Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Vuosi

    Tänään tulee vuosi, sisareni kuolemasta. Ikävä ja kaipaus on suuri. Kuinkahan tästä selviää, kun voimat on vähissä, eikä jaksa enää itkeäkään....
    3585
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    Ei se ikävä lopu koskaan. Mutta ihminen unohtaa tai ei unohda, mutta sitä läheistä ei ajattele jatkuvasti enää. Ajan myötä helpottaa hieman..

    Äänestä

    • Kuinka voisin unohtaa? Rakas poikani (19v)teki itsemurhan 30.6.2006, enkä tiedä miten tästä selviän. Välillä päivät on yhtä tuskaa, välillä jos on hetki, etten ajattele häntä, niin sitten heti syyllisyys hyökkää päälle, että "joko nyt jo unohdit; huono äiti!" Olenko menossa sekaisin?
      Nuo hyvin pienet hetket, jolloin ajatus on muualla...tuntuu, että ehkä elämä jatkuu sittenkin...mutta tuo syyllisyys...miten oman rakkaan lapsen voi unohtaa...en tiedä onko se helpotus jos voi unohtaa, vai miten tässä käy?
      Eräs lapsensa menettänyt äiti sanoi minulle, että "ei elämä ole enää ikinä niinkuin ennen", mitä se tarkoittaa? Enkö koe enää ikinä sitä iloa mitä koin poikani eläessä? Enkö saa olla enää ikinä niin huolettoman onnellinen ja iloinen? Onko takaraivossa jatkuvasti tämä paha mieli niin, ettei voi nauttia enää elämästään koskaan? Miten minun käy? Välillä haluaisin niin kuolla pois itsekin..

      Äänestä

    menetit Rakkaan sisaresi.
    Sinulle voin sanoa, että ikävä ei lopu koskaan mutta suru hellittää ja opit elämään asian kanssa.
    Osaatko ajatella, että sitten joskus, kun sinun aikasi täältä koittaa pois, saat jällen olla yhdessä sisaresi kanssa?
    Minua ainakin on helpottanut, sillä olen menettänyt liian monta nuorta ihmistä ympäriltäni, sekä oman RAKKAAN mummuni ja monta muuta.
    Elämä jatkuu, eri olomuodossa.
    Siunausta ja paljon voimia sinulle toivottelen !!!

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Ikävä kirjoitti:

    Tänään tulee vuosi, sisareni kuolemasta. Ikävä ja kaipaus on suuri. Kuinkahan tästä selviää, kun voimat on vähissä, eikä jaksa enää itkeäkään....

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu