Mitäpä sanotte välimuotofossiileista? kehitysopin mukaánhan monet lajit kehittyvät vaiheittain (Kala-matelija-lintu "karkea esimerkki")Mutta miksi vain kyseisestä liskolinnusta on löydetty näitä välimuotofossiileja, eikä muista lajeista.. eiks se sano jotain kehitysopin teoriasta.
missä välimuotofossiilit??
kressu
10824
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
"Mutta miksi vain kyseisestä liskolinnusta on löydetty näitä välimuotofossiileja, eikä muista lajeista.."
Olet väärässä.
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_transitional_fossils
Tuolta löytyy listattuna 45 tunnettua välimuotofossiilia.
se sanoo sen, että kehitysteoriaan täytyy vain uskoa.
Mitä vahvempi usko, sitä kiihkeämpi evolutionisti.
Valheellinen väite niiden puuttumisesta perustuu kreationistien dogmiin, jonka mukaan välimuotofossiileja ei ole koska välimuotoja ei ole, ja välimuotoja ei ole koska jumala ei sellaisia luonut. Tämä on osoitettu silkaksi valehteluksi varmaan sadat kerrat, mutta siitä huolimatta se putkahtaa vaikka nyt tälla palstalla esiin tuon tuostakn. Välimuotofossiileja kuitenkin tunnetaan lukuisia. Tuon jo esitetyn Wikipediasn listan lisksi englanninkielinen hyvä perusesitys aiheesta löytyy Talkoriginsistakin: http://www.talkorigins.org/faqs/faq-transitional.html (teksti on kirjoitettu 1997. Sen jälkeen on toki tehty uusiakin löytöjä).
Sinänsä on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että vain murto-osasta koskaan eläneitä eläimiä ylipäätään on yhtään mitään fossiileja, eräiden arvioiden mukaan vain parista prosentista olemassa olleita lajeja on löytynyt mitään jäänteitä.
Mutta välimuotoja etsiskeltäessä ei tarvitse edes tyytyä fossiileihin, välimuotolajeja kun elää tänä päivänäkin. Yksi tunnetuimmista on vesinokkaeläin, http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesinokkaeläin . (Kun ensimmäiset versinokkaeläinten ruumiit aikanaan tuotiin Eurooppaan, niitä pidettiin yleisesti väärennöksinä. Noh, nykyään niitä voi mennä jokainen ihan itse katsomaan Australiaan ja Tasmaniaan.)
Viimeksi muutama viikko sitten toin esiin tämän vesinokkaeläimen kun joku välimuotoja kyseli. Kysyjä hiljeni, mutta näköjään uusia riittää. Nyt kun sinulle nimimerkki "kressu" on esitetty Wikipedian lista, kattava artikkeli välimuodoista ja lisäksi esitelty aivan ihka eläväkin välimuoto, niin olet saanut vastauksen kysymyksiisi. Toivottavasti et enää sitä esitä väitteitä, ettei välimuotofossiileja olisi löydetty.
En jaksa alkaa etsimään vanhoja kirjoituksia vesinokkaeläimistä. Mutta eräs asia askarruttaa ja kun on olemassa näinkin hyvä olemassaoleva eläin kuin vesinokkaeläin, niin asiaa on varmaan tutkittu jo paljon. Kysymys:
Mistä eläinlajista mihin eläinlajiin vesinokkaeläin on kehittymässä?
Mistä tämän tietää? Voiko kehitys kulkea molempiin suuntiin? Jääkö välimaastoon paljonkin jengiä hillumaan?
> En jaksa alkaa etsimään vanhoja kirjoituksia vesinokkaeläimistä.
No en minäkään.
> Kysymys:
> Mistä eläinlajista mihin eläinlajiin vesinokkaeläin on kehittymässä?
Vesinokkaeläin on kehittymässä edeltäjistään mahdollisiin seuraajiinsa, tai kenties jäämässä paikoilleen, mikäli on elinympäristöönsä hyvin sopeutunut. Ennustaminen on vaikeaa - ja tulevaisuuden ennustaminen eritoten - joten seuraajista on paha sanoa mitään. Evoluution yleisin lopputulos on kuitenkin sukupuutto. Nokkaeläinten lahko on pieni (siihen kuuluu vain kolme lajia) mutta varmaan vesinokkaeläimenkin edeltäjistä on jonkinlaisia löytöjä tehty. Siitä vain asiaa selvittämään.
Olennaista on kuitenkin on, että vesinokkaeläin on todellinen ja elävä esimerkki eläimestä, joissa on selkeitä piirteitä kahdesta eri "perusryhmästä", matelijoista ja nisäkkäistä. Kreationistien mukaan tällaista eläintä ei voi olla olemassa. Vesinokkaeläimet kuitenkin haistattavat pitkät tämän maailman Leisoloille ja Reinikaisille ja uiskentelevat kaikessa rauhassa hyönteisiä ja matoja napsien autuaan tietämättömänä siitä, että nimen omaan kreationistien mielestä niitä ei voi olla olemassa.
Sinänsä on melko lailla huvittavaa, että joskus näkee kreationistien käyttävän vesinokkaeläintä todistellakseen lajinmäärityksen vaikeutta (mihin se hyvin sopiikin) vaikka koko eläimen olemassaolo osoittaa rankasti perusryhmä-ajattelun (johon kreationistinen taksonomia perustuu) virheellisyyden. "He tekevät sen itse..."
> Mistä tämän tietää?
Ei sitä tiedetäkään.
> Voiko kehitys kulkea molempiin suuntiin?
Kehitys kulkee paremman sopeutumisen suuntaan. Olosuhteiden vaihdellessa suuntakin vaihtuu. Usein monetkin eri kehityssuunnat edesauttavat sopeutumista (kuten tuo silmä. Eläinkunnassa tunnataan kymmeniä erilaisia silmäkonstruktioita). Tällöin sattumallakin voi olla osuutensa kehityksen suunnassa.
> Jääkö välimaastoon paljonkin jengiä hillumaan?
Varmaan. Vesinokkaeläinkin on jäänyt.
"Kehitys kulkee paremman sopeutumisen suuntaan."
Tein mielessäni ajatuskokeen. Ajattelin mielessäni populaation parhaiten sopeutumeita yksilöitä. Nämä jäävät lisääntyvät todennäköisemmin kuin muut. Mutaatio aiheuttaa muutoksia jälkeläisissä. Jos muutos tuottaa huonommin sopeutuvia yksilöitä, niin se ei haittaa näitä parhaiten sopeutuneita.
Mutta, jos mutaatio tuottaa sattumalta ympäristöönsä paremmin sopeutuneita yksilöitä, niin nämä uudet yksilöt ovat sitten niitä ympäristöönsä parhaiten sopeutuneita.
Nämä jäävät lisääntyvät todennäköisemmin kuin muut ... .
Tämä asia tuntuu selvältä. En tiedä kuinka pitkälle tämä mekanismi riittää selittämään kaikkia eliöihin liittyviä asioita.
"Kehitys kulkee paremman sopeutumisen suuntaan."
Tein mielessäni ajatuskokeen. Ajattelin mielessäni populaation parhaiten sopeutumeita yksilöitä. Nämä jäävät lisääntyvät todennäköisemmin kuin muut. Mutaatio aiheuttaa muutoksia jälkeläisissä. Jos muutos tuottaa huonommin sopeutuvia yksilöitä, niin se ei haittaa näitä parhaiten sopeutuneita.
Mutta, jos mutaatio tuottaa sattumalta ympäristöönsä paremmin sopeutuneita yksilöitä, niin nämä uudet yksilöt ovat sitten niitä ympäristöönsä parhaiten sopeutuneita.
Nämä jäävät lisääntyvät todennäköisemmin kuin muut ... .
Tämä asia tuntuu selvältä. En tiedä kuinka pitkälle tämä mekanismi riittää selittämään kaikkia eliöihin liittyviä asioita.
Vesinokkaeläin todistaa, että ankat ja majavat ovat HYVIN läheistä sukua toisilleen. Ja jopa sen, että ankat ja majavat voivat pariutua ja tuottaa jälkeläisiä.
Kumpi näistä eläimistä, ankka vain majava, on myrkyllinen? Vesinokkaeläin nimittäin on.
Kvasinokkaeläin puolestaan todistaa, että evoluutio voi myös taantua. Kirjoitustaito vielä on mutta ajajttelukyky on jo mennyt.