"Ei kyllä silmää miellytä tuossa pöydälläni olevan E.G.Whiten kirjan lukeminen.
Niin paljon siinä on sellaista asioiden värittämistä, joka sortaa Raamattua.
Näin Ellen kirjoittaa pötyä Mooseksen lapsuudesta;!
Mooses joutui pois lapuudenkotinsa suojaavasta hoidosta nuorempana kuin Joosef ja Daniel. Kuitenkin hänen elämäänsä muovasivat samat voimat kuin näidenkin. Vain kaksitoista vuotta hän vietti hebrealaisten sukulaistensa luona, mutta näiden vuosina laskettiin hänen suuruutensa perusta. Sen laski varsin vähän tunnetun naisen KÄSI.
Jookebed oli aviovaimo ja orja. Hänen osansa elämässä oli vaatimaton ja taakkansa raskas. Mutta Nasaretin Mariaa lukuunottamatta maailma ei ole kenenkään muun naisen kautta saanut suurempaa siunausta. Tietäen lapsensa joutuvan pian pois hänen hoidostaan sellaisten valvontaan, jotka eivät tunteneet Jumalaa, hän sitä vakavammin pyrki yhdistämään lapsensa sielun taivaaseen. Hän koetti juurruttaa Mooseksen sydämeen rakkautta ja uskollisuutta Jumalaa kohtaan. Uskollisesti hän suoritti tämän työn. Mikään myöhempi vaikutus ei saanut Moosesta luopumaan äitinsä opetuksesta pääsisällyksenä ja hänen elämänsä ohjeena.""
Ja vain tämän verran asiasta on kerrottu Raamatussa;"TOINEN MOOSEKSEN KIRJA, EXODUS 2
1. Niin eräs mies, joka oli Leevin sukua, meni ja nai leeviläisen
neidon.
2. Ja vaimo tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Ja kun hän näki, että se oli ihana lapsi, salasi hän sitä kolme kuukautta.
3. Mutta kun hän ei voinut sitä enää salata, otti hän kaisla-arkun, siveli sen maapihkalla ja piellä, pani lapsen siihen ja laski sen kaislikkoon Niilivirran rantaan.
4. Ja lapsen sisar asettui taammaksi nähdäksensä, mitä hänelle tapahtuisi.
5. Silloin faraon tytär tuli alas peseytymään virrassa, ja hänen seuranaisensa kävelivät virran rannalla; ja kun hän näki arkun kaislikossa, lähetti hän palvelijattarensa ja otatti sen ylös.
6. Ja kun hän avasi sen, näki hän lapsen; ja katso, siinä oli poikanen, joka itki. Niin hänen tuli sitä sääli, ja hän sanoi: "Tämä on hebrealaisten lapsia".
7. Niin lapsen sisar sanoi faraon tyttärelle: "Menenkö kutsumaan sinulle hebrealaisen imettäjän, joka voi imettää sen lapsen sinulle?"
8. Faraon tytär vastasi hänelle: "Mene!" Niin tyttö meni ja kutsui lapsen äidin.
9. Ja faraon tytär sanoi hänelle: "Ota tämä lapsi ja imetä se minulle, niin minä maksan sinulle siitä palkan". Ja vaimo otti lapsen ja imetti sen.
10. Mutta kun lapsi oli kasvanut, toi hän sen faraon tyttärelle, ja tämä otti sen pojaksensa ja antoi hänelle nimen Mooses, sillä hän sanoi: "Minä olen vetänyt hänet ylös vedestä".
11. Ja tapahtui niihin aikoihin, kun Mooses oli kasvanut suureksi, että hän meni veljiensä luo ja näki heidän raskaan työnsä. Ja hän näki egyptiläisen miehen lyövän hebrealaista miestä, erästä hänen veljistään.
12. Silloin hän katseli ympärillensä joka taholle, ja kun hän näki, ettei ketään ollut läheisyydessä, löi hän egyptiläisen kuoliaaksi ja kätki hänet hiekkaan.
13. Ja hän meni toisena päivänä ulos ja näki kaksi hebrealaista miestä tappelemassa keskenään; ja hän sanoi syylliselle: "Miksi lyöt toveriasi?"
14. Tämä vastasi: "Kuka on asettanut sinut meidän päämieheksemme ja tuomariksemme? Aiotko tappaa minutkin, niinkuin tapoit egyptiläisen?" Silloin Mooses peljästyi ja ajatteli: "Se on siis tullut ilmi".
Jokainen voi todeta saman!
Ellen on kertonut omaa sepitystään ohi Raamatun.
Hän tahtoo esiintyä pyhempänä kuin hän onkaan, ja syyllistyy alhaiseen Raamatun kerronnan täydentämiseen ilman yhtään todistettavaa lähdettä.
Tuokin kerronta, josta otin katkelman, jatkuu jos mahdollista vieläkin ällöttävämpänä Ellenin sepityksenä. Mikä ihmeen vimma hänellä oli kerronnallaan muuttaa meidän Raamatusta saamaamme käsitystä, kun hän jättää kaikki kielteiset Raamatussa kerrotut asiat pois Mooseksekin kohdalla.
Näillä asioilla joita Raamattu kertoo, on kaikilla oma tarkoituksensa Jumalan sanan ymmärtämisen lähtökohtana, mutta Ellen G.Whitellä ei ole mitään opetusta Jumalalta meitä varten tuossakaan kertomisessaan.
Todella häikäilemätöntä, vaikka onkin näennäisesti "pyhää"."
Niin paljon siinä on sellaista asioiden värittämistä, joka sortaa Raamattua.
Näin Ellen kirjoittaa pötyä Mooseksen lapsuudesta;!
Mooses joutui pois lapuudenkotinsa suojaavasta hoidosta nuorempana kuin Joosef ja Daniel. Kuitenkin hänen elämäänsä muovasivat samat voimat kuin näidenkin. Vain kaksitoista vuotta hän vietti hebrealaisten sukulaistensa luona, mutta näiden vuosina laskettiin hänen suuruutensa perusta. Sen laski varsin vähän tunnetun naisen KÄSI.
Jookebed oli aviovaimo ja orja. Hänen osansa elämässä oli vaatimaton ja taakkansa raskas. Mutta Nasaretin Mariaa lukuunottamatta maailma ei ole kenenkään muun naisen kautta saanut suurempaa siunausta. Tietäen lapsensa joutuvan pian pois hänen hoidostaan sellaisten valvontaan, jotka eivät tunteneet Jumalaa, hän sitä vakavammin pyrki yhdistämään lapsensa sielun taivaaseen. Hän koetti juurruttaa Mooseksen sydämeen rakkautta ja uskollisuutta Jumalaa kohtaan. Uskollisesti hän suoritti tämän työn. Mikään myöhempi vaikutus ei saanut Moosesta luopumaan äitinsä opetuksesta pääsisällyksenä ja hänen elämänsä ohjeena.""
Ja vain tämän verran asiasta on kerrottu Raamatussa;"TOINEN MOOSEKSEN KIRJA, EXODUS 2
1. Niin eräs mies, joka oli Leevin sukua, meni ja nai leeviläisen
neidon.
2. Ja vaimo tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Ja kun hän näki, että se oli ihana lapsi, salasi hän sitä kolme kuukautta.
3. Mutta kun hän ei voinut sitä enää salata, otti hän kaisla-arkun, siveli sen maapihkalla ja piellä, pani lapsen siihen ja laski sen kaislikkoon Niilivirran rantaan.
4. Ja lapsen sisar asettui taammaksi nähdäksensä, mitä hänelle tapahtuisi.
5. Silloin faraon tytär tuli alas peseytymään virrassa, ja hänen seuranaisensa kävelivät virran rannalla; ja kun hän näki arkun kaislikossa, lähetti hän palvelijattarensa ja otatti sen ylös.
6. Ja kun hän avasi sen, näki hän lapsen; ja katso, siinä oli poikanen, joka itki. Niin hänen tuli sitä sääli, ja hän sanoi: "Tämä on hebrealaisten lapsia".
7. Niin lapsen sisar sanoi faraon tyttärelle: "Menenkö kutsumaan sinulle hebrealaisen imettäjän, joka voi imettää sen lapsen sinulle?"
8. Faraon tytär vastasi hänelle: "Mene!" Niin tyttö meni ja kutsui lapsen äidin.
9. Ja faraon tytär sanoi hänelle: "Ota tämä lapsi ja imetä se minulle, niin minä maksan sinulle siitä palkan". Ja vaimo otti lapsen ja imetti sen.
10. Mutta kun lapsi oli kasvanut, toi hän sen faraon tyttärelle, ja tämä otti sen pojaksensa ja antoi hänelle nimen Mooses, sillä hän sanoi: "Minä olen vetänyt hänet ylös vedestä".
11. Ja tapahtui niihin aikoihin, kun Mooses oli kasvanut suureksi, että hän meni veljiensä luo ja näki heidän raskaan työnsä. Ja hän näki egyptiläisen miehen lyövän hebrealaista miestä, erästä hänen veljistään.
12. Silloin hän katseli ympärillensä joka taholle, ja kun hän näki, ettei ketään ollut läheisyydessä, löi hän egyptiläisen kuoliaaksi ja kätki hänet hiekkaan.
13. Ja hän meni toisena päivänä ulos ja näki kaksi hebrealaista miestä tappelemassa keskenään; ja hän sanoi syylliselle: "Miksi lyöt toveriasi?"
14. Tämä vastasi: "Kuka on asettanut sinut meidän päämieheksemme ja tuomariksemme? Aiotko tappaa minutkin, niinkuin tapoit egyptiläisen?" Silloin Mooses peljästyi ja ajatteli: "Se on siis tullut ilmi".
Jokainen voi todeta saman!
Ellen on kertonut omaa sepitystään ohi Raamatun.
Hän tahtoo esiintyä pyhempänä kuin hän onkaan, ja syyllistyy alhaiseen Raamatun kerronnan täydentämiseen ilman yhtään todistettavaa lähdettä.
Tuokin kerronta, josta otin katkelman, jatkuu jos mahdollista vieläkin ällöttävämpänä Ellenin sepityksenä. Mikä ihmeen vimma hänellä oli kerronnallaan muuttaa meidän Raamatusta saamaamme käsitystä, kun hän jättää kaikki kielteiset Raamatussa kerrotut asiat pois Mooseksekin kohdalla.
Näillä asioilla joita Raamattu kertoo, on kaikilla oma tarkoituksensa Jumalan sanan ymmärtämisen lähtökohtana, mutta Ellen G.Whitellä ei ole mitään opetusta Jumalalta meitä varten tuossakaan kertomisessaan.
Todella häikäilemätöntä, vaikka onkin näennäisesti "pyhää"."
Vastaukset 1
Vanhimmat
asia!