilossa.
remppaa tehty vuosi ja nyt tulee jo vesi sisälle, tosin ei vielä kytketty minnekkään muuta kun vesipostiin.
Kun joskus tulee sauna/suiohkutila ,tulee CITIKAn mainitsema huon huoneen sisällä ratkaisu museoviraston ohjeilla kunnon ilmanvaihdolla. Näin sen saa vaikka purettu joskus taloa pilaamatta.
WC on lattialautojen päälle 12mm tuulensuojalevy, vesivaneri, lattialämmitys/tasoite/vesieristys/laatat.
Veden sisääntulopiste on wc:ssä joten siksi lattiakaivollinen ratkaisu.
Rossi on korkea joten siellä oli hyvä vetää viemärit.
Onko jossain menty pieleen? - 70V hirsitalo
70v hirsitalo kirjoitti:
Itse kans remontoidaan vanhaa taloa.
Makkariin tehtiin 12 millisestä tuulensuojalevystä 2 kerrosta lisäeristeeksi/pinnaksi.
siihen pohjamaali ja pintamaali 2 kerrosta.
Maalilinjalta ja kauppiaalta kyselin ja vinguin tietoa hengittävyydestä.
Vastaukseksi sain että kyllä se maalipinta hengittää tarpeeksi. Onkohan näin?
tai siirtyykö kosteutta tarpeeksi läpi?
Muut seinät paitsi keittiä laitetaan 50mm villa ja lipsilevy / paperitapetti. 150mm hirsi ei tunnu olevan liian lämmin. tosin pelkät ulkoseinää vasten olevat pinnat. sisäseinät jää hirrelle. pinkopahvit poistettiin niiden huonon kunnon takia, ja samalla näki että jirret oli kunnossa.
Oli muuten aika naulojen nyppiminen kun oli 5 kewrrosta pahvia, joka kerros omin nauloin :)
samalla tulee uudet kattolistat ja MMJ:t kulkee listoissa, nurkkalistojen alla alas pistorasioille. taas alla vedot jalkalistoissa.
Kaikki valokatkaisijat langattomilla kytkimillä. Ei nuo pintavedot niin rumia ole mutta aina nätimpi piilossa.
remppaa tehty vuosi ja nyt tulee jo vesi sisälle, tosin ei vielä kytketty minnekkään muuta kun vesipostiin.
Kun joskus tulee sauna/suiohkutila ,tulee CITIKAn mainitsema huon huoneen sisällä ratkaisu museoviraston ohjeilla kunnon ilmanvaihdolla. Näin sen saa vaikka purettu joskus taloa pilaamatta.
WC on lattialautojen päälle 12mm tuulensuojalevy, vesivaneri, lattialämmitys/tasoite/vesieristys/laatat.
Veden sisääntulopiste on wc:ssä joten siksi lattiakaivollinen ratkaisu.
Rossi on korkea joten siellä oli hyvä vetää viemärit.
Onko jossain menty pieleen?Lämmityksenä meillä nuo 7 pönntöuunia ja tulossaon 4 ilmalämpöpumppua. Näin välttyy vesikiertoisen lämmityksen vaaroilta. vähän rumia noi ilpit on mutta sen kestää.
asuinneliöitä on 160 kun remppa valmis, koko pohjapinta-ala 200 neliötä
- Peter Q.
En puutu muuhun kuin tuohon puulämmitykseen.
Herää vain epäilys, tuon kokoinen talo, neliöitä
200, ja hän on lämmittänyt pelkästään puilla (vanhahko rouvashenkilö)??
Motteja menee varmaankin vuodessa ainakin 30?
huom. huonekorkeudet= paljon lämmitettäviä kuutioita. Puulämmitys riittää varmasti, kunhan on joku joka lämmittää ja puita on riittävästi.
Tähän sopii hyvin hirsitaloasukkaiden käyttämä
sanotaanko nyt vaikka termi; kakluunit "ylilämmitetään" kun on paukkupakkaset.- asema 70v
Juu tämä onkin ollut loma-asuntona ja talvia kylmillään jo kymmenisen vuotta.
on vanha rautatieasema. Viimeinen juna mennyt -81.
vettä ei ole ollut ja muutama sähkölämppäri ollut tiloissa.
Puita menisi varmaan tuo 30 mottia jos akikkia pitöäuisi päällä. ajatuksena lämmittää vuoroin yhtä tai kahta, ilmalämpöpumput levittää lämpöä.
Tässä oli onneksi korkea rossi jossa mahtuu ryömimään. Oli aika isoksi avuksi kun veti viemäriputkia. En viitsinyt alkaa repiä lattialautoja auki. tottakai eristeet on painunut alla mutta olivat hyvässä kinnossa ja kuivia.
Alapohjassa nuo laudat on vähän pehmeitä noin metri - kaksi seinän vieriltä. Myös tukirangoissa on pinta pehmeää mutta alla vielä kovaa puuta. Kuinkahan kauan ol elinaikaa vielä lattian kannatushirsillä?
Nuo ei ilmeisesti kannata muuta kuin nuo eristeet jota alapohjassa 40cm. Pahvi pehmeiden lautojen alla ihan ehjä kuitenkin. Ja kuiva.
- Laitanpa esille
Itselläni on hieman vanhempi jugend-tyylinen hirsitalo, joten näkymystä ja tietoa on jonkin verran.
- Ennen ostamista kuntotarkastus. Etsi hirsirakentamisesta jotain tietävä, voin suositella esim. Karjaalla olevaa rak.liike Oittista, jonka eläkeikää lähentelevä omistaja käy tarkastelemassa vastaavia työkseen. Oittisella on hirsirakentamisesta lienee 50 vuoden kokemus.
- Älkää säikähtäkö vikalistaa jonka saatte tarkastajalta, koska se on käsikirja korjauksiin ja parannuksiin. Vaikka talo olisi uusi, listaa saadaan sivutolkulla.
- Piiput, tulisijat ja hormit näkee tarkastajakin pintapuolisesti, jolloin voitte talon sen suhteen ostaa, mutta nuohoojat tekevät lopullisen paloturvallisuuslausunnon alle satasella, ja tämä on hyvä kirjata myyjän vastuulle korjauksineen jos yllätyksiä tulee.
- Puulämmitys on paras lämmitys ja tottakai se toimii! Se edellyttää kuitenkin paljon työtä, ja miettikää onko teillä voimia tehdä paria tuntia sen eteen päivittäin. Jos tekisin sitä tukevan lisälämmityksen, valitsisin pellettijärjestelmän, joka paitsi ekologinen, myös ylivoimaisesti edullisempi pitkässä (yli vuoden) juoksussa. Jos lämmitätte vain puilla, voitte varautua vuodessa saunoineen 30-50 motin kulutukseen, karkeasti arvioituna. Siitä voitte laskea myös hinnan.
- Rossipohja on paras perusta talolle, ja se lienee palaa rakentamiseen aikanaan, näin uskon. Unohda eristämisessä selluvillat ym. Rossipohjan ja yläpohjan purut (sahajauhoa ja kutterinpurua) tulee vain tarkistaa terveiksi, pöyhiä ja sitten lisätä niitä. Ylivoimainen eriste terveydeltään ja kestävyydeltään. Pöyhittynä ja riittävänä jopa eristää hyvin. Lisäyksessä pitää olla tarkkana, ettei laita liiaksi, muutoin tukitaan mahd. ilmastointiaukkoja. Ilman pitää kiertää. Tiesittehän, että rossipohjassa tulee olla tuuletusaukot kunnossa ja auki? Eli pinta-alasta n. 4 promillea tulee olla reikää rossipohjaan, joka on verkotettu rotilta jne. Nuo aukot tukitaan syksyllä ja avataan keväällä.
- Voitte ilman muuta muuttaa taloon heti jos se on tarkastajan mukaan suht ok! Todennäköisesti on, ellei sitä olla jälkeenpäin eristämällä pilattu! Muistakaa sekin, ettei hirsitaloa saa lisäeristää miten vain. Mitään hengittämätöntä muovia ei saa missään kerroksissa olla, eikä sisäpuolisia eristyksiä mielellään ollenkaan. KAIKEN A JA O on tuo ettette pilaa taloa lisäeristyksillä.
- Samoin kannattaa vakavasti miettiä riittäisikö se pihasauna pesutilaksi, jos muuta ei vielä ole? Jos on, niin eristykset kosteissa tiloissa lattialämmityksineen huippuhyviksi, sekä suihkukaappi turvaamaan vielä lisäksi.
- Vanhat ikkunat ovat hyviä, eikä niitä saisikaan vaihtaa. Ne on tapana talveksi teipata ikkunateipillä pitäviksi saumoistaan. Niiden kunnostus ja sisemmän hyvä tiivistys kannattaa tehdä, mutta vuotavat ikkunat ovat osa toimivaa ilmanvaihtoa. Ihan totta, koska palaessaan polttopuut tarvitsevat korvausilmaa, ja se on "tarkoitettu" toteutuvaksi osin noin.
- Putket tarkastaa tarkastaja myös. Ne on syytä laitattaa uudet, jos tarkastaja kokee aiheelliseksi, mutta ei niillä välttämättä kiire ole, jos vain ehjät ovat. Asumista vanhatkaan putket eivät estä. Sama pätee sähköön.
- Mitään ei tarvitse tarkastusta varten repiä auki. Tarkastaja voi koeporata hirsiä, kurkkia kissanluukuista pohjaan, mennä yläpohjaan jne. Voitte huoletta muuttaa sisään, jos hän on sitä mieltä.
ONNEA MATKAAN! Kaiken kaikkiaan jos olette vanhaa arvostavia ja työtä pelkäämättömiä, tuo on antoisa harrastuksen ja asumisen yhdistelmä. Jos ette, niin harkitkaa jotain muuta.- hirsitaloon muuttaja
kiitos ja kumarrus, kuulosti hyvältä nuo ohjeet. Otetaan vaari neuvoista!
- Ota neuvoista vaari
hirsitaloon muuttaja kirjoitti:
kiitos ja kumarrus, kuulosti hyvältä nuo ohjeet. Otetaan vaari neuvoista!
Vanhaa pitää kunnioittaa, vanha talo ei opi uusille tavoille, eikä sen toimintaperiaatteita sovi muuttaa. Oikein pidettynä se on ikuinen, naapurini talo on rakennetta v 1742. Sitten remontoimalla 20-luvun talo tiiviiksi ja nykyaikaiseksi talo saadaan varmasti pilalle peruuntumattomasti kymmenessä vuodessa.
- vm 1890
Onnittelut hyvästä valinnasta! Meillä on 1890-luvun talo, jota kunnostamme. Asumme nyt 1930-luvun hirsitalossa kunnes saamme tilan päärakennuksen kunnostettua.
Talo ei voi olla kovin huono, mikäli se on kestänyt aikaa lähemmäs sata vuotta. Vaarallisia kohtia ovat 60-90-luvulla tehdyt remontit.
Saitkin jo hyviä vastauksia. Itse olen sitä mieltä, että hirsitalon kunnon voi pitkälle tarkastaa itsekin, mikäli siinä ei ole tehty suuria muutoksia viimeisten vuosikymmenten varrella.
Mikäli läpiviennit katolla, kuten savupiipun juuri on vähän valuttanut, se ei yleensä ole kovin hälyttävää. Pientä lahoakin voi löytyä sielät täältä, sitä ei kannata pelästyä. Meillä oli savupiipun juuri vuotanut. Tuimme vanhat kattovasat ja korjasimme katon. Lahoa ei tarvitse aina edes poistaa. Kuivassa laho ei etene.
Jos löydät osaavan korjausrakentamisen ammattilaisen, käytä ihmeessä hyödyksesi. Meillä on ollut apuna yksi vanhoihin taloihin perehtynyt ammattilainen. Tälläisen voit löytää vaikka www.rakennuskulttuurikeskusherrala.fi tai jostain muualta. - omia kokemuksia
Jos rakennus on betonikivijalalla niin sen alin hirsi on herkempi lahoamaan jos sadevedet ei ohjaudu tippalistoilla ulos. Luonnonkivi kivijalka on yleensä niin epätasainen että hirsi makaa vain pisteittäin sen päällä ja kuivuu paremmin. Sen kunto on helppo testata poralla tai isolla naulalla. Lisäeristystä en laittaisi seiniin koska hyöty on minimaalinen. Perinteisin ja varmin lisäeristys on tuollainen huokolevy ja makulatuuripaperointi. Kipsilevy ei lisäeristä mitään ja koolauksessa pitäisi väli täyttää jollakin esim. pellava jos haluaa sen eristävän. Lattioissa on joskus käytetty turhan lastuista täytettä reuna-alueella ja ilmatiiveys on huono. Täytteitä voi lisätä tai vaihtaa. Selluvillalla on kyllä hyvä ilmatiiveys ja sillä saa vedon hyvin pois mutta pitkäaikaista kokemusta ei oikein ole kuinka mahtaa painua aikaamyöten.
- Hurtta H:ki
Hyviä neuvoja kaivataan täälläkin.
Harkitsen n.80m2 olevan 1800- luvulta olevan mökin ostoa ja ikuisuusprojektin aloitusta. Mökki on ollut n.10v tyhjillään ja joiltain osin päässyt rapistumaan. Kuvista katsoen näyttää kuitenkin seisovan suorassa ja ainoa modernisointi näkyy olevan peltikatto, joka ei sekään ihan uusi.
Lähes koko ikäni 1600-luvulta olevassa talossa asuneena arvostan vanhoja hirsitaloja, enkä halua pilata tätäkään nuorikkoa tekemällä vääriä ratkaisuja.
Perus nikkarointitaidot on hallussa, vaikka nainen onkin kyseessä :-) Isoja raksaprojekteja en kuitenkaan ole tehnyt, ulkopuolelle tehtävä lisäeristys yms. toki onnistuu.
Tutustuttuani eri nettisivuihin aiheesta olen päätynyt pohtimaan seuraavanlaista vaihtoehtoa.
Koska mökki sijaitsee lievästi rinnetontilla, olisi siihen ehkä mahdollista tehdä "alakerta".
Tarvetta tälle olisi sikälikin, että nykyinen kivijalka on liian matala -> alimmat hirsikerrat mädät. Lisäksi mökki aivan kiinni tontin rajassa, olisi hyvä siirtää hieman sisemmäs.
Kuulostaako aivan idiootin touhulta rakentaa uusi kivijalka kellarikerros nykyisen viereen 1/2 maan sisään, jolloin kosteat tilat saisi kokonaan erilleen. Ja sitten siirtää riisuttu kehikko kokonaisena uudelle kivijalalle. Uusia tarvittavat alimmat hirsikerrat, tarvittaessa lisäeristää ulkopuolelta ja uusia ulkoverhouslaudat.
Tämän alakerranhan täytyisi siis olla lähes umpio mökkiin nähden ja hyvin tuuletettu, ettei kosteus missään olosuhteissa pääsisi pällä olevan mökin kimppuun. Kellarikerroksen katon ja vanhan mökin väliin reilu ilmarako (30-50cm) ja rossipohja.
Asumista ei voi aloittaa suoraan, koska muuri niin pahasti halkeillut että käyttökiellossa, eikä sähköllä lämmittäminen tunnu mielekkäältä ratkaisulta. Mökissä ei myöskään tällä hetkellä ole minkäänlaista peseytymismahdollisuutta eikä vesipistettä. Eli tontille pitää myöhemmin rakentaa sauna, kunhan sopiva hirsikasa löytyy.
Nämä kaikki tiedot ovat alustavia, en ole vielä edes nähnyt rakennusta luonnossa, vain valokuvia ja puhelimitse saatuja yksityiskohtia. Olen vasta menossa katsomaan toivottavasti tulevaa kotiani.
Asiallisia kommentteja, neuvoja ja vinkkejä otetaan vastaan täällä tai s.postilla. Kiitos.
powered (at) city (.) fi
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Martinan uusi poikakaveri
Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu2043045Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.
Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva2391580Laita mulle viesti!!
Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus921432- 881332
Vanhemmalle naiselle
alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e431277Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen
No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.1481196Ajattelen sinua tänäkin iltana
Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin121148Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!
"Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze119979Miehelle...
Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät89912Tuntuu liian hankalalta
Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.44783