TUKIMUODOT homesairaille

Eli eipä toimi tuokaan laki tässä maassa. Homesairaana olen piikkinä lähimmäisteni lihassa...

jo vuosia kirjoitti:

Eli eipä toimi tuokaan laki tässä maassa. Homesairaana olen piikkinä lähimmäisteni lihassa...

Olen itsekin ollut yhteydessa kansanedustajiin, ministereihin, Tohtori Pentti Arajärveen (meitä oli useita homesairaita, jotka teimme kyselyn Arajärvelle itselleen), Tasavallan Presidentti Tarja Haloseen. Kiitoskirjeitä on tullut. Ei muuta. Kiitoksilla ei mennä eteenpäin.

Yksi esimerkki Eduskunnasta:

VASTAUS / Mönkäre


Kirjallinen kysymys


KK 256/2004 vp - Tarja Cronberg /vihr

KIRJALLINEN KYSYMYS 256/2004 vp
Työpaikan homeista sairastuneiden toimeentulon järjestäminen


Eduskunnan puhemiehelle


Suomen ammattitautilainsäädännön tarkoituksena on korvata työntekijälle työstä aiheutuneen sairauden seuraukset. Ammattitautiasetuksessa määritellään biologiset altisteet, kuten bakteerit ja homeiden vapauttamat itiöt sekä muut biologiset aktiiviset aineet, ja niiden tyypillisesti aiheuttamina sairauksina homepölykeuhkosairaus (allerginen alveoliitti), homeiden aiheuttama astma, nuha, ODTS (organic dust syndrome; ei allerginen alveoliitti) ja ilmankostuttajakuume. Ammattitautilain mukaan korvataan sairaus, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut työssä esiintyvistä fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista altisteista.

Ammattitautilaki mahdollistaa myös muiden sairauksien korvaamisen homeen aiheuttamina ammattitauteina, jos sairauden voidaan osoittaa todennäköisesti pääasiallisesti aiheutuneen työssä tapahtuneesta homealtistuksesta.

Työturvallisuuslain mukaan työpaikan tulee olla terveellinen ja turvallinen. Kuitenkin maassamme altistuu yhä lisääntyvä määrä ihmisiä rakennusten homeongelmien takia. Tällöin yksilölle tehdään homesairauksien diagnosointi, joka kuitenkin on vaikeaa mm. testiuutteiden vähäisen määrän, työpaikalla tehtävien testien puutteellisen ohjeistuksen ja ammattitautikriteeristön jatkuvan tiukentumisen vuoksi. Usein homeelle altistuneet henkilöt eivät käytännössä saa ammattitautidiagnoosia siitä huolimatta, että oireiden yhteys työpaikalla vallitsevaan homeongelmaan on todennettu.

Kosteus- ja homevauriorakennusten aiheuttamat ammattitaudit voivat johtaa myös pysyvään työkyvyttömyyteen, ellei sairastunut työntekijä tarpeeksi aikaisessa vaiheessa pääse altisteettomiin työtiloihin. Tällöin sairaus ehtii kroonistua, eikä työntekijä voi jatkaa työtään ko. työtiloissa, vaikka ne olisi korjattu. Usein korjaustoimetkin tehdään puutteellisesti pintatyönä. Huolimatta siitä, että etätyö useissa tapauksissa olisi mahdollista, ei työnantajalla monestikaan ole valmiuksia etätyön teettämiseen. Uusien toimitilojen löytäminen vaikeasti homeista sairastuneille henkilöille on vaikeaa ja jopa mahdotonta.

Jos potilaalla ei ole ammattitautidiagnoosia, hän jää sairastuneena korvausjärjestelmien ulkopuolelle, vaikka hänellä on virka- tai työsuhde. Hän on käytännössä työkyvytön ja ilman toimeentuloturvaa. Sairastunut henkilö ei saa korvausta työnantajan vakuutusyhtiöltä, koska ammattitautidiagnoosia ei ole. Työnantaja voi maksaa vapaaehtoista korvausta, mutta siihen ei ole minkäänlaisia lakisääteisiä velvoitteita. Myöskään Kela ei maksa sairauspäivärahaa sillä perusteella, että sairaus aiheutuu rakennuksesta eikä työnantaja ole osoittanut altisteetonta työtilaa.

Työikäinen henkilö jää hyvinvointivaltiossa toimeentuloloukkuun, tilanteeseen, jossa kukaan ei maksa hänelle korvausta. Viranhaltijanakin hän saattaa joutua työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon, vaikka kyse ei suinkaan ole työttömyydestä. Tällaisessa järjestelyssä ammattiliitto voi maksaa työttömyyskorvausta.

Jos sairastunut saa ammattitautidiagnoosin, hänen toimeentulonsa kuuluu työnantajan tapaturmavakuutusyhtiölle. Yleensä vakuutuslaitos korvaa ammattitaudin lääkekulut sekä sairaanhoito- ja kuntoutuskuluja.

Pysyvän tapaturmavakuutuslain mukaisen ammattitautieläkkeen saaminen homeista sairastuneiden kohdalla on vaikeaa ja harvinaista. Ammattitautidiagnoosia Työterveyslaitoksella saa harvoin ensimmäisellä tutkimusjaksolla, mikä tarkoittaa sairastuneen oireilun jatkumista homeisissa työtiloissa useita vuosia, ja sen seurauksena esimerkiksi astma kroonistuu pahoin. Tilanne johtaa työntekijän vaikeaan oireiluun jo pienestäkin homealtistumisesta ja kyvyttömyyteen jatkaa työtään. Vakuutusyhtiö voi maksaa sairauspäivärahaa tai tapaturmaeläkettä ehkä vuoden, mutta yleensä katsoo sen jälkeen työntekijän työkykyiseksi. Työntekijä jää ilman toimeentuloa ja joutuu esimerkiksi työttömäksi työnhakijaksi, työmarkkinatuelle tai toimeentulotuelle. Sairastunut joutuu samanaikaisesti hakeutumaan jatkotutkimuksiin ja hankkimaan lääkäreiden lausuntoja osoittaakseen kykenemättömyytensä työhön. Samalla hänen on laadittava lukuisia valituksia vakuutusjärjestelmän eri valitusasteisiin. Vakuutusyhtiöiden tulkinnat tapaturmavakuutus- tai ammattitautilaista sekä menettelytavat ja korvauskäytännöt estävät ammattitautieläkkeen saamisen.

Homeista vakavasti sairastuneet ovat suomalaisessa yhteiskunnassa yhä suurempi väliinputoajien ryhmä, jonka suhteen lainsäädäntö aivan ilmeisesti on kunnossa, mutta jonka suhteen byrokraattiset käytännöt johtavat ihmiset kohtuuttomiin taisteluihin oikeuksistaan. Hyvinvointiyhteiskunnassa vastuuttoman rakentamisen ja homekorjausten epäonnistumisten seurauksena työntekijä joutuu "taakankantajaksi" menettäen terveytensä ja toimeentulonsa. Pahimmassa tapauksessa sairastunut joutuu hyväksymään itselleen psykiatrisen diagnoosin saadakseen työkyvyttömyyseläkkeen eläkevakuutusyhtiöltä.

Työpaikan kosteusvauriomikrobien aiheuttamaan ammattitautiin sairastuneiden kohdalla tulisi työnantajan tapaturmavakuutusyhtiön olla selkeästi korvausvelvollinen ja työkyvyttömyystilanteessa vastuussa toimeentuloturvasta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että työpaikan homeista sairastuneiden korvauskäytännöt ovat selviä ja niin kattavia, ettei synny tällaista väliiputoajaryhmää ja etteivät yksilöt joudu kohtuuttomasti - vieläpä sairaina ollessaan - käymään oikeustaistelua tilanteissa, joissa heillä käytännössä ei ole toimeentuloa ja

mitä hallitus aikoo tehdä, että työnantajan, Kelan ja vakuutusyhtiöiden välillä löytyy toimiva ja yksilön tilanteen huomioon ottava ratkaisu homeista sairastuneiden toimeentulo-ongelmiin?

Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2004

Tarja Cronberg /vihr

Eduskunnan puhemiehelle


Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja Cronbergin /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 256/2004 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että työpaikan homeista sairastuneiden korvauskäytännöt ovat selviä ja niin kattavia, ettei synny tällaista väliinputoajaryhmää ja etteivät yksilöt joudu kohtuuttomasti - vieläpä sairaina ollessaan - käymään oikeustaistelua tilanteissa, joissa heillä käytännössä ei ole toimeentuloa ja

mitä hallitus aikoo tehdä, että työnantajan, Kelan ja vakuutusyhtiöiden välillä löytyy toimiva ja yksilön tilanteen huomioon ottava ratkaisu homeista sairastuneiden toimeentulo-ongelmiin?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Maamme rakennuskannan kosteus- ja homevaurio-ongelmien laajuus on hallituksen tiedossa. Jopa puolessa työpaikkojen rakennuksista voidaan todetaan kosteusvaurioita. Merkittävässä osassa mukana on myös rakenteiden homevaurioita. Rakennuksissa toimivat työntekijät voivat siten altistua rakenteista peräisin oleville mikrobeille tai niiden aineenvaihduntatuotteille. Myös asuntojen kosteushomeongelma on laaja, minkä vuoksi myös tätä kautta tapahtuva altistus on yleistä. Oireita ja sairauksia voivat aiheuttaa homesienten ja bakteerien itiöt, rihmaston osat tai mikrobien aineenvaihduntatuotteet. Osalla altistuneista kehittyy silmien ja hengitysteiden oireita, jotka ovat pääasiassa ärsytyspohjaisia. Varsinainen homeiden aiheuttama allergia on tutkimusten mukaan harvinaisempi kuin aikaisemmin arveltiin.

Vuosittain todetaan noin 150-200 kosteus- ja homevaurioihin liittyvää ammattitautia. Näistä on noin 100 ammattinuhia, 50-80 ammattiastmoja ja 15-20 homepölykeuhkoja. Eniten näitä ammattitauteja oli vuonna 1998, jonka jälkeen tapausten määrä on vuosittain vähentynyt.

Ammattitautilainsäädännön tarkoituksena on korvata työntekijälle työstä aiheutuneen sairauden seuraukset. Pelkkä oireilu ei riitä korvausperusteeksi, jollei henkilöllä voida todeta mitään sairautta. Ammattitautikorvaus edellyttää, että työn aiheuttaman altistuksen ja sairauden välinen syy-yhteys voidaan osoittaa sekä yleisellä että yksilöllisellä tasolla. Koska yleisen tason syy-yhteyttä kosteushomeiden ja homepölykeuhkosairauden (alveoliitin), astman, nuhan ja ilmankostuttajakuumeen välillä pidetään lääketieteessä selvänä, ammattitautikorvauksen myöntäminen edellyttää ammattitautiasetuksen (1347/1988 ) mukaan ainoastaan riittävän työolosuhteissa tapahtuneen homealtistuksen osoittamista. Lisäksi on poissuljettava työn ulkopuolinen aiheuttaja. Ammattitautilain (1343/1988 ) mukaan homealtistuksen seurauksena voidaan korvata myös muu kuin edellä mainittu sairaus, mikäli yleisellä ja yksilöllisellä tasolla voidaan osoittaa syy-yhteys työssä tapahtuneen altistuksen ja sairauden välillä.

Ammattitautikorvausta ratkaistaessa vakuutuslaitoksen on selvitettävä, onko työntekijä määrällisesti ja laadullisesti altistunut riittävästi epäillylle haitalliselle tekijälle, onko taudinkuva tyypillinen epäillyn tekijän aiheuttajaksi ja onko muut tekijät ja sairaudet suljettu pois. Vakuutuslaitos hankkii aina ennen korvausratkaisun tekemistä työnantajalta ja työntekijältä näiden näkemyksen altistuksen määrästä ja laadusta sekä oireista ja niiden ilmaantumisesta. Näin ollen vaikka hoitava lääkäri olisi kirjannut oireet ja altistustiedot puutteellisesti, ne selvitetään korvauskäsittelyn yhteydessä. Vakuutuslaitoksen on myös arvioitava, ovatko sairauden työperäisyyden selvittämiseksi tehdyt tutkimukset riittävät ja tarvittaessa huolehdittava lisätutkimusten suorittamisesta.

Tapaturmavakuutusjärjestelmä korvaa perustellun ammattitautiepäilyn johdosta tehdyt lääkärintutkimukset ja työolosuhdetietojen hankkimisen riippumatta siitä, todetaanko tutkimusten perusteella ammattitauti. Ammattitaudin epäily on perusteltu, jos työterveyshuoltoon perehtynyt lääkäri epäilee tällaista sairautta ottaen huomioon työntekijän työolosuhdetiedot ja lähettää työntekijän jatkotutkimuksiin. Menettely mahdollistaa tutkimusten jatkamisen niin kauan kuin se on perusteltua.

Ammattitautidiagnoosin asettaminen edellyttää aina yksilökohtaisia altistustutkimuksia, perusteellista oire- ja tautiseurantaa sekä erotusdiagnostisia tutkimuksia. Osa kosteus- ja homevauriorakennuksissa työskenteleville syntyvistä oireista on ärsytyspohjaisia oireita, jotka häviävät, kun altistuminen loppuu. Silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita ei korvata ammattitautina, jollei henkilöllä voida lääketieteellisin perustein todeta niihin liittyvää sairautta. Homealtistuksen aiheuttamaa astmaa epäiltäessä tehdään yleensä altistuskoe, jossa käytetään homevauriorakennusten tyypillisimmin sisältämiä homesieniä. Eri testiuutteiden määrä on toistaiseksirajallinen. Ammattiastman diagnosointi ei kuitenkaan välttämättä edellytä keuhkoputkien altistustestiä, vaan työpaikan altistumistilanteissa ilmenevä hengenahdistus ja ammattitautidiagnoosi voidaan varmentaa luotettavasti myös lääkärin valvonnassa työpaikalla tapahtuvalla puhallustestillä. Työterveyslaitos ja korvauksista päättävä tapaturmavakuutusjärjestelmä pitävät tällaista löydöstä riittävänä. Ammattinuhan osalta altistukseen käytettäviä testiuutteita on käytössä astmatutkimuksia enemmän. Homepölykeuhkodiagnoosi ei sitä vastoin edellytä altistuskokeen tekemistä lainkaan.

Koska ammattitautina korvataan vain työssä tapahtuneen altistumisen aiheuttamat sairaudet, syy-yhteyden selvittäminen edellyttää, että työpaikan altistustekijät selvitetään perusteellisesti sekä tarvittavat altistuskokeet ja muut tutkimukset suoritetaan asiantuntevasti. Vakuutuslääkärin tehtävänä on arvioida, että näistä on asianmukaisesti huolehdittu ennen korvausratkaisun tekemistä. Vakuutuslääkärin on myös tunnettava homesairauksien korvausperiaatteet ja selvitettävä, täyttyvätkö nämä edellytykset suoritettujen tutkimusten perusteella. Maassamme ei ole homesairauksien erikoislääkäreitä. Korkeinta lääketieteellistä asiantuntemusta esillä olevissa asioissa edustavat keuhko- ja allergiasairauksien erikoislääkärit, Työterveyslaitos ja alan erikoisklinikat, jotka tutkivat käytännössä lähes kaikki kosteusvaurioihin liittyvät perustellut ammattitautiepäilytapaukset ennen korvauspäätöksen tekemistä.

Homesairauksien diagnosointia vaikeuttaa osaltaan se, että tapausten yhteydessä usein esiintyviä oireita voi esiintyä myös muissa sairauksissa. Tavanomaisia infektiotauteja, poskiontelotulehduksia ja silmätulehduksia ei korvata ammattitautina.

Vuosien tutkimustyön ja työterveyshuollon koulutuksen ansiosta kosteushomeille altistuneiden työntekijöiden tutkiminen on nykyisin tehokkaampaa ja täsmällisempää kuin vielä viime vuosikymmenen lopussa. Homealtistukseen liittyvien ammattitautien diagnosointimenetelmiä kehitetään koko ajan lisää muun muassa Työterveyslaitoksen toimesta. Lääketieteellinen tieto sairastumisen aiheuttavan homealtistuksen tasosta ja siihen vaikuttavista yksilökohtaisista tekijöistä on merkittävästi parantunut, mutta on edelleen osin puutteellista.

Kosteus- ja homevauriorakennusten aiheuttamat ammattitaudit johtavat harvoin pysyvään työkyvyttömyyteen. Useimmiten oireet lakkaavat altistuksen päätyttyä, ja työntekijä voi jatkaa työtään sellaisissa työtiloissa tai työympäristössä, joissa homealtistusta ei esiinny. Tällöin ei ole enää kysymys vakuutusjärjestelmille kuuluvasta vastuusta, vaan siitä, miten homealtistumisen suhteen voidaan parantaa työympäristön terveellisyyttä. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 1996 teettänyt selvityksen sisäilmaston terveyshaitoista (STM:n työryhmämuisto 1997:25). Siinä suositeltiin muun muassa rakennuksen kosteusvauriohomeiden systemaattista ja perusteellista tutkimista, vaurion laajuuden tarkkaa määrittämistä ja kosteusvaurioon liittyvän mikrobiologisen tilanteen tutkimista asiantuntijalaboratoriossa. Samoin suositeltiin tiloissa toimivien työntekijöiden tutkimista työterveyshuollossa sekä ammattitautia epäiltäessä erikoisasiantuntijan, kuten Työterveyslaitoksen, tutkimusta. Työterveyshuollolle suunnatun koulutuksen ansiosta näin toimitaan myös käytännössä.

Käytännössä ongelmia aiheutuu siitä, ettei homeen aiheuttamaan ammattitautiin sairastunut pysty hoidon ja työpaikalla tehtyjen korjaustoimenpiteidenkään jälkeen palaamaan työpaikalleen oireiden uusiutumisen vuoksi. Uuden työturvallisuuslain (738/2002 ) mukaan työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä huolehdittava työntekijän terveydestä työssä. Työpaikan rakenteiden pitää olla turvalliset ja terveelliset. Altistuminen esimerkiksi terveyttä haittaaville biologisille tekijöille, kuten homeitiöille, on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei niistä aiheudu haittaa työntekijöiden terveydelle. Määräysten noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Märäysten rikkomisesta on säädetty rangaistus.

Mikäli työpaikan korjaustoimenpiteet laiminlyödään, vastuuta ei voida asettaa tapaturmavakuutusjärjestelmälle, jos työntekijä ammattitaudistaan huolimatta pystyisi entiseen työhönsä altisteettomissa työtiloissa. Jos ammattitaudin oireet sen sijaan estävät työn jatkamisen myös altisteettomissa olosuhteissa, voidaan pysyvä ansionmenetyskorvaus maksaa edellyttäen, ettei työntekijää voida kuntouttaa muuhun työhön. Myöskään työ-, kansaneläke- ja sairasvakuutusjärjestelmien etuuksia ei voida jatkaa, jos työhön paluu estyy vain yksittäiseen työpaikkaan liittyvien olosuhteiden vuoksi.

Käytännössä tilanne on erityisen hankala silloin, kun työympäristö korjaustoimenpiteiden jälkeen täyttää työpaikan ilmalle asetetut vaatimukset eikä selvää työympäristöön liittyvää yksittäistä tekijää työntekijän oireilun jatkumiselle voida käytettävissä olevin menetelmin osoittaa. Nykyisin rakennus- ja korjausmenetelmin ei ole mahdollista päästä täysin altisteettomaan ympäristöön, vaan erilaisia mikrobeja, kuten homeita, esiintyy ihmisen normaalissa asuin- ja elinympäristössä.

Myös työ-, kansaneläke ja sairausvakuutusjärjestelmässä etuuksien maksaminen perustuu sairauden, vamman tai vian korvaamiseen. Se edellyttää, että henkilöllä voidaan todeta lääketieteellisin tutkimuksin sairaudeksi määriteltävä tila. Pelkät oireet eivät oikeuta etuuden maksamiseen. Toisin kuin ammattitautikorvausjärjestelmässä, työeläke- ja kansaneläkejärjestelmässä etuuden saaminen ei kuitenkaan edellytä syy-seuraussuhteen osoittamista työn ja sairauden välillä.

Vakuutuslaitosten antamien päätösten lainmukaisuuden tutkiminen kuuluu muutoksenhakuelimille, jotka viime kädessä päätöksellään ratkaisevat korvausasiat. Muutoksenhakuelinten velvollisuutena on valitusta käsitellessään arvioida myös sitä, onko asiassa hankittu selvitys riittävä korvauskysymyksen ratkaisemiseksi. Jos näin ei ole, vakuutuslaitos velvoitetaan hankkimaan tarvittava selvitys ennen asian ratkaisemista.

Koska kosteushomesairauksiin ja niiden diagnosointiin liittyy edelleen ongelmia, sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituksena on hallitusohjelmaan liittyen asettaa vielä kuluvan vuoden aikana työryhmä selvittämään homealtistuksen syy-yhteyttä ammattitauteihin uusimman lääketieteellisen tiedon pohjalta. Selvityksen saatuaan ministeriö harkitsee mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarpeellisuuden.

Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2004

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

jo vuosia kirjoitti:

Eli eipä toimi tuokaan laki tässä maassa. Homesairaana olen piikkinä lähimmäisteni lihassa...

Perustoimeentulotuki on lakisääteinen, subjektiivinen oikeus, jota ei voida keneltäkään sille oikeutetulle evätä. Perustoimeentulotuen osalta viranomaisilla ei ole harkintavaltaa. Toinen asia on sitten se, että tuki on niin pieni, että käytännössä sen varassa on vaikea selvitä. Kymmenet tuhannet (ellei sadatkin) perheet joutuvat kuitenkin elämään sillä, monet vuodesta toiseen.

Liisa/ kirjoitti:

Perustoimeentulotuki on lakisääteinen, subjektiivinen oikeus, jota ei voida keneltäkään sille oikeutetulle evätä. Perustoimeentulotuen osalta viranomaisilla ei ole harkintavaltaa. Toinen asia on sitten se, että tuki on niin pieni, että käytännössä sen varassa on vaikea selvitä. Kymmenet tuhannet (ellei sadatkin) perheet joutuvat kuitenkin elämään sillä, monet vuodesta toiseen.

Lue lisää

Tukimuodot = yhteisellä nimellä sosiaaliturva. Siitä on kirjoitettu täällä aikaisemminkin.

Monet homesairaat eivät ole saaneet edes perustoimeentulotukea. Lakisääteinen sosiaaliturva ei toimi tasapuolisesti homesairaiden kohdalla.

Itse olen yksi esimerkki sosiaalilainsäädännön väliinputoajasta. Työkyvyttömyyteni alkoi tammikuussa 2001 ja olin todella huonossa kunnossa ja työkyvytön. Syksyllä 2001 kävin työkokeilussa ja seurauksena oli taas noin seitsemän viikon kortisonikuuri ja antibioottikuuri.

Kun itsekin siirryin 300 päivän osittain työnantajani/osittani Kelan maksamalta päivärahalta JATTK:n /Julkisten alojen teknisten työttömyyskassa, eli Terveydenhoitajaliiton maksamalle päivärahalle, en saanut kahteen kuukauteen mitään - en edes sitä peruspäivärahaa. Minun piti täyttää tuota työtön-työtön-työtön... kaavaketta neljä viikkoa. Sitten lähetin sen JATTK:lle. Käsittely vei muutaman viikon siellä. Sitten siitä vähennettiin omavastuu ja saamani raha oli niin pieni, etten sillä kyllä kunnon joulua olisi järjestänyt, saatikka maksellut laskujani.

Tammikuussa 2002 ylihoitaja soitti, että tulenko työkokeiluun vai sanonko vapaaehtoisesti itseni irti. Menin työkokeiluun osa 21:lle, joka oli homeessa, vaikka ylihoitaja vakuutti sen olevan homeeton ja puhdas. Kun sairastuin, yritti ylihoitaja saada minun sanoutumaan irti työstäni.

No onneksi edes osasto 21 sain kunnollisen remontin, kun kävin siellä "elävänä indikaattorina" sairastumassa homeesta. Yksi sairaanhoitaja toivotti minut tervetulleeksi "eläväksi indikaattoriksi, kun he kaikki epäilivät, että heilläkin on hometta ja he oireilevat".

Minulle järjestettiin irtisanomisneuvottelu, jossa EN SANONUT ITSEÄNI irti ja minua ei irtisanottu ja sairauslomani jatkui. sairausloma oli voimassa myös, kun minut pakotettiin työkokeiluun homeiselle osasto 21:lle.


Putosin toisen kerran sosiaaliturvan väliinputoajaksi, kun kaaduin OYS:n pihalla helmikuussa 2002, kun tulin sieltä ylihoitajan järjestämästä irtisanomisneuvotteluista. Olkapäästäni repesi rusto ja en voinut olla edes vajaakuntoisena työnhakijana, koska käteni oli noin neljä kuukautta täysin toimintakyvytön.

MONIEN VALITUSTEN ja "runsaan kirjeenvaihdon" jälkeen todettiin tuo työtapaturmaksi ja sain korvauksen heinäkuussa 2002.
- Kela sanoi, ettei maksa, koska kaaduin OYS:n pihalla ja se oli tapaturma.
- OYS ei maksanut palkkaa vaikka olin ollut heidän määräämässään irtisanomisneuvottelussa (en sanonut itseäni irti "vapaaehtoisesti", koska olin sairaslomalla heidän homeensa vuoksi)
- If sanoi, ettei maksa koska olen työtön, enkä työssä
- Sosiaalitoimisto sanoi, ettei maksa, koska kyseessä oli työtapaturma
- EN SIIS KUULUNUT KENENKÄÄN KORVUKSEN PIIRIIN HEIDÄN MIELESTÄÄN.
- jouduin turvautumaan äitini rahalliseen apuun. Yhtiövastike piti maksaa, samoin kaikki muut laskut ja poikani ja omat ruuat.

IF LÄHETTI VIIVÄSTYSTODISTUKSEN, jonka vein Kelalle. IF lupasi maksaa takaisin Kelalle, kun Kela maksaa minulle tapaturman ajalta päivärahaa.
Ilmeisesti Kelan työntekijällä oli kiire tai hän ei osannut lukea, mutta tuolla IF:n viivästystodistuksella ei ollut mitään merkitystä ja Kela ei maksanut.

Tein Kelalle valituksen sosiaaliturvan väliinputoamisestani. Kelan johtaja lähetti ympäripyöreän vastauksen että "he ovat maksaneet kaikki lakisääteiset korvaukset minulle".

Kaksi kertaa olen itse ollut sosiaaliturvan väliinputoajana noin kaksi kuukautta kerrallaan.

En ole ainoa Suomessa !

Kirjoittakaa toisetkin homesairaat vielä tähän omia kokemuksianne !

Tekemässäni opinnäytetyössä (2004) totesin, että homesairaiden sosiaaliturva ei ole oikeudenmukaista ja ei toteudu tasapuolisesti.

Minulla on siis oma kokemus ja 77 homesairaan joukossa olleen monen homesairaan oma kokemus sosiaaliturvan väliinputoamisesta.

hilkkaliisa kirjoitti:

Tukimuodot = yhteisellä nimellä sosiaaliturva. Siitä on kirjoitettu täällä aikaisemminkin.

Monet homesairaat eivät ole saaneet edes perustoimeentulotukea. Lakisääteinen sosiaaliturva ei toimi tasapuolisesti homesairaiden kohdalla.

Itse olen yksi esimerkki sosiaalilainsäädännön väliinputoajasta. Työkyvyttömyyteni alkoi tammikuussa 2001 ja olin todella huonossa kunnossa ja työkyvytön. Syksyllä 2001 kävin työkokeilussa ja seurauksena oli taas noin seitsemän viikon kortisonikuuri ja antibioottikuuri.

Kun itsekin siirryin 300 päivän osittain työnantajani/osittani Kelan maksamalta päivärahalta JATTK:n /Julkisten alojen teknisten työttömyyskassa, eli Terveydenhoitajaliiton maksamalle päivärahalle, en saanut kahteen kuukauteen mitään - en edes sitä peruspäivärahaa. Minun piti täyttää tuota työtön-työtön-työtön... kaavaketta neljä viikkoa. Sitten lähetin sen JATTK:lle. Käsittely vei muutaman viikon siellä. Sitten siitä vähennettiin omavastuu ja saamani raha oli niin pieni, etten sillä kyllä kunnon joulua olisi järjestänyt, saatikka maksellut laskujani.

Tammikuussa 2002 ylihoitaja soitti, että tulenko työkokeiluun vai sanonko vapaaehtoisesti itseni irti. Menin työkokeiluun osa 21:lle, joka oli homeessa, vaikka ylihoitaja vakuutti sen olevan homeeton ja puhdas. Kun sairastuin, yritti ylihoitaja saada minun sanoutumaan irti työstäni.

No onneksi edes osasto 21 sain kunnollisen remontin, kun kävin siellä "elävänä indikaattorina" sairastumassa homeesta. Yksi sairaanhoitaja toivotti minut tervetulleeksi "eläväksi indikaattoriksi, kun he kaikki epäilivät, että heilläkin on hometta ja he oireilevat".

Minulle järjestettiin irtisanomisneuvottelu, jossa EN SANONUT ITSEÄNI irti ja minua ei irtisanottu ja sairauslomani jatkui. sairausloma oli voimassa myös, kun minut pakotettiin työkokeiluun homeiselle osasto 21:lle.


Putosin toisen kerran sosiaaliturvan väliinputoajaksi, kun kaaduin OYS:n pihalla helmikuussa 2002, kun tulin sieltä ylihoitajan järjestämästä irtisanomisneuvotteluista. Olkapäästäni repesi rusto ja en voinut olla edes vajaakuntoisena työnhakijana, koska käteni oli noin neljä kuukautta täysin toimintakyvytön.

MONIEN VALITUSTEN ja "runsaan kirjeenvaihdon" jälkeen todettiin tuo työtapaturmaksi ja sain korvauksen heinäkuussa 2002.
- Kela sanoi, ettei maksa, koska kaaduin OYS:n pihalla ja se oli tapaturma.
- OYS ei maksanut palkkaa vaikka olin ollut heidän määräämässään irtisanomisneuvottelussa (en sanonut itseäni irti "vapaaehtoisesti", koska olin sairaslomalla heidän homeensa vuoksi)
- If sanoi, ettei maksa koska olen työtön, enkä työssä
- Sosiaalitoimisto sanoi, ettei maksa, koska kyseessä oli työtapaturma
- EN SIIS KUULUNUT KENENKÄÄN KORVUKSEN PIIRIIN HEIDÄN MIELESTÄÄN.
- jouduin turvautumaan äitini rahalliseen apuun. Yhtiövastike piti maksaa, samoin kaikki muut laskut ja poikani ja omat ruuat.

IF LÄHETTI VIIVÄSTYSTODISTUKSEN, jonka vein Kelalle. IF lupasi maksaa takaisin Kelalle, kun Kela maksaa minulle tapaturman ajalta päivärahaa.
Ilmeisesti Kelan työntekijällä oli kiire tai hän ei osannut lukea, mutta tuolla IF:n viivästystodistuksella ei ollut mitään merkitystä ja Kela ei maksanut.

Tein Kelalle valituksen sosiaaliturvan väliinputoamisestani. Kelan johtaja lähetti ympäripyöreän vastauksen että "he ovat maksaneet kaikki lakisääteiset korvaukset minulle".

Kaksi kertaa olen itse ollut sosiaaliturvan väliinputoajana noin kaksi kuukautta kerrallaan.

En ole ainoa Suomessa !

Kirjoittakaa toisetkin homesairaat vielä tähän omia kokemuksianne !

Tekemässäni opinnäytetyössä (2004) totesin, että homesairaiden sosiaaliturva ei ole oikeudenmukaista ja ei toteudu tasapuolisesti.

Minulla on siis oma kokemus ja 77 homesairaan joukossa olleen monen homesairaan oma kokemus sosiaaliturvan väliinputoamisesta.

Lue lisää

" Sosiaalitoimisto sanoi, ettei maksa, koska kyseessä oli työtapaturma "

Olet siis hakenut toimeentulotukea ja sosiaalitoimisto on evännyt sen sillä perusteella, että kyseessä oli työtapaturma ? Onko sinulla vielä päätös tallella ? Peruste on täysin lainvastainen ja on käsittämätöntä, jos ovat sellaisen päätöksen uskaltaneet kirjoittaa.

Toimeentulotuki on nimenomaan viimesijainen tukimuoto ja tarkoitettu niille, jotka ovat jääneet muiden sosiaaliturvaverkkojen ulkopuolelle. Se kuuluu kaikille, joiden tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.

kerroit että äitiäsi hoidat.
Ja ettei siellä ole hometta.

työpaikka kirjoitti:

kerroit että äitiäsi hoidat.
Ja ettei siellä ole hometta.

Voin autella 80-v näkövammaista äitiäni niissä asioissa, joissa hän tarvitsee apua. Melko omatoiminen hän on.

Työtä ja työtä !?

Käyn joka päivä hänen luonaan. Käymme yhdessä kaupassa, apteekissa, lääkärissä, näkövammaisten kerhossa, näkövammaisten raamattupiirissä. Itse hän haluaa tehdä ruokaa ja saa tehdä. Luen hänelle televisiosta elokuvia, hänen postinsa, lehtiä ja kun hän kuuntelee näkövammaisten kasetteja ja CD-kirjoja (Daisy-soittimella), kuuntelen niitä hänen kanssaan. Juttelemme paljon. Kuten kirjoitin, nukahdan melkein aina päivälläkin. En ole kyllä työkykyinen ja työkuntoinen, vaikka olen äitini tukena. Missä muussa työpaikassa saisi nukkua päivällä ?

Saanhan tuosta välillä 24 tuntisesta työstä peräti 150 euroa puhtaana käteen. Jos äitini olisi hoidossa jossain laitoksessa, niin varmaan jo päivämaksu olisi enemmän kuin tuo minun "kuukausipalkkani".

Jos tahdot niin sanotaan siten niin, että olen työssä kaiket päivät ja välillä kaiket yöt ja kaiket viikonloput. Tuo työ on rakasta sillä Ihminen, jota hoidan ja autan, on antanut minulle turvallisen ja hyvän lapsuuden. Äitini. Nyt haluan antaa hänelle turvallisen ja hyvän vanhuuden ja autan häntä oman vointini ja voimieni mukaan. Välillä hän hoiti minua ja lapsiani kun olin huonossa kunnossa tai sairaalahoidossa. Onneksi poikani ovat jo aikuisia ja heillä on omat kodit.

Nyt en ole pystynyt auttamaan äitiäni viiteen viikkoon juuri missään raskaissa töissä ja olen itsekin tarvinnut poikani ja ystävieni apua. Olin isossa leikkauksessa ja en saa nostella mitään kiloa painavampaa kuuteen viikkoon.

Voin olla kotonani ja äitini luona, koska näissä tiloissa ei ole hometta. Bussimatkoilla on monesti vaikeuksia, kun "väärän hajuinen" ihminen istuu liian lähelle. Tuolla seurakunnan diakoniakeskuksessa en aina voi olla, jos siellä on ollut ovi auki käytävään, niin siellä haisee home. Onneksi se kerho on vain kahden viikon välein. Jos siellä haisee home, lähden heti pois. Ei siellä aina onneksi ole ollut ovi auki homeiseen kellarikäytävään. Vanhukset kerhossa ovat kivoja ja samoin nuo diakoniatyöntekijät.