Vuoroin vieraissa sanoo vanha sananlaskukin.
Oesch oli tuuraamassa muita ja häntäkin tuurattiin ainakin kerran kesällä 1941.
Taavetti Laatikainen veti 3 päivän kännit 1941 elokuun lopulla ja oli kirjaimellisesti sivussa Viipurin valtauksesta.
Tämä oli alkusoittoa hänen tyrimisten sarjaan, joka huipentui kesän 1944 katastrofiin Kannaksella. Laatikainenhan oli ihan liian varma, ettei mitään suurhyökkäystä ole tulossa ja oli siten pahin tulppa todellisille tiedustelutietojen kululle Päämajan suuntaan.
Kun Talvisodan lopulla siirrettiin Sallan ja Lapin taisteluiden sankari, K. M. Wallenius Viipurinlahdelle, hän alkoi juopottelemaan heti sinne saavuttuaan. Silloin
tilalle määrättiin Oesch ja Wallenius ei saanut enää minkäänlaista tilaisuutta päästä sotimaan. Jatkosotaan se kuulemma tarjoutui mukaan sotamieheksi, mutta lasten kirjailijaksi oli jäätävä...
Jos Nihtilä oli ilmoittanut Laatikaisen juopottelusta ylempiin portaisiin, olisi Laatikaisen ura loppunut lyhyeen ja silloin kenties kesän 1944 tapahtumat suomalaisten kannalta olisi olleet hieman toisenlaiset.
Taavetti Laatikainen, legenda jo eläessään
Martti Sinerma WSOY 1978 ISBN 951-0-08748-3
s. 100-111 Laatikainen määrättiin IV AK:n komentajan, Oesch:n, sijaiseksi.
s. 108 IV AK:n päiväkäsky kertoo, että Laatikainen oli Oesch:n sijaisena 26.-28.8.1941 eli siis 3 vuorokautta.
s. 108 Niiden kolmen vuorokauden aikana Kenraalimajuri Laatikainen olisi voinut elää
ja kokea sotilasuransa korkeimman huipun, mutta niin ei tapahtunut, vaikka asiakirjat kertoivatkin hänen komentaneen IV-AK:aa juuri tuolloin.
Laatikainen veteli siis känniä putkeen 25.8-28.8 ja Valo Nihtilä johti esikuntapäällikkönä IV AK:n sotatoimia.
Erikoinen yhteensattuma muuten on se, että kun Laatikainen tuli Oeschin tilalle -41 ja ryyppäsi
oikein perusteellisesti, niin -44 kesällä taas Oesch kutsuttiin hätiin kun Laatikainen oli muuten "nesteessä".
Oesch sai käskyn Airolta malliin
"Kannaksella on asiat hullusti. Laatikainen on vaikeuksissa. Menet Kannakselle ja otat kaikki joukot siellä komentoosi".
Laatikaista, ei haluttu suoraan syrjäyttää vaan
perustettiin Kannaksen joukkojen komentajan esikunta, jonka johtoon tuli Oesch. Näin Oeschista tuli vuorostaan Laatikaisen esimies.
Silloin Laatikainen ei tainnut enää sortua juopotteluhommiin, ei ainakaan moneksi päiväksi...
Kesällä 1941 Viipurin valtaukseen kähdettäessä Oesch oli niin ylirasitunut, ettei kyennyt enää nukkumaan...
Sinerman kirjassa sanotaan, että operaatiota oli valmisteltu niin kiihkeästi, että hyökkäyksen alettua piti Oesch pistää "lepäämään" ja kun ei oltu varmoja sairauden laadusta, niin tuo Taavetti pistettiin sijaiseksi. No Taavetti sortui siis ryyppäämään, ja Valo Nihtilä
toteutti valmista suunnitelmaa(nsa).
Oesch oli tuuraamassa muita ja häntäkin tuurattiin ainakin kerran kesällä 1941.
Taavetti Laatikainen veti 3 päivän kännit 1941 elokuun lopulla ja oli kirjaimellisesti sivussa Viipurin valtauksesta.
Tämä oli alkusoittoa hänen tyrimisten sarjaan, joka huipentui kesän 1944 katastrofiin Kannaksella. Laatikainenhan oli ihan liian varma, ettei mitään suurhyökkäystä ole tulossa ja oli siten pahin tulppa todellisille tiedustelutietojen kululle Päämajan suuntaan.
Kun Talvisodan lopulla siirrettiin Sallan ja Lapin taisteluiden sankari, K. M. Wallenius Viipurinlahdelle, hän alkoi juopottelemaan heti sinne saavuttuaan. Silloin
tilalle määrättiin Oesch ja Wallenius ei saanut enää minkäänlaista tilaisuutta päästä sotimaan. Jatkosotaan se kuulemma tarjoutui mukaan sotamieheksi, mutta lasten kirjailijaksi oli jäätävä...
Jos Nihtilä oli ilmoittanut Laatikaisen juopottelusta ylempiin portaisiin, olisi Laatikaisen ura loppunut lyhyeen ja silloin kenties kesän 1944 tapahtumat suomalaisten kannalta olisi olleet hieman toisenlaiset.
Taavetti Laatikainen, legenda jo eläessään
Martti Sinerma WSOY 1978 ISBN 951-0-08748-3
s. 100-111 Laatikainen määrättiin IV AK:n komentajan, Oesch:n, sijaiseksi.
s. 108 IV AK:n päiväkäsky kertoo, että Laatikainen oli Oesch:n sijaisena 26.-28.8.1941 eli siis 3 vuorokautta.
s. 108 Niiden kolmen vuorokauden aikana Kenraalimajuri Laatikainen olisi voinut elää
ja kokea sotilasuransa korkeimman huipun, mutta niin ei tapahtunut, vaikka asiakirjat kertoivatkin hänen komentaneen IV-AK:aa juuri tuolloin.
Laatikainen veteli siis känniä putkeen 25.8-28.8 ja Valo Nihtilä johti esikuntapäällikkönä IV AK:n sotatoimia.
Erikoinen yhteensattuma muuten on se, että kun Laatikainen tuli Oeschin tilalle -41 ja ryyppäsi
oikein perusteellisesti, niin -44 kesällä taas Oesch kutsuttiin hätiin kun Laatikainen oli muuten "nesteessä".
Oesch sai käskyn Airolta malliin
"Kannaksella on asiat hullusti. Laatikainen on vaikeuksissa. Menet Kannakselle ja otat kaikki joukot siellä komentoosi".
Laatikaista, ei haluttu suoraan syrjäyttää vaan
perustettiin Kannaksen joukkojen komentajan esikunta, jonka johtoon tuli Oesch. Näin Oeschista tuli vuorostaan Laatikaisen esimies.
Silloin Laatikainen ei tainnut enää sortua juopotteluhommiin, ei ainakaan moneksi päiväksi...
Kesällä 1941 Viipurin valtaukseen kähdettäessä Oesch oli niin ylirasitunut, ettei kyennyt enää nukkumaan...
Sinerman kirjassa sanotaan, että operaatiota oli valmisteltu niin kiihkeästi, että hyökkäyksen alettua piti Oesch pistää "lepäämään" ja kun ei oltu varmoja sairauden laadusta, niin tuo Taavetti pistettiin sijaiseksi. No Taavetti sortui siis ryyppäämään, ja Valo Nihtilä
toteutti valmista suunnitelmaa(nsa).
Vastaukset 1
Vanhimmat
olisi suomalais-saksalaisella sotakoneella oppimista katolisesta koneistosta joka otti karjalan sekä pystytti sen linnan tai sitten vaikka saksalaisesta ritarikunnasta.