Tieteellä on valheellinen maailmankuva.
Ilmeisesti evoluutio-oppi ohjaa kaikkia tieteitä siten, että kaikki tieteet on sovitettava niin, ettei synny ristiriitaa evoluuteorian vaatimiin pitkiin aikajaksoihin. Minä luotin tieteelliseen maailmankuvaan, kunnes havaitsin, ettei se oikein toimi.
Huomasin tieteellisen maailmankuvan järjettömyyden, kun aloin laskea väitettyjä tähtien etäisyyksiä, joiden väitetään olevan jopa satoja tuhansia valovuosia.
Yksi valovuosi tarkoittaa aikaa jonka valo kulkee vuodessa. Silloin sata valovuotta = 100 vuotta. Tähtitiede väittää, että pelkästään linnunratamme olisi noin 100 000 valovuotta halkaisijaltaan, jolloin valon kulkeminen linnun ratamme lävitse kestäisi 100 000 vuotta.
Ihmiskunnan kirjoitettu historia on alle 10 000 vuotta, joten valo ei olisi ennättänyt kulkea edes meidän galasimme läpi koko ihmiskunnan historian aikana. Tieteen väite, kun katsomme avaruuteen katsoisimme muka mijardeja vuosia taakse menneisyyteen. Eli silloihna periaatteessa linnunratamme voi olla jo tuhoutunut, mutta emme havaitse sitä vielä, koska valo ei ole ehtinyt sitä ilmoittaa. Me näemme vain sen, millainen avaruuden tietty kiintopiste oli esim. 500 000 vuotta sitten. Mennään sitten ongelman ytimeen:
Jos mietitään seuraavaksi oman aurinkomme etäisyyttä. Valon kestää tulla auringosta maan päälle noin 8 minuuttia. Voimme nähdä auringon kookkaana tähtenä taivaalla. Nyt jos vertaamme 8 minuuttia vaikkapa yhteen valovuoteen, niin saamme seuraavan tuloksen: 1 AU / 8 min = 65700.
Eli jos sijoittaisimme auringon valovuoden päähän maasta, niin silloin auringon täytyisi olla 65 700 kertaa kauempana kuin nyt, jolloin etäisyys olisi niin suuri, ettei auringon massa eikä teho riitä enää näkymään maan päälle. Tai korkeintaan aurinko voitaisiin havaitaita mitättömän pienenä pisteenä. Vastaavasti, jos minä juoksen taskulamppu kädessä riittävän kauas, niin riittävän kaukana taskunlampun valo ei enää erotu.
Kaukaisimpien tähtien näkyvyyttä maan päälle joudutaankin perustelemaan sillä, että ne ovat jopa miljoona kertaa suurempia kuin näkemämme aurinko, jotta on mahdollista ajatus niiden etäisyydestä. Menee aikamoiseksi kikkailuksi.
Tähtien etäisyys valovuosina on saatanallisen ongelmallinen. Koko ongelman voisi tiivistää seuraavaan kysymykseen:
Millä perusteella voimme nähdä tähtiä valovuosien päässä tai puhumattakaan satojen tuhansien valovuosien päässä, kun oma aurinkommekin on vain 8 valominuutin päässä. Hurjimmat väitteet ovat jopa miljardeja valovuosia.
PS: en ole kreationisti, uskis jne. Olen maalainen ja käytän maalaisjärkeä.
Ilmeisesti evoluutio-oppi ohjaa kaikkia tieteitä siten, että kaikki tieteet on sovitettava niin, ettei synny ristiriitaa evoluuteorian vaatimiin pitkiin aikajaksoihin. Minä luotin tieteelliseen maailmankuvaan, kunnes havaitsin, ettei se oikein toimi.
Huomasin tieteellisen maailmankuvan järjettömyyden, kun aloin laskea väitettyjä tähtien etäisyyksiä, joiden väitetään olevan jopa satoja tuhansia valovuosia.
Yksi valovuosi tarkoittaa aikaa jonka valo kulkee vuodessa. Silloin sata valovuotta = 100 vuotta. Tähtitiede väittää, että pelkästään linnunratamme olisi noin 100 000 valovuotta halkaisijaltaan, jolloin valon kulkeminen linnun ratamme lävitse kestäisi 100 000 vuotta.
Ihmiskunnan kirjoitettu historia on alle 10 000 vuotta, joten valo ei olisi ennättänyt kulkea edes meidän galasimme läpi koko ihmiskunnan historian aikana. Tieteen väite, kun katsomme avaruuteen katsoisimme muka mijardeja vuosia taakse menneisyyteen. Eli silloihna periaatteessa linnunratamme voi olla jo tuhoutunut, mutta emme havaitse sitä vielä, koska valo ei ole ehtinyt sitä ilmoittaa. Me näemme vain sen, millainen avaruuden tietty kiintopiste oli esim. 500 000 vuotta sitten. Mennään sitten ongelman ytimeen:
Jos mietitään seuraavaksi oman aurinkomme etäisyyttä. Valon kestää tulla auringosta maan päälle noin 8 minuuttia. Voimme nähdä auringon kookkaana tähtenä taivaalla. Nyt jos vertaamme 8 minuuttia vaikkapa yhteen valovuoteen, niin saamme seuraavan tuloksen: 1 AU / 8 min = 65700.
Eli jos sijoittaisimme auringon valovuoden päähän maasta, niin silloin auringon täytyisi olla 65 700 kertaa kauempana kuin nyt, jolloin etäisyys olisi niin suuri, ettei auringon massa eikä teho riitä enää näkymään maan päälle. Tai korkeintaan aurinko voitaisiin havaitaita mitättömän pienenä pisteenä. Vastaavasti, jos minä juoksen taskulamppu kädessä riittävän kauas, niin riittävän kaukana taskunlampun valo ei enää erotu.
Kaukaisimpien tähtien näkyvyyttä maan päälle joudutaankin perustelemaan sillä, että ne ovat jopa miljoona kertaa suurempia kuin näkemämme aurinko, jotta on mahdollista ajatus niiden etäisyydestä. Menee aikamoiseksi kikkailuksi.
Tähtien etäisyys valovuosina on saatanallisen ongelmallinen. Koko ongelman voisi tiivistää seuraavaan kysymykseen:
Millä perusteella voimme nähdä tähtiä valovuosien päässä tai puhumattakaan satojen tuhansien valovuosien päässä, kun oma aurinkommekin on vain 8 valominuutin päässä. Hurjimmat väitteet ovat jopa miljardeja valovuosia.
PS: en ole kreationisti, uskis jne. Olen maalainen ja käytän maalaisjärkeä.
Vastaukset 30
Vanhimmat
tai jotain sinne päin. Missä ne sun mielestä on?
se on punasiirtymä.
"Tieteen väite, kun katsomme avaruuteen katsoisimme muka mijardeja vuosia taakse menneisyyteen. Eli silloihna periaatteessa linnunratamme voi olla jo tuhoutunut, mutta emme havaitse sitä vielä, koska valo ei ole ehtinyt sitä ilmoittaa."
Eihän me voitaisi havaita sitä ollenkaan koska olisimme itsekin tuhoutuneet linnunratamme mukana.
Linnunratoja on useita joten periaatteessa tietenkin joku kaukainen voisikin olla tuhoutunut, vaikka omamme onkin jäljellä.
Oma linnunratamme ei ole niin suuri, että katsoisimme miljaardienvuosien päähän,
Jos Aurinko "räjähtäisi" vaikutus maassa tapahtuisi siis 8 minutin päästä.
Jos tähti siis räjähtää miljaardin valovudoen päässä nyt, et sitä siis voi koskaan havaita, koska sen tuhoutuminen näkyisi vasta miljaardinvuoden päästä täällä.
Katsot siis menneisyyteen kun katselet tähtiä, luotaimet katsovat viellä kauemmaksi koska näkevät kauemmaksi, mutta eivät nekään näe avaruus "horisontin" taakse, eli sinne mistä mikään valo tai säteily ei ole ehtinyt viellä niiden havaintolaitteeisiin, siksi maailmankaikkeus ikäänkuin laajenee valon nopeudella.
Siis valovuosi on MATKA, jonka valo kulkee vuodessa. Eli noin 9,46 biljoonaa kilometriä. Nyt voitkin tehdä laskelmasi uudelleen:D
mutta kysyjä ajattelee aivan aiheellisesti valon tehon katoavan riittävän pitkållä matkalla.
jos kerran taskulampun valolla on tietty raja, minne se näkyy, täytyy tähdelläkin olla.
ja kysyjä olettaa ettei auringon kokoisen tähden valo voisi näkyä satojentuhansien valovuosien pååhån.
kuinka tiede selittää ristiriidan?
Tottakai valovuosi on matka. Entä sitten?
"Eli jos sijoittaisimme auringon valovuoden päähän maasta, niin silloin auringon täytyisi olla 65 700 kertaa kauempana kuin nyt, jolloin etäisyys olisi niin suuri, ettei auringon massa eikä teho riitä enää näkymään maan päälle. Tai korkeintaan aurinko voitaisiin havaitaita mitättömän pienenä pisteenä."
Olisiko sinulla esittää valovoimaisuuteen perustuvia laskelmia väitteesi tueksi?
Tarkistin muutaman tähden kirkkaudet, ja hyvin näyttävät sopivan etäisyyksiin. Esim. Proxima Centaurin kirkkaus on 5-12x10^-5 aurinkoa. Ehkäpä silmien tottuminen hämärään sai sinut uskomaan tähtiä kirkkaammaksi kuin mitä ovat?
Tähtien valovoimaisuudesta en löytänyt ainakaan verkosta laskelmia(jostain syystä). Joka tapauksessa esimerkiksi auringon etäisyyden suhde valovuoteen on sama kuin 8 minuutin suhde 365 päivään ja lopulta tulokseksi saadaan tuo se, etta jos aurinko olisi vain yhden valovuoden päässä maasta, niin etäisyys kasvaisi nykyiseen verrattuna 65 700 kertaisesti. En usko että aurinkomme näkyisi enää valovuoden päästä. Joten millä perusteella voimma nähdä tähtiä jopa 100 000 valovuoden päässä?
Tuo olikin tähden reaalinen eikä suhteellinen valovoimaisuus, eikä tähti ole ilmeisesti kunnolla paljain silmin erotettavissa.
Parempi esimerkki on vain hieman Aurinkoa suurempi Alfa Centauri. Sen suhteellinen kirkkaus on 6x10^-5 aurinkoa (tod. kirkkaus 1,5 aurinkoa), kun Auringon kirkkaus samalta etäisyydeltä eli neljän valovuoden päässä olisi n. 4x10^-5 aurinkoa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Alpha_Centauri
niitä "pisteitähän" on yötaivas täysi, niitä sanotaan tähdiksi joka aurinkommekin on.
"Aurinkokuntamme" ainoa tähti.
eli laskit lähimpään Maata oevaan tähteen kun aurinko jätetään pois laskusta näin sivuhuomautuksena.
Eihän noin tyhmiä kukaan tosissaan kirjoittele.
Tarkennatko sitten tyhmällekin, mikä aloituksessa oli niin tyhmää?
ihan kaikki oli tuubaa.Koitapa nyt keksiä parempia trollauksia.
nyt yhtään yrittäkö kiemurrella asiasta. Onhan se nyt esimerkiksi totta, että kun taskulampun kanssa menee tarpeaksi kauas, niin sen valo ei enää erotu. Mitä erillaista siis on taskulampunvalon ja auringonvalon pituuksilla?
Moi !
sinulla on mennyt pahasti puurot ja vellit sekaisin. Usein vähän koulutetut (ja toisinaan jopa koulutetutkin) ihmiset eivät ymmärrä valon fysikaalista luonnetta.
Taskulampun valo käyttätyy juuri samalla tavalla kuin auringostakin tuleva valo. Periaatteessa kuussa sytytetyn taskulampun valo voitaisiin havaita linnunradan laidalla vaikkapa 30000 valovuoden päässä 30000 vuoden kuluttua mikäli mittalaite olisi kyllin herkkä. Jokunen fotoni sinnekkin eksyisi ajan mittaan.
Ajattele vaikkapa valon hiukkasmallia. Taskulamppusi emittoi fotoneja. Fotonit leviävät laajemmalle ja laajemmalle. Mitä pidemmälle mennään sitä vähemmän fotoneja esiintyy pinta-alayksikköä kohti. Jos "fotonisuihku" saataisiin kohdistettua siten ettei se leviä voitaisiin heikkokon valonlähde havaita hyvin kaukana. Parhaiten tässä nykytekniikalla toimii laser-lähetin.
Taskulampun valo siroaa maan pinnalla ilmakehässä joten se ei näy mielivaltaisen kauas. Tyhjiössä asia olisi toisin.
Ei ole olemassa tyhmää kysmystä (mikäli kysyjä on tosissaan eikä trollaamassa). Kysy lisää jos ei selvinnyt.
--
Niinhän se on, että näemmekin vain ne suurimmat tähdet. Ja hyvällä kaukoputkella näkyvät pienemmätkin, näkyisi aurinkokin sinne tuhansien valovuosien päähän, eikös? Kyse on vain siitä, että mitä kauempaa tähteä katsoo, sitä pienemmältä siitä tuleva valonsäde näyttää. JOssakin pisteessä ollaan niin kaukana, että silmä ei enää kykene erottamaan tuota pientä sädettä ja kohde katoaa näkyvistä. Kohde kuitenkin näkyy suurennusvälineellä(kaukoputki, kiikari). Mitä parempaa suurennusta kaukoputkessa käyttää, sitä kauempana olevia kohteita voi erottaa. Eli se on vain optiikkaa!
Kyllä se taskulamppukin kaukana pimeässä näkyy paremmin kun sitä kiikarilla katsoo:D
että miljardien valovuosien päästä havainnoimme lähinnä muita galakseja, ei yksittäisiä tähtiä poislukien tietysti supernovat.
Laskeskelimpa huvikseni tuossa miten kirkkaalta aurinko noin maalaisjärjellä näyttää.(Taino käytännössä koko auringon energiansäteily jos aurinko sijaitsisi 1 valovuoden päässä maasta. Niin käytännössä tuon uudelleen sijoitellun auringon tehomäärä olisi noin 1/4W per neliömetri. Eli jos oikein kovasti haluaa testata niin hanki jostakin vaikka 0.1W valonlähde, mene siivouskomeroon, kaikki valot pois ja tuuppaa katkasiasta virta päälle. Jos et näe valoa niin et luultavasti näe aurinkoa valovuoden päästä. Jos tämä myös käy toteen niin suosittelen aikaa optikolle.
Alani ei ole optiikkä, tähtitiede, tai edes geometria. Käytin vain maalaisjärkeä.
No himputti, siinähän on laskuvirhe, menee hetki kun korjaan.
Jos nyt menisi edes sinne päin. Äskeinen luku tuntuikin hieman liian suurelta ja ilman itsekritiikkiä sen tuohon liimasin. Kokonaisenergiateho maapallolle normitilanteessa 1383W. Teho 1ly päästä 1/~4000000000. Eli vähän enemmän sinne päin. Selkeästi tuo vielä paljain silmin näkyy.
NO nythän me puhuttiin vasta auringon sijoittamisesta valovuoden päähän ja minä olin sitä mieltä, ettei aurinko erotu niin kaukaa. Sinä meinasit laskukaavoinesi, että kyllä se voi näkyä pikkuruisen pienenä pisteenä? ...no mene ja tiedä, mutta yksi valovuosi on vielä pikkuruinen mitta niissä mittasuhteissa, mitä tähtitiede vaatii ja hölisee.
Kun puhutaan tähdistä ja tähtien välisistä etäisyyksistä puhutaan satojen tuhansien valovuosien etäisyyksistä. Pelkästään oma linnunratamme pitäisi olla liki 100 000 valovuotta leveä, joten meidän ei tarvitse siirtyä vielä edes galaksistamme ulos ja mittasuhteet jo ovat noin älyttömiä.
Kysymys on siis edellen voimassa:
Millä helvetin perusteella tähdet voivat näkyä tuhansien valovuosien päästä, jos oma aurinkommekaan tuskin näkyisi edes yhden valovuoden päästä?
No miten tähtitiede on ongelman ratkaissut? Niin, että kasvatetaan tähden kokoa 100 miljoonaa kertaa suuremmaksi kuin meidän aurinko. Yksinkertaista, mutta ei mene läpi!
"No miten tähtitiede on ongelman ratkaissut? Niin, että kasvatetaan tähden kokoa 100 miljoonaa kertaa suuremmaksi kuin meidän aurinko. Yksinkertaista, mutta ei mene läpi!"
Tuon olet keksinyt kyllä ihan itse. Suurin tunnetuin tähti nimeltä Pistoolitähti on massaltaan 150-kertainen aurinkoon verrattuna, mutta sen kirkkaus on 10 000 000-kertainen. Nuo kaksi suuretta kun eivät korreloi keskenään lineaarisesti.
Linnunradassa on luokkaa 100 biljoonaa tähteä, joten tuhansien tähtien (tarpeeksi kirkkaita ja tarpeeksi lähellä) näkyminen paljaalla silmällä ei liene mitenkään ihmeellistä, vai kuinka?
Tähän mennessä sinä et ole antanut mitään faktatietoa väitteidesi tueksi vaan olet sortunut inttämiseen. Et ole edes onnistunut perustelemaan seuraavaan kysymykseesi sisältyvää väitettä:
"Millä helvetin perusteella tähdet voivat näkyä tuhansien valovuosien päästä, jos oma aurinkommekaan tuskin näkyisi edes yhden valovuoden päästä?"
Sinulle vastattiin jo, että Auringon kokoinen tähti nimeltä Proxima Centauri näkyy 4 valovuoden päästä, ja sen kirkkaus vastaa saman matkan päässä olevaa aurinkoa, joten aurinko näkyisi valovuoden etäisyydeltä vallan hyvin. Etsi vaikka itse faktatietoa tähtien kirkkaudesta jos et muita usko, niin huomaat olevasi väärässä.
Oletko ikinä kuullut trigonometriasta? Sitä opetettiin peruskoulussa.
Trigonometrian avulla voidaan laskea tähtien etäisyys n. 150 valovuoden etäisyydelle saakka.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Trigonometria
http://fi.wikipedia.org/wiki/Parallaksi
Muita mittausmenetelmiä ovat esim. fotometria ja punasiirtymä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fotometria_(tähtitiede)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Punasiirtymä
Ettei olisi vain Viidestoista yö kyseessä.
*Silmissäni orpo katse lapsen eksyneen
Rakkautesi jäljet vihloo rintaa.
Käy pimeys päälle lailla pommikonelaivueen
Ja minä kun en koskaan kysy hintaa
Viidestoista yö taas saapuu painajaisineen
ja kaikki paitsi elämä on turhaa.
Aina oikein uskoa ei jaksa ihmiseen
kun ihmiskunta tekee itsemurhaa
*Sun kanssas katson maailmaa ja samaa unta nään
Kuin hullu huudan rakkauteni perään!
Sun kainaloosi käperryn ja jos sallit yöksi jään
Ja kun aamu on en tiedä missä herään
*Käy tuuli läpi pääni etelästä pohjoiseen
oon yksin ajatusten raunioilla.
Ikuisesti kolisevat sanat tyhjyyteen
on jälleen tuskan viitta hartioilla
*Sun kanssas...
*Viidestoista yö se saapuu aina uudelleen
taas huomaan kahden viikon unohtuneen
Jäi iholleni hiekkaa rannan autioituneen
voi olla että vihdoin pääsen uneen
Sun kanssas...
Huomannet, että Aurinko on erittäin kirkas ja iso. Tähdet ovat neulanpistoja taivaalla. Parhaissa olosuhteissa näkyy molemmilla pallonpuoliskoilla yhteensä n. 6000 tähteä, vaikka jo Linnunradassa on 500 miljardia tähteä. Niin että olet oikeassa siinä, että kaukana olevat tähdet eivät näy. Lue jokin tähtitieteen perusteos tai katso hakusanoja näennäinen magnitudi ja absoluuttinen magnitudi.
Selvä nääs. Täytyypä tutustua aiheeseen enemmän, niin tiedän perustaa lopulliset johtopäätökset varmemmin.